| OHJELMA | ILMOITTAUTUMINEN | MESSU- JA NÄYTTELYTILAT | MAKSUTON OHJELMA | MAJOITUS JA MATKUSTUS | BLOGI | MEDIALLE |
Virtuaaliset Päihdepäivät:
Osallistuitko Virtuaalisille Päihdepäiville? Palautelinkki, infoa seminaarien dioista ja tallenteesta löytyy sähköpostistasi.
Päihdetyön haasteet ja ratkaisut 9.11.–13.11.2020
Virtuaalisten Päihdepäivien avausseminaari
Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto)
Seminaari 2: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? (Positiiviset ry)
Seminaari 3: Päihteet ja korona (EPT-verkoston HTR)
Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset
Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL)
-
Virtuaalisten Päihdepäivien avausseminaari
Virtuaaliset Päihdepäivät 9.11. avasi Ulla Siimes, EPT-verkoston puheenjohtaja. Avausseminaarissa saimme kuulla Anne Birgitta Pessin puheenvuoron Myötätunnon ja -innon voimasta. Kuinka kukoistaa työyhteisönä ja kuinka vahvistaa toinen toistemme työn merkityksellisyyttä? Anne Birgitta Pessi TT, dos. on toiminut kirkkososiologian professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2012 alkaen hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Pessillä on dosentuuri sekä teologiassa (kirkkososiologia, Helsingin yliopisto) että sosiologiassa (empiirinen hyvinvointisosiologia, Itä-Suomen yliopisto). Anne Birgitta on koko tutkijanuransa tutkinut myötätuntoa, arvoja ja hyväntekemistä. -
Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 9.11.2020 Sininauhaliitto ry toteuttivat seminaarin otiskolla: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo. Puhujina: Anne Hyyrynen projektipäällikkö, Ruokajonosta osallisuuteen -hanke, Sininauhaliitto. Piia Niilola, projektipäällikkö, Digiosallisuutta asunnottomille -hanke, Sininauhaliitto Reetta Nick, projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke, Kirkkopalvelut. -
Seminaari 2: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? (Positiiviset ry)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 10.11.2020 Positiiviset ry toteuttivat seminaarin otsikolla: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? Puhujina: Tapani Valkonen, yhteisötyöntekijä, Positiiviset ry. Miina Kajos, Chemsex-hankkeen koordinaattori, Positiiviset ry. Tommi P Pesonen, seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Poikien Talo. Johanna Ahola-Launonen, bioeetikko, Aalto-yliopisto Seminaarissa esitetyssä Kemseksi-videosarjan teaserissä puhuu, Juuso Kekkonen, koomikko-kirjoittaja. -
Seminaari 3: Päihteet ja korona (EPT-verkoston HTR)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 10.1.2020 EPT-verkoston HTR toteuttivat seminaarin otsikolla: Päihteet ja korona: miten epidemia näkyy päihdeongelmista kärsivien hyvinvoinnissa ja tuen tarpeessa? Puhujina: Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry Sanna Vesikansa, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö Inari Viskari, asiantuntija, päihteet ja riippuvuudet, THL Juhani Vihervä, Tukikohta ry Helena Syväranta, Kipinä ry -
Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 12.11.2020 Folkhälsan ja Kehityvammaliitto järjestivät seminaarin otsikolla: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset. Puhujina: Niina-Maria Nissinen, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto. Miia Pikulinsky, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto. FASD-mentori. -
Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 13.11.2020 THL järjestivät seminaarin otsikolla: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? Puhujina: Nina Karlsson, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katariina Warpenius, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Anna Koski, hyvinvointikoordinaattori, Ylöjärven kaupunki. Tiina Hörkkö, aluepäällikkö, Helsingin kaupunki. Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Anne Taulu, ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tellu Rosenqvist, hankekoordinaattori, Satakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke. Miia Hietaniemi, aluekoordinaattori, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Päihdepäivät verkossa 19.-20.5.2021
Kevään Päihdepäivät 19.-20.5.2021 tullaan järjestämään kokonaan etätapahtumana verkossa!
Vuoden 2021 päihdepäivät on päätetty järjestää koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi verkkotapahtumana. Tarkempaa tietoa tapahtuman toteutuksesta päivitetään Päihdepäivien verkkosivuille talven ja kevään aikana.
Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Päihdepäivien vuoden 2021 yhteistyökumppani on MIELI ry.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
suunnittelija
katarina.rehnstrom(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille.
Ohjelma
Päihdepäivillä verkossa 2021 on 12 seminaaria päihdetyön ajankohtaisista aiheista, aina korjaavasta työstä päihdepolitiikkaan sekä viidentoista minuutin miniseminaareja. Seminaarien lisäksi osallistujat voivat tutustua virtuaaliseen messuosastoon ja muuhun oheisohjelmaan. Seminaarin puhujina toimivat asiantuntijat, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja sotealan osaajat Suomesta ja ulkomailta.
Vuoden 2021 teemana on Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Päihdepäivillä on opintopolkuja, joista jokainen osallistuja voi valita itselleen sopivat seminaariaiheet. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ympärille on rakennettu teemapolku, jotka tarjoavat ammattilaisille tietoa ja työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Edellisten Päihdepäivien seminaaridioihin voi tutustua täällä: SLIDESHARE – PÄIHDEPÄIVÄT
MAKSUTON OHJELMA
Päihdepäivillä on vuonna 2021 paljon maksutonta ohjelmaa, johon kuka vain voi osallistua. Tapahtumassa voi osallistua miniseminaareihin ja seurata backstage-lähetystä tapahtumasta.
Tule työkaverisi, vapaaehtoistyön ryhmäsi tai asiakkaasi kanssa verkkoon ja tule tutustumaan päihdetyön erilaisiin näkökulmiin!
Virtuaalinen messualue
Messualue on avoin yleisölle keskiviikkona ja torstaina, eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Messualueella on esittelypisteitä, jossa eri organisaatiot esittelevät toimintaansa.
Ilmoittautuminen
Verkossa järjestetään 19.-20.5.2021 päihdetyön seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Lipunmyynti alkaa tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
suunnittelija
katarina.rehnstrom(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
Messu- ja näyttelytila
Päihdepäivät 2021: alan laajin ja erikoistunein messualue
Päihdepäivillä verkossa on messualue. Lisää messualueen palveluista päivitetään talven aikana. Näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja kahden päivän ajan. Messupöytien myynti alkaa tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357
Päihdepäivien blogi
- Kuka tahansa on joka neljäs
- Päihteetön pelikenttä kutsuu Sinua
Olen saanut toistuvasti vastata suoriin tai epäsuoriin oletuksiin siitä, perustuuko alan valintani omaiskokemukseen? Ottamatta kantaa, voidaan sen tilastojen perustella todeta olevan hyvinkin mahdollista. Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa läheisellä on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Osasta lapsia tuleekin aikuisena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, osa valmistuu muille aloille. Kaikki eivät kuitenkaan päädy opiskelemaan tai aloita koskaan työelämässä.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat perheessä vaikuttavat monin tavoin vanhemmuuteen, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Ongelmiin liittyy lisäksi stigma, joka heijastuu myös lähipiiriin. Heikentyneet sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat heijastuvat lasten ja nuorten elinoloihin, lisäksi lojaalisuus vanhempaa kohtaan voi johtaa ongelmista vaikenemiseen ja jopa eristäytymiseen. Puhumattomuus lisää riskiä lapsen kokemaan tarpeettomaan syyllisyyteen. Koettu vastuu vanhempansa hyvinvoinnista voi saada lapsen hylkäämään omat tarpeensa ja tulevaisuuden suunnitelmansa.
Perhetaustan ja lapsuuden elinolojen on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä myöhempien ikävaiheiden terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja laajemmin hyvinvointiin. Esimerkiksi vanhempien pitkäaikainen päihdeongelma johtaa seurauksiin, jotka vaikuttavat lasten elämään aikuisinakin. Myös lasten kohonneesta riskistä sairastua itse, jo hyvin nuoren, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma, on olemassa vahvaa näyttöä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue käsitystä siitä, että ihmisen hyvinvointi määräytyisi ennalta lapsuuden olosuhteiden perusteella.
LAPSIOMAISET JA NUORET HOIVAAJAT - NÄKYMÄTÖN RYHMÄ
Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyy riski, että heistä huolta kantavat lapset ja nuoret jäävät näkymättömäksi ja yksin kuormansa kanssa. He ovat myös vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea tai palveluita. Nuorten avunsaantia palveluissa estävät tiedon ja luottamuksen puute, leimautumisen ja häpeän pelko, aikuismaiset kohtaamisen tavat, kankeat palvelurakenteet ja kokemukset kuulluksi tulemattomuudesta. Avun saamisen lykkäytyminen pahentaa ongelmia ja vaikeuttaa niihin puuttumista.
Kun perhe tai perheen jäsen tulee palvelujen piiriin, oli kyse sitten toimeentulon tuesta, työ- ja elinkeino- tai mielenterveys- ja päihdepalveluista, tulisi perheen kokonaistilanne kartoittaa ja ottaa osaksi ongelmien ratkaisua. Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukemalla, ylisukupolvisuus on katkaistavissa. Keskeisesti merkittävää on, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tulevat tunnistetuksi, huomioiduksi ja kohdatuksi. Se on yhteinen tehtävämme.
Olemme valmistelemassa Päihdepäiville “lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat - näkymätön ryhmä” -seminaaria, joka tarjoaa työvälineitä tehtävän tueksi. Ole hyvä ja tervetuloa mukaan!
#Seminaari8 yhteistyössä mukana: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, valtakunnallinen FinFami ry sekä Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksen Kysy –nuorelta projekti, Joensuun Seudun Omaishoitajayhdistyksen Alisa –hanke, A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus sekä tietokirjailija Ani Kellomäki.
Kirjoittaja: Noora Nieminen, toiminnanjohtaja, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry.
Lähteet: THL
John Lennon maalasi ikonisessa Image-kappaleessaan eteemme kauniin maailman ilman sotia ja vastakkainasetteluja. Myös me terveyden edistäjät olemme maailmanparantajia. Visiomme ytimessä on usein lasten ja nuorten hyvinvointi. Meidän aikuisten tehtävänä on taata heidän hyvinvointinsa sekä suojella heitä monilta vaaroilta, kuten alkoholihaitoilta.
Harrastukset ovat iso osa lasten ja nuorten elämää. Lähes 90 prosenttia lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heillä on jokin harrastus. Harrastuksilla on iso merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä elämän mittaisten hyötyjen tuojana. Tutkimusten mukaan 5–10 prosenttia nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä liikuntaharrastusta lisäämällä.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan tutkimuksen (2019) mukaan liikunta on harrastuksista yleisin ja suosituin. Päihteettömyys kuuluu keskeisesti urheilun eetokseen. Paikalliset urheilu- ja liikuntaseurat ovatkin keskeisiä kasvatusyhteisöjä myös päihdekysymysten suhteen. Ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin yhteistoiminta on synergiaa parhaimmillaan.
Paljon on yhdessä tehty, ja vielä enemmän voidaan tehdä! Kuvitellaanpa maailma, jossa:
- nuuskattomuus on liikuntaseurojen vahva brändi
- yhteiskunta tukee Islannin tapaan lasten harrastamista ja harrastuspassi on kaikkien lasten käytössä
- kuntien liikuntatilojen vuokraamisen ja valtionavustusten saamisen tärkeänä kriteerinä on päihteettömyyden edistäminen
- kuntien ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin toimijat tekevät aktiivisesti arjessa yhteistyötä
- liikuntaseuroissa on osaamista ja resursseja myös päihdekasvatukseen
- lapsia ja nuoria kuullaan ja kuunnellaan
Tämä kaikki on mahdollista, jos vain haluamme. Paremman huomisen suunnittelu käynnistyy Päihdepäivillä 27.5.2020 seminaarissa nro. 10 (Päihteetön pelikenttä). Keskustelua johdattelevat muun muassa professori Vasankara (UKK Instituutti), kansanedustaja ja ex-koripalloilija Ville Kaunisto, vastuullisuuspäällikkö Elina Laine (Suomen Olympiakomitea), kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker (Kuntaliitto), ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyönkoordinaattori Laura Sillanpää (Kouvolan kaupunki), päävalmentaja Petteri Bergman (FC Hawks) sekä järjestöjen edustajat. Tule Sinäkin huippuseuraan keskustelemaan sekä hakemaan uusia ideoita ja toimintamalleja omaan toimintaympäristöösi vietäväksi.
….
You may say I'm a dreamer
But I'm not the only one
I hope some day you'll join us… Ja päivähän onkin jo tiedossa eli 27.5.2020 ja paikkana Helsingin Kulttuuritalo. Tervetuloa!
Kirjoittaja: Leena Sipinen, projektipäällikkö, EHYT ry
MEDIALLE
Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan, ja tapahtuma on median edustajille maksuton. Median edustajille on tapahtumassa oma, rauhallinen työskentelytila (Klubi-tila), tilaan on opasteet pääaulasta.
Lisätiedot:
Maaret Väkinen
viestinnän asiantuntija
maaret.vakinen(at)ehyt.fi
p. 050 327 0009