Tutkimusten mukaan alkoholia juovat alaikäiset saavat alkoholin yleisimmin läheiseltä aikuiselta. Alkoholin tarjoaminen nuorelle valvotusti ei ole toimivaa päihdekasvatusta. Sen sijaan avoin keskusteluilmapiiri ja rajojen asettaminen toimivat nuorten itsensä mukaan tehokkaammin.
Vaikka valtaosa nuorista voi entistä paremmin, niillä nuorilla, joilla on haasteita ja jotka ovat heikommassa asemassa, ongelmat syvenevät. Yhteiskunta ei ole onnistunut tavoittamaan ja auttamaan näitä nuoria.
Kunnissa ehkäisevää päihdetyötä ja mielenterveyden edistämistä toteuttavat samat toimijat – joskus jopa koordinaattori on kumpaankin tehtävään sama. Kunnista reilussa 40 prosentissa oli vuonna 2020 joko kunnallinen tai seudullinen yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen yhteiset ja erilliset polut on hyvä tiedostaa ja huomioida työssä.
Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.) Helsingin kirjastoissa starttaa Kaikkien kaupunki…
