Päihdepäivät verkossa 11.-12.5.2022
Tapahtuma järjestetään toistamiseen verkossa.
Päihdepäivillä 11.-12.5.2022 järjestetään päihdetyön seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille.
Tänä vuonna Päihdepäivien kattoteema on Marginaalista samanarvoiseksi. Jokainen ihminen on samanarvoinen riippumatta taustastaan ja elämäntilanteestaan.
Peruutusehdot: Maksuton peruutus 11.4. mennessä, sen jälkeen maksuton peruutus vain sairastodistusta vastaan. Peruutuksista veloitetaan kuitenkin aina toimistomaksu 10€.
Toukokuussa 2021 järjestetty verkkotapahtuma tavoitti 1602 osallistujaa, ja se oli osallistujamäärältään tähän mennessä suurin. Verkkotapahtumaa pidettiin erittäin onnistuneena ja varsinkin tapahtuma-alusta sai kiitosta. Monen mielestä tapahtuma oli jopa paras verkkoon siirretty messutapahtuma.
Tapahtuman 2021 diaesitykset on julkaistu Slideshare-palveluun. Tästä pääset tutustumaan tapahtuman esityksiin.
Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto.
Yhteyshenkilö:
Cilla Schroeder
Suunnittelija
cilla.schroeder@ehyt.fi
p. 050 407 4130
Ilmoittautuminen
Osta tästä liput Päihdepäiville!
Maksullinen ohjelma
Opintopolut:
| Ehkäisevän päihdetyön monet muodot | |
| Päihteitä käyttävän tuki ja kehittyvät päihdepalvelut | |
| Rakenteet ja päihdepolitiikka | |
| Teemapolku: Marginaalista samanvertaiseksi |
Keskiviikko 11.5.2022
- klo 10:00-11:00 Alkuseminaari
Sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
- klo 11:00-12:00 Tauko
Sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
- 1. Rahapelaaminen puheeksi
Seminaarissa käsitellään rahapelihaittoja, niiden ehkäisyä sekä avun antoa rahapeliongelmaan konkreettisten mallien ja rohkaisevien esimerkkien avulla. Seminaarissa saa tietoa rahapelaamisen puheeksiotosta, riskitason rahapelaamisesta, rahapeliongelmasta ja ongelman tunnistamisesta, lyhytneuvonnasta sekä rahapeliongelman apu-, hoito- ja tukipalveluista. Puhujina ovat ongelmallisesti rahapelaavien kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä kokemusasiantuntija.
Seminaari on tarkoitettu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskenteleville sote-ammattilaisille ja sote-alan opiskelijoille, mutta myös muille rahapelihaitoista kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
12.00 Tervetuloa seminaariin
Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
12.05 Rahapelaaminen puheeksi -malli sote-ammattilaisten työn tukena
Sari Castrén, FT, psykologi, erikoistutkija/THL, Dosentti: riippuvuushäiriöt Turun yliopisto / kansanterveystiede Helsingin yliopisto
12.30 Kun rahapeliongelma on tullut ilmi - auttamisen keinot
Saara Salmenmaa, Peli poikki -verkkoterapeutti, Peluuri
12.55 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro: kokemuksia rahapeliongelmasta ja avunsaamisesta sote-palveluissa
Mia Mustonen, Sosped-säätiö/Pelirajaton
13.20 Rahapelaamisen puheeksiotto osaksi miepähoitajien työtä Kymsotessa
Titta Kärki, mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja, Kymsote ja Camilla Metsäranta, projektikoordinaattori, Yhteispelillä!-hanke, A-klinikkasäätiö.
13.45 Loppukeskustelu ja kiitossanat
Riitta Matilainen, EHYT ry
- 2 Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Seminaarissa pohditaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuuden esteitä sekä esitellään joitakin nuorten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön toimivia käytäntöjä ja menetelmiä. Nuorten hyvinvointi on puhuttanut niin mediassa, politiikassa kuin tutkimuksessakin viimeisten vuosien aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti eikä ei saa välttämättä apua siinä muodossa kuin itse haluaisi: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin.
Koronapoikkeustila on lisännyt nuorten kokemaa ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Tarvitaan aktiivisia, nuorisoystävällisiä ja moniammatillisia toimia nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Seminaari on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta kiinnostuneille.
12.00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja Jussi Suojasalmi (Päivyt)
12.05 Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla
Tutkijat Alix Helfer, Susanna Jurvanen & Annastiina Mäkelä (Nuorisotutkimusseura)
12.30 Palveluihin hakeutumisen esteistä ja chattipalvelun eduista
- tarkastelussa nuorten Sekasin-chat.
Tutkijat Helena Huhta (Nuorisotutkimusseura) & Janne Takala (A-klinikkasäätiö
12.55 Monialaiset palvelut nuoren tukena – case Jyväskylän Nuorten talo
Hankepäällikkö Tuija Kautto (Jyväskylän kaupunki)
13.20 Yhteisöreportteri-malli
Asiantuntija Ville Nieminen (Kuntaliitto) ja lehtori Hanna Kirjavainen (Turun amk)
13.40 Kohtaamisen työkalupakki -malli
Nuoret kokemusasiantuntijat
14.00 Seminaarin päättäminen
- 3 Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen
Osallistuja saa seminaarissa viimeisen tutkitun tiedon/asiantuntijakokemustiedon kannabisasioista kannabisasiaan perehtyneiden lääkäreiden, tutkijoiden, poliisin ja lakia säätävän poliitikon antamana. Osallistuja oppii tarkastelemaan kannabiksenkäyttöä eri näkökulmista sisältäen kannabikseen liittyvän kattavan perustietämyksen ja huomioiden kannabiksenkäytön aiheuttamat haitat käyttäjälle itselleen, hänen lähipiirilleen ja koko yhteiskunnalle. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Päihdepäivien osallistujista huomattava osa työskentelee ammateissa, joissa joudutaan tekemisiin paljon sekä nuorison että huumeita kokeilevien tai käyttävien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että näissä ammateissa työskentelevillä on kattava tietämys ja ymmärrys kannabiksenkäytöstä ja sen seurauksista. Seminaarin jälkeen he todennäköisesti pystyvät vastaamaan kannabista koskeviin kysymyksiin vankemmalla tiedolla.
Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry
12. 00 Seminaarin avaus ja perustietoa kannabiksesta
Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori, Raittiuden Ystävät ry
12.05 Tietoisku päihdekannabiksesta
12.20 Kannabis ja nuoret
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, YTT, VTM, Dos., THL
12.35 Kannabiksen käyttäjän ääni
12.50 Viranomaistyön näkökulma
Heikki Mäkiprosi, vanhempi konstaapeli, Helsingin poliisilaitos
13.05 Kansanterveyden näkökulma
Pekka Puska, professori, EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja
13.20 Tilanne muualla maailmassa
Tuukka Tammi, ohjelmajohtaja, THL
13.35.Paneelikeskustelu ja päätössanat
- 4. Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Seminaarissa esitellään sosiaalisia ihmisoikeuksia sekä näiden oikeuksien toteutumisen tilaa sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi käsittelemme sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä ajankohtaisia ongelmia. Miten eri ihmisryhmien sosiaaliset oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta? Toteutuuko palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti? Lisäksi kuulemme, miten näitä oikeuksia turvataan ja valvotaan Suomessa.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä kaikille ihmisoikeuksista kiinnostuneille.
12.00 Avaussanat Ihmisoikeusliitto
12.10 Miten sosiaalisia ihmisoikeuksia turvataan ja valvotaan Suomessa?
12.30 Sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ongelmat sosiaali -ja terveydenhuollossa
12.50 Keskustelu
Moderaattori: Ihmisoikeusliitto
Keskustelijat: Heidi Vanjusov, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto
13.50 Lopetussanat: Ihmisoikeusliitto
- klo 14:00-14:30 Tauko
Tauko-ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.
- 5. Päihde- ja mielenterveysoikeudet
Hyvä mielenterveys on ihmisoikeus, ja ihmisoikeuksien edistäminen on aina ajankohtaista. Seminaari käsittelee ihmisoikeustematiikkaa päihde- ja mielenterveysoikeuksien näkökulmasta.
Mielenterveysoikeudet on yksi kansallisen mielenterveysstrategian painopisteistä, mutta toistaiseksi siitä on yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuttu varsin vähän. Mielenterveysoikeudet ja päihdepalvelut linkittyvät myös tiiviisti toisiinsa.
Seminaari koostuu kahdesta osasta. Ensin TT Karoliina Ahonen alustaa ihmisoikeuksista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa väitöskirjansa pohjalta. Toisella puolikkaalla päihde- ja mielenterveystyön asiantuntijat kokoontuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa.
Seminaari on suunnattu kaikille mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista kiinnostuneille kuulijoille.
14.30 Tervetulosanat
Mielenterveyspooli
14.35 Alustus: Ihmisoikeudet suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa
TT Karoliina Ahonen
15.15 Tauko
15.20 Paneelikeskustelu: Toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa?
Panelistit:
Tuula Sillanpää (EHYT ry, päihdeasiamies)
Oskari Korhonen (Mielenterveyden keskusliitto, juristi)
Anna Kontula (kansanedustaja, vas., eduskunnan päihdepoliittisen neuvottelukunnan jäsen)
16.25 Seminaarin päätössanat
Mielenterveyspooli
16.30 Seminaari päättyy
- 6. Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoina
Nyt kuuluu tekijöiden ääni! Seminaarissamme mennään toimijuuden keskiöön eli ihmisiin titteleiden takana. Kokemukset kentältä tuovat autenttista näkökulmaa niin työparityöskentelyyn, vapaaehtoisena toimimiseen kuin ihmisten kohtaamiseen ja vaikuttamistyöhön.
Mikä rooli vapaaehtoisuudella on häpeäleiman purkajana? Miten pitkälle vapaaehtoistyön tekeminen vertaisena voikaan kantaa? Voiko vertaispalveluohjaajan tarjoama tuki oikeasti estää retkahtamisen? Kuinka juuri nuori asiakas hyötyy työpari-työskentelystä? Entä mitä työkaluja tarvitaan, jotta ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyö on hedelmällisintä?
Muun muassa näitä ajatuksia avataan puheenvuoroissamme toiminnoista, joissa on ihmisistä kysymys. Kohdeyleisöksi suosittelemme erityisesti päihdekuntoutumisen ja -toipujien parissa työskenteleviä sekä sote-alan opiskelijoita.
14.30-14.35 Virittäytyminen aiheeseen puheenjohtajan johdolla
Puheenjohtaja: Joonas Fagerholm, Stop Huumeille ry
14.35-14.55 Vapaaehtoistoiminta stigman purkajana
Puhujat: Kajsa Santonen, vapaaehtoinen, A-klinikkasäätiö
14.55-15.15 Vertais- ja vapaaehtoistoiminta päihdetoipumisessa
Puhujat: Arto Pasanen, puheenjohtaja, Pohjois-Lapin A-kilta ry, varapuheenjohtaja A-Kiltojen Liitto ry
Seppo Ristolainen, puheenjohtaja, Vantaan A-kilta ry
15.15-15.35 Fattaluuta-vertaispalveluohjaaja retkahduksen ehkäisijänä
Puhujat: Nana Kilpelä, Fattaluuta-ohjaaja, Stop Huumeille ry
Mikko Laukonsuo, Fattaluuta-koulutussuunnittelija, Stop Huumeille ry
15.35-15.40 Tauko
15.40-16.00 Työparimallilla vastataan rikostaustaisten nuorten aikuisten tarpeisiin
Puhujat: Johanna Järviluoma, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
Jesse Boström, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
16.00-16.20 Jaettu asiantuntijuus naiserityisessä asunnottomuustyössä
Puhujat: Sari Rantaniemi, projektityöntekijä, ATL- Accommondating a travelling life-hanke, Diakonissalaitos
Riikka Tuomi, kokemusmentori, Supernovat-hanke, Vailla vakinaista asuntoa ry
16.20-16.30 Seminaarin yhteenveto puheenjohtajan johdolla
- 7. Päihdepolitiikan toivotut ja ei-toivotut vaikutukset
Seminaari keskittyy päihdepolitiikan toivottuihin ja ei-toivottuihin vaikutuksiin ja se sopii kaikil-le päihdepolitiikasta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Lähdemme liikkeelle kansainvälisten puhujien kautta hahmottamaan globaalia ja Pohjoismaista nykytilannetta, jonka jälkeen keski-tymme Suomen kontekstiin. Lyhyiden kotimaisten asiantuntijapuheenvuorojen avulla pyrimme diagnosoimaan nykyisen päihdepolitiikan hyöty- ja haittavaikutuksia.
Seminaarin lopuksi etsimme yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja Suomen päihdepolitiikan paranta-miseksi paneelikeskustelun kautta, johon pyrimme tuomaan useita näkökulmia.
Seminaarin tavoitteena on sanoittaa mitä haittaa ja hyötyä nykyisestä päihdepolitiikasta on
yhteiskunnalle ja osallistujat pystyvät seminaarin jälkeen paremmin hahmottamaan nykyistä päihdepolitiikkaa ja sen vaikutuksia teoriassa ja käytännössä.
14.30 Alkupuheenvuoro
Juho Sarvanko (HPP ry:n puheenjohtaja ja keskustelun moderoija)
KV asiantuntijoiden puheenvuorot:
14.35 Ethan Nadelmann (entinen Drug Policy Alliance:n puheenjohtaja, mahdollisesti esitallennettu esitys)
Yleisökysymyksiä
15.15-15.20 TAUKO
Kotimaisten asiantuntijoiden puheenvuorot:
15.20 Jari Taponen (Helsingin ylikomisario)
15.30 Hanna-Maria Seppä (Asianajaja)
15.40 Aleksi Hupli (YT, HPP ry:n hallituksen jäsen)
15.55-16.25 Paneelikeskustelu
16.25 Loppupuheenvuoro
Juho Sarvanko
- 8. Att bryta brotts- och marginaliseringsspiralen hos unga
Det grova våldet har ökat bland unga de senaste åren, trots att ungdomsbrottsligheten överlag har minskat. Kriminella handlingar uppstår inte ur intet, ofta finns missbruk, psykisk ohälsa eller marginalisering med i bilden. Pandemin har bidragit till att situationen har försämrats ytterligare för dem som hade det tufft redan innan. Vad kan vi göra för att hjälpa denna grupp unga som mår allt sämre?
Seminariet lyfter fram aktuella frågeställningar kring hur unga mår och hur ungdomsbrottsligheten ser ut i Finland i dag. Vi får höra exempel från fältet på brottsförebyggande arbete och diskuterar hur olika aktörer kan jobba förebyggande, stöda unga och tillsammans bidra till att bryta brotts- och marginaliseringsspiralen i tid. Seminariet riktar sig till ungdomsarbetare, socialarbetare, studerandevårdspersonal, övriga professionella som arbetar med unga och studerande.
Ordförande: Mette Strauss, verksamhetsledare, KRAN rf
14.30 Välkommen!
Ordförande öppnar seminariet
14.35 En inblick i ungdomsbrottslighet
Ville Sirviö, mobil uppsökande ungdomsarbetare, Esbo stad
14.55 Polisens förebyggande verksamhet som ett stöd för unga, representant från förebyggande funktionen, polisinrättningen i Helsingfors
(polisens namn meddelas senare)
15.15 Paus
15.20 Erfarenheter av samarbete över sektorsgränser
Anki Herlin, ungdomsarbetare, Helsingfors stad
Charlotte Pettersson, ansvarig handledare Kriminalvårdsstiftelsen
15.45 Paus
15.50 Paneldiskussion: Hur kan vi bryta brottsspiralen bland unga?
Moderator: verksamhetsledare Mette Strauss, KRAN rf.
Deltagare: Strategichef Ari Evwaraye, inrikesministeriet, representant från förebyggande funktionen, polisinrättningen i Helsingfors, erfarenhetsexpert Tomas Luoto, KRAN rf.
16.25 Avslutande ord. Ordförande avslutar seminariet
TORSTAI 12.5.2022
- 9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
- 10. Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä Raittilan vastaava ohjaaja Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Charlotte Pettersson, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
- 11. Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudesta ja salassapidosta
Ohjelma päivitetään myöhemmin
- 12. Stigmaa purkavat sanat ja kuvat
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
Paneelikeskustelu
Puheenjohtaja
Minna Hietakangas, Viestintäpäällikkö, A-klinikkasäätiö
Panelistit
Serafiina Grefberg, vertainen, Osis, A-klinikkasäätiö
Riikka Perälä, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön verkosto (EPT)
Annika Rauhala, valokuvaaja
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, Osis, A-klinikkasäätiö
Inari Viskari, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat
- klo 11:30-12:30 tauko
11:30 Päihdepäivien ohjelmatarjonnan esittely ja valokuvatempauksen lanseeraus: Mistä seuraat Päihdepäiviä tänään? Osallistu tempaukseen ottamalla ympäristöstä tai miksi ei itsestäsi ja ympäristöstä kuva ja kerro meille mistä päin seuraat Päihdepäiviä. Tarkemmat tiedot kerrotaan tapahtumassa.
11:40 Taukojumppaa
11:45 Arjen toimintakyky hanke: A-klinikka säätiön projektipäällikkö Alix Helfer kertoo hankkeessa tehdystä kyselyn tuloksista.
Suomessa on eletty poikkeusarkea maaliskuusta 2020 lähtien. Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi asetetut rajoitukset ovat tuntuneet jokaisen arjessa ja vaikuttaneet erityisesti sote-järjestöjen toimintaan. Toukokuussa 2020 kartoitetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten terveydentila vaikutti sote-järjestöjen tavoittamien ihmisten kokemuksiin, hyvinvointiin ja selviytymiseen koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Järjestöjen yhteistyössä toteutetussa verkkokyselyssä tavoitettiin alueellisesti laaja-alainen joukko vastaajia (n=531). Joka kymmenes verkkokyselyyn vastannut oli kokenut elämänsä pääasiassa parantuneen ja toinen kymmenes elämänsä pysyneen entisenlaisena koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Muissa vastauksissa korostui elämänpiirin kaventuminen, yksinäisyyden syveneminen ja monien yhtäaikaisten kuormitustekijöiden kasaantuminen. Haastatteluissa nousi esille poikkeusolojen vaikeuksien monitahoisuus ja sosiaalisten suhteiden merkitys. Itseraportoidulla terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten poikkeustilan vaikutukset koettiin ja millaisia tarpeita se aiheutti. Ongelmien kasautumisen riski oli oli suuri niillä, joilla oli ennestään vaikeaa.
11:55 Verkkotapahtuman toteuttaminen: Haastattelevana suunnittelija Katarina Rehnström
12:05 Kitaramusisointia: Mika Kitka
12:15-12:30 Tauko-ohjelma päättyy. Päivän ohjelmakattaus luettavissa.
- 13. Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen mahdollistajana
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena Elämäni Sankari ry – johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
13.05 Tommi Vasankari, UKK-Instituutti asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta.
13.25 seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja val-litseviin käytäntöihin.
MITEN VASTAAMME TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ HAVAITTUIHIN HAASTEISIIN?
MITÄ TOIMINTOJA JA TYÖKALUJA ON TARJOLLA?
13.25 Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022). Selvityksen tulosten esittely.
13.45-13.50 TAUKO
13.50 Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori Elämäni Sankari ry – ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä.
14.10 Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdis-tys: Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta.
14.30 Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö Mieli ry
Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
- 14. Opioidikorvaushoidosta irrottautuminen
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaus sanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, Kalliolan aikuispalveluiden palvelujohtaja.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppanuustalo Harjulasta
Helsingin kaupunki, psykiatria- ja päihdepalvelut erityissuunnittelija, Joonas Munck, Kirsti Tuori-la, sairaanhoitaja Helsingin kaupunki Jälkikuntoutus
13:35 tauko
13:40 Kokemuksia korvaushoidon suunnitelmallisesta lopettamisesta.
Kokemusasiantuntijat Katja Haimi ja Petri Engblom
14.10 Tauko
14.15 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia Kalliolan klinikalta
Kalliola Oy, Tuomas Maasio, Kalliolan klinikan johtaja
14.40 Vastauksia chattiin tulleiden kysymysten pohjalta.
Amanda Tammivirta, Kalliolan aikuispalveluiden palvelujohtaja.
- 15. Monimuotoinen päihdetyö – Tor-verkossa ja kaduilla
Seminaarissa käsitellään etsivän päihdetyön muotoja ja pohditaan kohtaamisen käytäntöjä erilaisissa ympäristöissä - sähköisessä auttamistyössä sekä kaduilla tapahtuvassa työssä. Seminaarissa tarkastellaan eri työmuotojen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pohditaan anonymiteetin luonnetta ja merkitystä erilaisissa kohtaamisissa.
Puheenvuoroissa tarkastellaan Tor-verkon ilmiöitä sekä haastavissa elinolosuhteissa elävien ihmisten asemaa ja heidän palveluntarpeitaan. Lisäksi keskustellaan työssäkäyvien ja opiskelijoiden päihteiden käyttöön liittyvistä haasteista ja siitä, miksi palvelut ja apua tarvitsevat eivät aina kohtaa.
13.00 Puheenjohtaja: Ron Furman, toiminnanjohtaja – Tukikohta ry /
13.05 TOR verkossa tapahtuvat ilmiöt
Aarno Malin, toimittaja/ kirjailija
13.25 Digitaalinen kohtaaminen
Janne Nahkuri, projektikoordinaattori/ Verkko- vinkki A-klinikkasäätiö
13.45 Välimaastossa digitaalisen ja analogisen välillä
Juha Sedergren, hankevastaava/ Tukiverkko – Tukikohta ry
14.05Kysymyksiä ja keskustelua edellisistä aiheista
14.10 Kaduille jalkautuva työ digitaalisilla työvälineillä
14.30 Alueellinen etsivä työ
Annika Mansner, hankevastaava/ Etsivä löytää – Tukikohta ry
14.50 Kysymyksiä ja keskustelua edellisistä aiheista
- 16. Päihteitä käyttävien odottavien vanhempien ja vauvaperheiden kokema häpeä
Puheenjohtaja Niina Kokko, Ensi- ja turvakotien liitto ry
13.00 ”Häpeän jalanjäljillä”
Pirjo Kotkamo (asiantuntija, psykoterapeutti, Ensi ja turvakotien liitto)
13.40 ”Päihteitä käyttävien naisten kokema häpeä”
Sanna Hautala (professori, Lapin yliopisto)
14.20”Häpeä estää avun hakemisen” - Raskaana oleva tai pienen vauvan vanhempi, jolla on päihdeongelma – yksi mittari äärimmäiselle häpeälle sekä ajatuksia siitä, miksi pienen vauvan vanhemman päihdeongelma jää usein tunnistamatta, Heidi Helmiluoto (lähijohtaja, ensikoti Pinja, Turun ensi- ja turvakotiyhdistys)
- klo 15:00-15:30 tauko
Tauko-ohjelma ilmoitetaan myöhemmin
- klo 15:30-16:30 Loppuseminaari
Ohjelma paivitetään myöhemmin.
Näytteelleasettajat
Päihdepäivät 2022 järjestetään kokonaan verkossa. Päihdepäivillä on alan laajin ja erikoistunein messuosasto. Näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja tapahtuman noin 1000 kävijälle kahden päivän ajan.
Virtuaalisella messupisteellä voi mainostaa omaa toimintaansa, chattailla vierailijoiden kanssa sekä seurata Päihdepäivien muuta maksutonta ohjelmaa. Virtuaaliseen messuosastoon tutustuminen on kävijöille ja yleisölle maksutonta, mikä mahdollistaa esimerkiksi opiskelijoiden, läheisten ja vapaaehtoisten vierailun.
Virtuaalisen messupisteen hintaan sisältyy lyhyt koulutus siitä, miten messupisteestä saa kaiken hyödyn irti. Koulutuksessa annetaan vinkkejä siitä, miten houkutella kävijöitä virtuaaliselle messupisteelle sekä ideoita kävijöiden osallistamiseen.
Virtuaalinen messupiste (EPT-verkoston jäsenjärjestö): 450 euroa
Virtuaalinen messupiste (kaikki muut tahot) 600 euroa.
Messupaikkojen myynti alkaa 24.2.
Yhteyshenkilö:
Cilla Schroeder
Suunnittelija
cilla.schroeder (@) ehyt.fi
0504074130
Maksuton ohjelma
Maksuton ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.
Blogi
Tulossa myöhemmin
Aikaisempien Päihdepäivien materiaaleja
Päihdepäivien 2021 seminaaritallenteet
Tallenteet seminaareista alku- ja loppuseminaari, 2. Puheeksiotto kannattaa – monin tavoin sekä 12. Päihteet ja mielenterveys: käytännön näkökulmia toipumiseen ja palveluiden yhteiskehittämiseen on julkaistu.
Muistoja vuoden 2019 Päihdepäiviltä
Medialle
Muusa Kostilainen
viestinnän asiantuntija
EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
p. 044 7631329