Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan osaajille
Päihdepäivät 2023 keräsivät 1100 kävijää Helsingin Kulttuuritalolle!
Päihdepäivät 10.–11.5.2023 keräsi 1100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, opiskelijaa ja vapaaehtoista Helsingin Kulttuuritalolle. Tapahtumassa oli 17 seminaaria ja työpajaa sekä 110 puhujaa! Messualueen materiaaleja kerättiin ahkerasti omiin Päihdepäivien keltaisiin kasseihin.
Suosituimmat seminaarit täyttyivät todella nopeasti, ja tunnelma Kulttuuritalolla oli katossa. Palautekyselyyn vastanneista huikeat 95 % koki, että Päihdepäiville osallistuminen oli heille hyödyllistä ja 87,5 % osallistuisi tapahtumaan uudelleen.
Päihdepäivien seminaarien diaesitykset on nähtävissä Slideshare-palvelussa
Päihdepäivät järjestetään seuraavan kerran keväällä 2025.
Päihdepäivät jäävät vuoden mittaiselle tauolle, minkä aikana brändiä uudistetaan. Kannattaa pysyä kuullolla, sillä taukovuoden aikana on luvassa kurkistuksia uudistusprosessiin ja muita yllätyksiä!
Lisätiedot:
Cilla Schroeder
cilla.schroeder(at)ehyt.fi
Ohjelma
Vuoden 2023 kattoteema on Uuden äärellä: menetelmiä ja kohtaamisia. Elämme muutoksen aikaa. Sote-uudistus, päihde- ja mielenterveyskentän muutokset, uudet päihdeilmiöt ja koronapandemian jättämät jäljet asettavat uusia haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia päihdetyölle.
Seminaariohjelma
![]() | Kohtaamisia ja menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon arkeen |
![]() | Keskustelua riippuvuuksista |
![]() | Päihde- ja mielenterveystyö muutoksessa |
![]() | Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi |
keskiviikko 10.05.2023
- klo 10:00-11:00 Alkuseminaari
Alkuseminaari Uuden äärellä
10.00 Alkusanat
10.10 Tulevaisuuden mahdollisuudet
Ilkka Halava, tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja
10.30 Kohtaaminen haavoittuvissa hetkissä -vuorovaikutuksen voima
Helena Pöllänen, puhuja, kouluttaja ja koomikko.
10.50 Loppusanat
Klo 11.00-12.00 Lounastauko
klo 12.00-14.00
- 1. Työpaja: Aidon kohtaamisen rakennusaineet
SEMINAARI 1
Työpaja. Aidon kohtaamisen rakennusaineet
Keskiviikko klo 12–14, Alvar-auditorio
Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Lopuksi puramme yhdessä havaintojamme ja kokemuksiamme käsitellyistä teemoista.
Osallistujilta toivotaan avointa mieltä ja uskallusta heittäytyä turvallisesti teeman pariin.
Puhujana:Tutkija Riikka Perälä, VTT, Y-Säätiö
Riikka Perälä on tutkijana keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien huumeita käyttävien ihmisten mahdollisuuksiin saavuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä heidän kokemuksiaan palveluista. Tällä hetkellä hän toimii tutkijatohtorina SEGRA-hankkeessa.
Työpajan vetäjinä toimivat:
Satu Kivinen, Symppis Kontula, Helsingin Kaupunki ja
Jenny Kaasinen-Wickman, Tukialus-hanke, Diakonissalaitos Sr.
Työpajan ohjelma
12.00 Kättelykävely
12.10 Tervetulotoivotukset
12.25 Työpajan alustus
Tutkija Riikka Perälä, VTT, Y-säätiö
12.55 Tauko
13.10 Työpajatyöskentely
13.35 Akvaariokeskustelu aiheesta ”Tuliko kohtaamiseen liittyvät elementit näkyville/kuuluville”?
Havainnot ja yhteenveto
Tutkija Riikka Perälä, VTT, Y-säätiö
Seminaarin toteutus: Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke
- 2. Helppoa rahaa? Opi perusasiat uusista digi- ja rahapelaamisen ilmiöistä
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
Seminaarin puheenjohtajana toimii Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
- 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Puheenjohtajana toimii PÄIVYTin työvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Suojasalmi.
12.00 Seminaarin avaus
Jussi Suojasalmi, PÄIVYTin työvaliokunnan puheenjohtaja
12.05 Miten lakiuudistus vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden oikeuksia?
Virva Juurikkala, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
12.25 Hyvinvointialueiden mahdollisuuksia ja haasteita lain toteuttamiseen
Kristiina Kuussaari, erikoistutkija, THL
12.45 Järjestämisvastuu ja hyvät käytännöt päihdepalveluihin pääsyn ja jatkuvuuden turvaamiseksi
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
13.05 Päihdehuollon laitoskuntoutuspalvelujen tuottajan näkökulma yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa
Sini Korva, johtaja VAKry / Mikkeli-yhteisö
13.25 Asiantuntijoiden paneelikeskustelu
Paneelikeskusteluun osallistuu myös kokemusasiantuntija.
- 4. Ulos epätoivosta – mistä ratkaisuja nuorten väkivalta- ja huumekuolemien sekä itsemurhien ehkäisemiseksi?
Seminaari kokoaa tietoa siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään nuorten ennenaikaisista väkivalta-, itsemurha- ja huumekuolemista, niiden syistä ja niihin kohdistuvista tutkimustarpeista. Osallistujat saavat yleiskuvan näihin ennenaikaisiin kuolemiin vaikuttavista ja niitä yhdistävistä tekijöistä tämänhetkisen tutkimustiedon pohjalta. Seminaariin ovat tervetulleita nuorten ja nuorten aikuisten kanssa julkisissa, yksityisissä tai kolmannen sektorin palveluissa tai toiminnoissa työskentelevät, sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan opiskelijat, tutkijat sekä kaikki nuorten yhteiskunnallisesta tilanteesta kiinnostuneet. Osallistujia haastetaan keskustelemaan ja tuomaan tutkimus- ja kehittämisehdotuksia. Osallistujat pystyvät soveltamaan seminaarin tarjoamaa tietoa omaan työhönsä sekä huomioimaan
mahdollisia riskitekijöitä nuoria kohdatessaan ja heidän kanssaan toimiessaan.
12.00 Tervetuloa seminaariin
Seminaarin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL
12.05 Nuorten väkivaltakuolemien trendit ja riskitekijät
Professori Janne Kivivuori Helsingin yliopisto
12.25 Nuorten itsemurhien riskitekijät ja itsemurhien ehkäiseminen
Professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto
12.45 Nuorten huumekuolemien nykytilanne
Erityisasiantuntija Sanna Rönkä THL
13.05 Palvelujen merkitys nuorten elämänpolulla
Dosentti Tuuli Pitkänen Nuorisotutkimusseura
13.30 Paneelikeskustelu: Miten kohtaamme nuoren kaduilla ja palveluissa?
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisi
Nuorisolääkäri Miila Halonsaari, Tampereen yliopistollinen sairaala
Kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso, A-klinikkasäätiö
klo 14.00-15.00 kahvitauko
klo 15.00-17.00
- 5. ”Ei meidän palveluissa näy ihmiskaupan uhrit”
Päihderiippuvuus on haavoittuvuustekijä, joka saattaa altistaa hyväksikäytön tai muun rikoksen uhriksi joutumiselle. Rikoksen tunnistaminen voi olla haastavaa sekä uhrille, että hänet kohtaaville ammattilaisille. Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelussa on päihderiippuvaisia asiakkaita, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan tai vastaavan hyväksikäytön uhriksi. Heistä osa on ollut päihteiden käyttäjille suunnatuissa palveluissa, joissa hyväksikäyttöä ei ole tunnistettu ajantasaisesti.
Seminaari tarjoaa tietoa seksuaaliväkivaltaan liittyvästä ihmiskaupasta, rikolliseen toimintaan pakottamisesta ja vastaavan kaltaisesta hyväksikäytöstä, sekä näiden ilmenemisestä ja tunnistamisesta päihteitä käyttävien ihmisten kohdalla. Lisäksi esitellään verkostoyhteistyön hyviä käytäntöjä sekä tukipalveluita uhrien tilanteiden parantamiseksi.
15:00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja
Jaana Koivukangas, kehitysjohtaja Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystys
15:10 Ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön tunnistaminen päihdetaustaisten ihmisten kohtaamisessa
Saara Pihlaja, erityisasiantuntija Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystys, ihmiskaupan uhrien auttamistyö
15:30 Tapausesimerkkejä ja kokemuksia uhrien asemaa edistävästä verkostoyhteistyöstä
Keskustelua
15:50 Poliisin näkökulma ilmiöön
puheenvuoro poliisin valtakunnallisesta ihmiskauppa tutkintaryhmästä
- esimerkkejä matalan kynnyksen käytännöistä turvallisesti rikosprosessiin ohjautumiseksi
Noora Halmeenlaakso, rikosylikonstaapeli, Poliisin valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä
16:15 RIKUn palvelut ja niihin ohjaaminen
Noora Nieminen, aluejohtaja Rikosuhripäivystys
16:30 Seminaarin päättäminen – puheenjohtajan loppusanat
- 6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässä
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
- 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi) -hankkeet: tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä. Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun. Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry 15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry 15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry 15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry 15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä? Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki 16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry 16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry |
- 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvointia
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -vaikutuksia ja ratkaisuja
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitosta kertoo, kuinka vauva-aika on haavoittuvaa aikaa köyhyyden vaikutuksille ja esittää ratkaisuja taloudellisen stressin vähentämiseksi. Jonna kertoo käytännön kokemuksia, mitä päihderiippuvuus tuo raha-asioiden käsittelyyn ja kuinka lapsiperheen talousasioita voi käsitellä osana ryhmätoimintaa.
Klo 16.55-17.00 Lopetussanat
Mieli ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen pitää lopetussanat.
- 9. Retki Rikosmuseoon
Yksi Suomen jännittävimmistä museoista on Keskusrikospoliisin Rikosmuseo. Museossa pääse tutustumaan Suomen rikoshistorian värikkäisiin vaiheisiin ja tunnetuimpiin rikollisiin aina 1700- luvulta nykypäivään. Rikosmuseossa opas esittelee museon laajan kokoelman ja kertoo rikoshistorian kiinnostavimpia tarinoita. Päihdepäivien osallistujilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus vierailla Rikosmuseossa, sillä Rikosmuseo on suurelta yleisöltä suljettu.
Varaa mukaan ajokortti, henkilökortti tai passi tunnistautumista varten. Järjestämme bussikyydin Kulttuuritalolta Rikosmuseoon. Vierailun jälkeen bussi tuo osallistujat takaisin Kulttuuritalolle.
Paikkoja on rajoitetusti.
Lue Apu-lehden juttu Rikosmuseosta
torstai 11.05.2023
klo 9.00-11.00
- 10. Kokemustieto kohtaamisen rakentajana
Klo 9.00-9.05 Alkupuheenvuoro, johdattelua teemaan, puheenjohtaja Pauliina Liukkonen. Klo 9.05-9.25 “Rakenteellinen stigma” Kokemustarina videomuodossa, keskustelu, jossa ammattilainen ja kokemusasiantuntija pureutuvat tilanteeseen monelta kantilta Kokemustarina tuo esiin tilanteen, jossa asiakas ei pääse palveluihin siksi, että palvelun aukioloajat ovat tekevät sen hänelle mahdottomaksi. Usein palveluja ei ole järjestetty asiakasryhmän tarpeita huomioiden. Miten rakenteet voisivat huomioida paremmin moninaisia asiakasryhmiä? Klo 9.25-9.45 “Toteutuva stigma” Kokemustarina videomuodossa, keskustelu, jossa ammattilaisen puheenvuoron pitää sosiaalityöntekijä. Videossa esitetään tilanne, jossa asiakkaat saapuvat sosiaalityöntekijän huoneeseen ja sosiaalityöntekijä kommentoi vähän vitsikkäästi ja halventavasti toisen asiakkaan ulkonäköä. Syrjintä on joskus huomaamatonta ja verhoutuu huumoriin, mutta miten se vaikuttaa ihmisen kokemukseen palveluissa? Klo 9.45.-9.55 Tauko: tauon aikana mahdollisuus jaloitella, salissa olijoille tarjolla on pientä taukojumppaa. 9.55-10.15 “Havaittu stigma” Kokemustarina videomuodossa, vuoropuhelu yleisön kanssa, Keskustelu, jossa ammattilaisen puheenvuoron tarjoaa lääkäri, joka kertoo omasta näkökulmastaan vastaavista tilanteista. Videossa esitetään tilanne, jossa potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri ei tutki eikä hoida potilasta, vaan toteaa potilaan vaivojen johtuvan päihteiden käytöstä. Potilas jää siis vaille hänelle kuuluvaa hoitoa. Miten stigmaa havaitaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja mistä se johtuu? 10.15-10.35 “Sisäistetty stigma” Kokemustarina videomuodossa, vuoropuhelu yleisön kanssa. Keskustelu, jossa ammattilaisen puheenvuoron pitää Elli Peltola, yksikönpäällikkö Sininauha Oy. Videossa esitetään tilanne, jossa päihteitä käyttävä ihminen ei hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen hoitoon, vaikka hänellä on paha pistoinfektio. Potilas ajattelee, että häntä odottaisi terveyskeskuksessa joka tapauksessa huono kohtelu ja syyllistäminen. Potilas ajattelee, että infektio on hänen oma vikansa eikä hän ansaitse hoitoa. Miten sisäistetty stigma vaikuttaa ihmiseen haluun hakeutua palveluihin?
10.35-11.00 Loppupuheenvuoro: Katsaus teoriaan ja perehdytys työkaluihin, joita osallistujat saavat seminaarin osallistujapaketissa
|
- 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskusteluja
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
- 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viinakauppaan - mitä kuuluu pohjoismaiselle alkoholipolitiikalle?
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
- 13. Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
11.00-12.30 lounastauko
12.30-14.30
- 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyötä tekevän jaksamisen tukena
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
- 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihdetyöhön
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
- 16. Päiväkeskustoiminta - näkökulmina kävijäprofiilit, hyvinvointi ja toimijuus
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
- 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli – jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
14.30-15.00 kahvitauko
- klo 15:00-16:00 Loppuseminaari
15.00 Tervetuloa loppuseminaariin
15.05 Mona Moisala: Sotelainen, pidä huolta aivoistasi!
Puhujana Mona Moisala, psykologian tohtori
Sosiaali- ja terveysalalla toimivan työ on monin tavoin aivoille raskasta. Työpäivät ovat usein kiireisiä ja silppuisia, ja saattavat vaatia nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi työhön sisältyvä ihmisten kohtaaminen ja haastavat tilanteet vaativat tunne- ja empatiatyötä, joka saattaa väsyttää. Psykologian tohtori Mona Moisala tarjoaa luennollaan tutkimukseen perustuvia ja konkreettisia vinkkejä siihen, kuinka sotelainen voi työarjessaan voi suojata omaa aivoterveyttään ja parantaa stressinhallintaansa.
15.35-15.45 Musiikkiesitys: Mardi Tickle − soulahtavan glam rockin ilotulitusta
Mardi Tickle on laulaja/lauluntekijä, jonka musiikkia voisi kuvailla soulin ja glam rockin glitterilotulitukseksi. Biiseissä kuuluu vaikutteita muun muassa Jamiroquailta ja Scissor Sisteriltä. Vuonna 2019 esikoisalbuminsa ‘Colouring Book’ julkaissut artisti on aktivoitunut pienen koronatauon jälkeen, ja julkaisee tänä vuonna kolme sinkkua. Mardi Tickle pistää bileet pystyyn Päihdepäivien päätösseminaarissa!
15.45 Loppusanat
Peruutukset
Ilmoittautumisen voi perua veloituksetta 10.4.2023 saakka. Tämän jälkeen on mahdollista perua veloituksetta vain lääkärintodistuksella, muissa tapatuksissa veloitetaan 100 % osallistumismaksusta. 25.5. jälkeen toimitettua lääkärintodistusta vastaan ei enää palauteta maksettua osallistujalippua. Muutokset eivät ole enää mahdollisia 3.5. jälkeen.
Ilmoittautuminen perutaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen paihdepaivat@ehyt.fi Mikäli laskutustietoihin tulee muutoksia, veloitamme laskutuslisän 10 € / lasku.
- Pysäköinti
- Majoitus
Lähimmät pysäköintipaikat ovat talon vieressä sijaitseva noin 15 auton maksullinen pysäköintialue (vyöhyke 2, klo 9–21, maks. 4 tuntia). Aluekoodi 24. Pysäköintialueella on yksi invapysäköintipaikka. Lähikaduilta löytyy myös maksullisia pysäköintipaikkoja. Parkkitilaa löytyy myös Linnanmäen autoparkista, joka sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä Kulttuuritalolta.
Majoitus
Päihdepäivien majoitus hankitaan varaamalla paikka suoraan hotellilta. Parhaat hinnat saa usein verkosta vertailemalla, mutta tapahtumalla on myös muutamia sopimushotelleja.
Scandic Kallio
114 € yhden hengen huone / vuorokausi
132 € kahden hengen huone / vuorokausi
Varaukset: hotellin sivuilta
Scandic Pasila
132 € yhden hengen huone / vuorokausi
149 € kahden hengen huone / vuorokausi
Varaukset: hotellin sivuilta
Varaustunnus: BEHK090523
Original Sokos Hotel Presidentti
166 EUR / 1hh Standard
186 EUR / 2hh Standard
Varaukset: hotellin sivuilta
Varaustunnus: Varauskoodi netissä BPAIHDEPAIVAT23, PAIHDEPAIVAT23 (sähköpostitse tai puhelimitse)
88,00 € / yhden hengen huone
99,00 € / kahden hengen huone
Varaukset: hotellin sivuilta
Varaustunnus: EHYT23
Cheap Sleep-hostelli
Hostelli, jossa on huoneita jopa yli kymmenelle hengelle.
Varaukset: hostellin sivuilta
Messuosasto
Päihdepäivien messuosaston näytteilleasettajat 2023:
- Näytteelleasettajat
Nro | Taustataho/Organisaatio | Messupaikka |
1 | Abnoy Oy | |
2 | A-Kiltojen Liitto ry | |
3 | Al-Anon | |
4 | Aurinkosilta Oy | |
5 | Berner Oy | |
6 | Ensi- ja turvakotien liitto | |
7 | Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry | |
8 | Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto | |
9 | Familar | |
10 | Filha ry | |
11 | Helsingin kaupunki, mielialahäiriöpalvelut | |
12 | Hoivaperho oy | |
13 | Humana arjessa Oy | |
14 | Irti Huumeista ry | |
15 | Kostamokoti Oy | |
16 | Kriminaalihuollon tukisäätiö | |
17 | Labema Oy | |
18 | Myllyhoitoyhdistys ry | |
19 | MIELI ry | |
20 | Nal von minden AB | |
21 | Nimettömät Narkomaanit | |
22 | Nuorten Akatemia | |
23 | Nuorten Ystävät ry / Paikka auki | |
24 | Salofa Oy | |
25 | Sininauhaliitto ry | |
26 | Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry | |
27 | Suoja-Pirtti ry | |
28 | Suomen Diakoniaopisto | |
29 | Suomen Valkonauhaliitto-Förbundet vita bandet i Finland ry | |
30 | Tehy ry | |
31 | Tervassalon Päihdeklinikka Oy | |
32 | Puhutaan rahapelaamisesta-verkosto | |
33 | Tukikohta ry | |
34 | Tunne rintasi ry | |
35 | Työturvallisuuskeskus | |
36 | Vak ry | |
37 | Supernovat-hanke | |
38 |
Blogi
- Stigmaa turpaan
- Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden arjessa
- Sanat eivät koskaan ole vain sanoja
- Koukuttavasta kokemuksesta toiminnalliseen riippuvuuteen
- Pelaatko rahapelejä? - näin yksinkertainen se kysymys on
- Luottamuksen osoitus ja keskustelu antavat laajemman näkökulman kannabiksen polttamisen hyötyihin ja haittoihin
Minun sosiaalisessa kuplassani terapiassa käyminen on jo niin tavanomaista, että voimme kertoa avoimesti kollegoiden läsnä ollessa, ettei keskiviikko-aamulle suunniteltu palaveri onnistu, sillä silloin on varattuna aika työterveyspsykologille. Ja kun ystävä kertoo illanistujaisissa uudesta terapiasuhteestaan, ei vastassa ole yllättyneitä reaktioita vaan tarkentavia kysymyksiä: käytkö psykodynaamisessa vai kognitiivisessa? Saitko lähetteen vai kustannatko terapian itse?
Terapiasta puhutaan keskiluokkaisen kepeään sävyyn, ja sitä terapiassa käyvä asiakaskunta onkin. Terapiasta on tullut osa keskiluokkaista statusta, jonka ulkopuolelle jäävät päihdeongelmaiset ja ne, joiden voimavarat tai taloudellinen tilanne ei anna periksi esterataan, joka pitää läpäistä päästäkseen Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Siksi toivonkin, että päihdepalveluiden asiakkuuden stigmaa onnistuttaisiin vähentämään yhtä tehokkaasti tulevina vuosina, kuin mitä mielenterveys- ja terapiapalveluiden suhteen on nyt onnistuttu. Sillä vaikka työpaikalla voikin puhua terapiasuhteestaan, maininta käynnistä päihdepolilla sisältää edelleen aivan erilaisen klangin. Kahvihuoneen tunnelma voisi äkkiä jäätyä.
Viime vuosina yhä useampi on uskaltautunut puhumaan oman alkoholisuhteensa kanssa kipuilusta julkisesti somessa. Meidän itsereflektiomme tai tsemppipuheemme Instagramissa eivät ehkä auta sitä kotonaan juuri nyt kalsarikännejä vetävää kliinistä alkoholistia, mutta häntäkin auttaa päihdeongelmiin liittyvän stigman rikkominen. Sen normalisoiminen, että ihmiset ovat moniulotteisia olentoja eivätkä psyyke- tai päihdeongelmat tee meistä kenestäkään epäonnistunutta ihmisenä. “Teit virheen, mutta sinä et ole virhe”, sanoo terapeutti Tommy Hellsten Johanna Pohjolan tietokirjassa Isä pullossa.
Silloin kun oma rohkeus on pettää, otan mallia ystävistäni.
”Anteeksi mikä maine?” ystäväni Iris Flinkkilä esitti vastakysymyksen Hesarin toimittajalle, joka tiedusteli häneltä, eikö hän yrittäjänä pelännyt maineensa menevän OnlyFans-sivustolle lataamiensa peppukuvien myötä.
“Jos on ollut joku maine, jonka voi tällä tavalla menettää, en sellaista tarvitse”, Iris totesi. Hurrasin ja hurraan edelleen. Sillä kun yksi ihminen rikkoo stigmaa, se on palvelus meille kaikille muille, jotka vielä keräämme rohkeutta. Oli kyse sitten oman, alastoman kehon julkisesta esittelystä tai päihdeongelmastaan avautumisesta: jos stigmaa on mahdollista vetää turpaan, se tulisi aina tehdä. Ihan kansalaisvelvollisuutena.
Katri Ylinen, Darravapaa-yhteisön toinen perustaja
Katri Ylinen moderoi paneelikeskustelua päihde- ja mielenterveysoikeuksista Päihdepäivien seminaarissa Päihde- ja mielenterveysoikeudet 11.5. klo 14:30-16.30
Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.
Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi tietää ihmisoikeuksista? Ainakin se, että kaikilla julkista valtaa käyttävillä viranhaltijoilla, kuten sairaanhoitajilla, nuorisotyönohjaajilla ja sosiaalityöntekijöillä, on velvollisuus edistää ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen omassa työssään. Jokaiselle ihmiselle, kuuluvat ihmisoikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta juurikin arjen kohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa
Erityisesti marginalisoitujen ihmisryhmien, kuten päihderiippuvaisten ihmisten, tiedetään olevan sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle. Hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti, mikäli asiakkaalta vaaditaan esimerkiksi päihteettömyyttä palveluiden saamisen ehtona. Vaikka oikeusturvakeinoja on monia, yksilön pääsy oikeuksiin saattaa olla vaikeaa jälkikäteen. Aikaisemmista kokemuksista johtuen monilla päihdekuntoutujilla voi olla korkea kynnys ottaa yhteyttä auttaviin viranomaisiin esimerkiksi ennakkoluulojen pelossa. Lisäksi asiakkaan tieto omista oikeuksistaan voi olla puutteellista, eikä hänellä ole välttämättä riittävästi voimavaroja prosessin käynnistämiseen ja läpikäymiseen.
Henkilökunnan ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen vaatii resursseja työnantajilta, sillä työntekijät tarvitsevat sekä systemaattista ja laadukasta koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista että riittävästi aikaa uuden opetteluun. Jokaisen organisaation on erityisen tärkeää myös tunnistaa, millä tavalla taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat eri palveluissa juuri tällä hetkellä eri asiakasryhmien näkökulmista. Vain sen myötä mahdollisiin arjen työssä tapahtuviin ongelmatilanteisiin voidaan tarttua ja marginalisoitujen ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat.
Sophia Lawson Hellu
Avustava asiantuntija
Ihmisoikeusliitto
Tule kuulemaan lisää aiheesta Ihmisoikeusliiton seminaariin Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Päihdepäivillä ke 11.5. klo 12-14.
Sanat eivät koskaan ole vain sanoja – eivätkä valokuvat vain valokuvia. Ne eivät ole viattomia. Ne eivät vain heijasta todellisuutta vaan rakentavat sitä tietynlaiseksi. Ne muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja muista ihmisistä. Siksi sanojen ja kuvien käyttö on aina myös vallan käyttämistä ja erityisen paljon valtaa on niitä työkseen käyttävillä, kuten toimittajilla, viestijöillä ja päättäjillä.
On aina syytä harkita huolellisesti, miten sanansa asettaa, mutta erityisen tärkeää omaa vastuuta on miettiä silloin, kun kuvaamme sanoin ja kuvin haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi päihteiden ja muiden haitallisten riippuvuuksien kanssa kamppailevia.
Sanat eristävät, vieraannuttavat, toiseuttavat, jakavat meihin ja heihin. Ne liimaavat sitkeää häpeää asioihin, joista kenenkään ei kuulu kokea häpeää ja estävät hakemasta apua haitallisiin riippuvuuksiin.
Siksi niiden äärelle on syytä pysähtyä. Tarkkailla, millaisia merkityksiä ne kantavat. Sanojen kuuluu rakentaa, ei repiä. Niitä pitää käyttää vastuullisesti, kasvattamaan ymmärrystä ja myötätuntoa.
Mistä löytää sanameressä se turvallinen poiju, johon kiinnittyä, kun miettii sopivien sanojen valintaa päihteiden käyttävistä ihmisistä puhuttaessa? Itse olen pitänyt ohjenuoranani YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin pysäyttävää pohdintaa, kun hän totesi jo 2010-luvun alkupuolella sodan huumeita vastaan epäonnistuneen ja huumausaineettoman maailman olevan illuusio ja kannatti huumeiden käytön dekriminalisointia. Annan kirjoitti vuonna 2016 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla vuonna seuraavasti:
Huumeet ovat tuhonneet monta elämää, mutta hallitusten politiikka on ollut vielä tuhoisampaa. Jokainen haluaa suojella perhettään huumeiden vaaroilta. Jos oma lapsi jää koukkuun, haluamme, että häntä kohdellaan apua tarvitsevana potilaana eikä rikollisena.
Ajatus puhuttelee minua, sillä siihen on helppo samastua. Usein on niin, että ymmärrys ja myötätunto heräävät tilanteessa, jossa huomaamme, että elämä on kovin hauras. Tajuamme, että itse kunkin, minun tai sinun, elämä voi murtua. Itse olen muotoillut ajatuksen näin: kenelle tahansa meistä voi koska tahansa tapahtua mitä tahansa.
Siksi mieti: mitä sanoja toivoisit käytettävän itsestäsi tai sinulle rakkaasta ihmisestä? Mitkä sanat loukkaisivat? Mitkä sanat saisivat stigman eli häpeäleiman tarraamaan entistä lujemmin päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin, mitkä rakentaisivat ymmärryksen siltoja?
Yhtä moukkaista halventavaa kuin on käyttää rasistista n-sanaa, on kutsua huumeita käyttävää ihmistä narkomaaniksi. Sanat muovailevat vahvasti etenkin nuorten ihmisten käsitystä itsestään, tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan. Siksi se ei nyt vaan vetele, että elämänsä alussa olevasta nuoresta käytetään sanaa huumenuori. Varsinkaan, kun tiedämme, että me saamme kovin erilaiset lähtökohdat elämään: toiset köllöttelevät pienokaisesta saakka suojaavien tekijöiden pumpulipedillä, toisille siirtyvät murheet yli sukupolvien jo lapsena.
Olen käyttänyt sanoja työkseni niin toimittajana kuin viestijänä. Kun aloitin opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistossa 1990-luvulla, puhuttiin sellaisesta käsitteestä kuin objektiivinen joukkotiedotus. Oi aikoja, oi termejä. Käsite tarkoitti kutakuinkin sitä, että on olemassa journalismin ulkopuolinen todellisuus, jota objektiivinen tiedonvälitys sitten heijastaa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Viestintä olisi ikään kuin puhdasta tiedonsiirtoa lähettäjältä vastaanottajalle.
2020-luvulta katsottuna ajatus tuntuu omituiselta ja naiivilta. Mutta niin se tuntui minusta jo tuolloinkin. Maalaisjärkisesti järkeilin, että myös journalistiset sisällöt ovat aina valintoja. Toimittaja valitsee, ketä haastatella, mitä tietolähteitä käyttää, kenen tarinoita kertoa – ja millainen todellisuus sitä kautta vastaanottajalle hahmottuu. Hän valaisee taskulampun valokeilalla tietyn viipaleen meitä ympäröivästä todellisuudesta.
Vaikka objektiivisen joukkotiedotuksen käsite on lentänyt historian roskakoppaan, pätevää määritelmässä on yhä se, että journalismin pitää pyrkiä totuudenmukaisuuteen ja ilmiöiden tasapuoliseen käsittelyyn. Vaikeuskerroin on kasvanut nopeasti niin sisältöä tuottavassa kuin sitä vastaanottavassa päässä. Kun soppaan lisätään erilaisten ihmisryhmien yhä kauemmas toisistaan liikkuvat todellisuudet – ne kuuluisat kuplat – disinformaation tietoinen kylväminen, hämmentävä trollaus, provosointi, mielipiteiden ja faktojen sekoittuminen ja tahallinen sekoittaminen harhaanjohtavaksi somemössöksi, on entistä tärkeämpää huomata sisältöjä surffatessaan se, millaisin sanoin ja kuvin meihin yritetään vaikuttaa.
Tätä yritän kertoa kotona nuorelleni, joka on alusta saakka uinut tässä kanavien ja sisältöjen kuohuvassa virrassa toisin kuin oma sukupolveni, joka luki paperisen Hesarinsa aamuisin ja katsoi iltaisin televisiouutiset. Siksi koukkaan hänen Tiktok-virtansa äärelle kyselemään aina sopivan tilaisuuden tullen. Kuka sanoo? Millä sanoilla? Mikä lähde? Mitä ryhmää hän edustaa? Mikä syy hänellä on sanoa noin? Miksi hän käyttää tiettyjä ilmaisuja ja sanoja?
Lukuvinkki: Ehkäisevän päihdetyön verkoston kokoama huoneentaulu päihdeongelmasta ja stigmasta, päihteisiin liittyvistä termeistä ja toimittajille suunnattu huoneentaulu päihteitä käyttävän ihmisen haastattelusta.
Lisää aiheesta: Päihdepäivien seminaari 12 Stigmaa purkavat sanat ja kuvat 12.5. klo 10-12
Minna Hietakangas
Viestintäpäällikkö, Duodecim
Mediassa on, etenkin uutisvuoden hiljaisempina aikoina, helppo törmätä tarinoihin koukuttumisesta. Koukussa ollaan milloin kenkien osteluun, milloin suklaaseen ja milloin uuteen sovellukseen. Harvemmin, mutta lisääntyvässä määrin, löytyy artikkeleita, joissa avataan jonkun toiminnallisen riippuvuuden tunnuspiirteitä. Uudesta ICD-11 tautiluokituksesta löytyy diagnostiset kriteerit rahapeli- ja digipeliriippuvuudelle. Riippuvuus voi syntyä muuhunkin toimintaan kuin pelaamiseen, ja voi hyvin olla, että tutkimustiedon lisääntyessä kriteeristöjä määritellään muillekin toiminnallisille riippuvuuksille.
Riippuvuus voi syntyä mihin hyvänsä asiaan, joka tuottaa mielihyvää. Opimme hakemaan mielihyvää toistamalla toimintaa ja toistamisesta muodostuu tapa. Tavoista on vaikea päästä irti etenkin, jos niiden sisältämällä toiminnalla on opittu hakemaan apua tai huipennusta monenlaisiin tunnetiloihin. Toiminnallisten riippuvuuksien kriteerit kuulostavat aineriippuvuuksia tuntevasta tutulta: toiminnan ensisijaisuus, toleranssin kasvu, vieroitusoireet, laiminlyönnit, salailu, epäonnistuneet kontrolliyritykset jne. Kaikkien riippuvuuksien synnyttämissä aivokemian muutoksissa on myös paljon yhtäläisyyksiä.
Miksi päihde- ja mielenterveystyön tekijöiden tulisi tuntea toiminnallisia riippuvuuksia? Koska apua niihin on järkevää tarjota siellä, missä on paras käytettävissä oleva osaaminen – mielenterveys- ja päihdepalveluissa. On myös hyvä muistaa, että ainakin ruokaan ja syömiseen liittyvän riippuvuuden kohdalla raja aineriippuvuuksiin on häilyvä. Riippuvuuskäyttäytyminen on toimintamalli, joka siirtyy helposti asiasta toiseen; päihteistä irti pyrkivä koukuttuu pelaamiseen tai nettipornoon. Olisi siis tunnettava myös toiminnallisia riippuvuuksia, jotta voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti irrottautumista riippuvuuskäyttäytymisestä.
Kevään Päihdepäivien ilmaisohjelmaan kuuluva ”Toiminnalliset riippuvuudet – mistä on kysymys” -miniseminaari nostaa esiin erityisesti ruokaan ja syömiseen sekä seksiin liittyvät riippuvuudet. Näiden esimerkkien kautta tarkastellaan riippuvuutta, hallitsemattoman toiminnan tunnusmerkkejä ja digitalisaation vaikutusta. Toiminnallisten riippuvuuksien näkyminen Päihdepäivillä entistä vahvemmin on toivottavasti askel kohti tulevaisuutta, jossa tuemme irrottautumista ei vain tietyistä aineista tai tavoista, vaan koko riippuvuuskäyttäytymisen toimintamallista.
Jarkko Järvelin
Kehittämispäällikkö
Sovatek-säätiö
Matti on jo pidempään taistellut jaksamisen kanssa, hänen mielialansa vaihtelevat ja ahdistus painaa rintaa. Hän toteaa tarvitsevansa apua. Matti hakeutuu työterveyshuollon ammattilaisen puheille ja myöhemmin pääsee psykoterapiaan. Elämän eri osa-alueita tutkitaan yhdessä terapeutin kanssa ja etsitään keinoja ahdistuksen käsittelyyn. Terapia kestää vuoden. Tänä aikana rahapelaaminen ei tule kertaakaan puheeksi. Matti on pelannut nettikasinoja lähes koko aikuisuuden, velkaa on kerääntynyt, eivätkä läheiset tiedä todellista tilannetta.
Tämä tarina ei ole tavaton. Me Peluurin asiakastyöntekijät kohtaamme säännöllisesti pelaajia, jotka ovat hakeneet apua esimerkiksi unettomuuteen, masennukseen, parisuhdeongelmiin, taloushuoliin tai päihdeongelmaan, mutta rahapelaaminen ei ole tullut puheeksi. Tai vielä surullisempaa: pelaaja on kerännyt rohkeutensa ja kertonut ammattilaiselle peliongelmasta, mutta tätä ei ole otettu vakavasti, ja asiakas ei ole tullut kuulluksi.
Meillä Suomessa on kovin myönteinen rahapelikulttuuri ja rahapelejä pelataan paljon. Samanaikaisesti pelihaitoista puhutaan vähän. Siksi on inhimillistä, että peliongelmaa ei tunnisteta tai sitä ei mielletä vakavaksi ongelmaksi. Ei ole olemassa ”tyypillistä pelaajaa”, eikä peliongelmaa voi nähdä päällepäin. Pelaaja pyrkii pitämään pelaamisen tuomia ongelmia piilossa ja koettaa ratkaista niitä itsenäisesti. Häpeä, syyllisyys ja ristiriitaiset ajatukset tekevät asiasta vaikeasti käsiteltävän. Pelaaja itsekään ei välttämättä ymmärrä miksi lopettaminen on niin vaikeaa, vaikka tiedostaa pelaamisen järjettömyyden. Lue lisää teemasta Peluurin sivuilta: Miksi pelaamiseen jää koukkuun.
Tämän takia meidän ammattilaisten olisi äärimmäisen tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi ja antaa asiakkaalle mahdollisuus tutkia suhdetta pelaamiseen yhdessä toisen kanssa. Meidän ei tarvitse ymmärtää pelaamista, eikä meillä pidä olla valmiita vastauksia. Riittää, kun rakennamme luottamuksellista ilmapiiriä, jossa on mahdollista puhua pelaamisesta rehellisesti ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Tämä mahdollistaa muutosprosessin käynnistymisen. Ja tämänhän me kaikki ihmisten parissa työskentelevät osaamme! Jos kaipaat tukea peliongelman puheeksiottoon tai työskentelyyn ongelmallisesti pelaavan kanssa, löydät oppaita ja tukimateriaaleja Peluurin sivuilta.
Matin terapiasta on jo aikaa ja pelaaminen on ollut vaihtelevaa. Tilanne on kuitenkin ollut vakava, Matti on ollut masentunut, ja keskittyminen töihin on heikentynyt. Syksyllä hän päätti kertoa kaiken avopuolisolle, vaikka kertominen pelotti todella paljon. Yhdessä he ottivat yhteyttä auttavaan tahoon, ja nyt tilanne näyttää jo paljon valoisammalta. Tukea saatuaan Matti on pystynyt olemaan pelaamatta. Häntä harmittaa, että psykoterapian aikana pelaaminen ei tullut puheeksi. Hän näkee nyt pelaamisen olleen kuin liima, joka on estänyt muutosta elämän kaikilla osa-alueilla.
Muistetaan kysyä rahapelaamisesta!
Koulutusta rahapelaamisen puheeksiotosta tarjoavat:
- EHYT ry
- Peliklinikka ja Aluetuki
- Pelituki
Tule saamaan lisää vinkkejä rahapelaamisen puheeksiottoon Päihdepäiville Rahapelaaminen puheeksi-seminaariin 11.5. klo 12–14. Lue lisää: www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/#ohjelma
Saara Salmenmaa, Peluurin asiakastyöntekijä
Morjesta! Tiedätte varmaan, että kannabiksen polttaminen on laitonta. Tehdäänkö sopimus, että jos poltitte, niin ette polta enempää? Joskus rikokseen puuttuminen tapahtuu neuvonnan ja kehottamisen kautta.
Liikumme osan työvuoroista kesäisin polkupyörillä. Valvomme järjestystä ja turvallisuutta sekä vaihdamme kuulumisia ihmisten kanssa puistoissa, rannoilla - yleisillä alueilla, jossa ihmiset viettävät aikaa. Kiinnitämme erityistä huomiota nuoriin. Pyörillä ilmestymme yllättäen ihmisten pariin ja on enempi sääntö kuin poikkeus, että työvuoron aikana kohtaamme kannabista polttavan ihmisen. Näin kävi myös viime kesänä.
Tunnistin kannabiksen hajun kollegani kanssa lähes tyhjässä puistossa, kun olimme palaamassa työvuoron lopulla Pasilaan Näimme kolme miestä kävelemässä hiljalleen puiston poikki ja kaarroimme pyörillä juttusille. Poliisille tyypillinen kysymys-vastaus -keskustelu lähti käyntiin. ”Hei, tässä haisee kannabis. Kuka teistä on polttanut?” ”Ei olla poltettu”, kuului yhden miehen tiukkasävyinen vastaus. Lyhyen mietinnän jälkeen kolmikosta toinen sanoi polttaneensa. Keskusteltiin kolmikon kanssa poliisin tehtävästä sekä kannabiksen sosiaalisista haitoista ja terveysriskeistä. Selvisi, että kannabiksen käytön myöntänyt henkilö opiskeli luottamusta edellyttävällä alalla. Todennäköistä olisi, että opinnot päättyvät, jos hän jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta.
Huumausaineen käyttörikoksia tulee Helsingissä poliisille usein vastaan. Osa niistä paljastuu, kun henkilö otetaan jostain muusta syystä kiinni ja tarkastuksen yhteydessä löytyy pieni määrä kannabista. Poliisin toimenpiteet kohdistuvat enemmän sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin ja esivallan käyttämiseen kuuluu aina harkinta toimenpiteiden suhteellisuudesta tavoiteltuun päämäärään nähden. Voidaan kysyä, mitä hyötyä on varattomalle päihderiippuvaiselle kirjoitetusta käyttörikossakosta? Ohjeistuksessa korostetaan hoitoonohjausta, jonka myötä sakon voi välttää. Sakot eivät sairauksia paranna, mutta erityinen merkitys on käyttörikoksen esitutkinnalla silloin, kun osallisena on alaikäinen tai kyseessä on esim. laajempi rikoskokonaisuus. Tarkat prosessit ja merkinnät järjestelmissä ovat edellytys tiedon liikkumiselle, osallisten oikeusturvalle ja laadukkaalle yhteistyölle mm. sosiaaliviranomaisen kanssa.
Puistossa kävellyt opiskelija ei saanut sakkoa. Luottamusta herätti hänen tunnustus. En usko, että sakottaminen ja opiskelupaikan menettäminen olisivat positiivisesti vaikuttaneet hänen päihteiden käyttöön. Uskon, että luottamuksen osoitus ja keskustelu antoivat laajemman näkökulman kannabiksen polttamisen hyötyihin ja haittoihin.
Heikki Mäkiprosi
Vanhempi konstaapeli
Helsingin poliisilaitos
Päihdepäivien seminaarissa Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen pohditaan kannabisteema eri näkökulmista ja viimeisen tutkitun tiedon pohjalta. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Lue lisää: https://www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/#ohjelma
Twitterissa
Aikaisempien Päihdepäivien materiaaleja
Päihdepäivät 2022 järjestettiin verkossa. Tapahtumassa oli 16 seminaaria ja maksuttomia miniseminaareja, ja Päihdepäivillä vieraili noin 1000 kävijää. Tapahtuman 2022 diaesitykset on julkaistu Slideshare-palveluun. Tästä pääset tutustumaan tapahtuman esityksiin.
Medialle
Ida Virta
viestinnän asiantuntija
EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
p. 044 7631329