OHJELMAILMOITTAUTUMINENMESSU- JA
NÄYTTELYTILAT
MAKSUTON
OHJELMA
MAJOITUS JA
MATKUSTUS
BLOGIMEDIALLE


Virtuaaliset Päihdepäivät:
Päihdetyön haasteet ja ratkaisut 9.11.–13.11.2020

Osallistuitko Virtuaalisille Päihdepäiville? Palautelinkki, infoa seminaarien dioista ja tallenteesta löytyy pian sähköpostistasi.

Poikkeusaika on huomioitu hyvin päihdetyössä; on kehitetty uusia menetelmiä sähköiseen työhön, asiakkaita on pystytty kohtaamaan poikkeusoloista huolimatta ja moni taho on jalkautunut auttamaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia. Päihteiden käyttöön liittyy kuitenkin myös huolia, sillä monelle sulkeutuneet palvelut ja katkenneet rutiinit ovat olleet vaaranpaikkoja ja ongelmat ovat kärjistyneet. Samalla esimerkiksi kunnista on tullut tietoa siitä, että päihteitä käytetään aikaisempaa enemmän ja jonot palveluihin ovat kasvaneet.

Päihdepäivien siirryttyä vuodelle 2021 on haluttu tuoda siivu tapahtuman tunnelmaa ja jaettua osaamista jokaisen päihdetyötä tekevän tai siitä kiinnostuneen syksyyn. Virtuaalisilla Päihdepäivillä on viisi seminaaria ja alkuseminaari, josta jokainen voi valita itselleen sopivan tai osallistua vaikka kaikkiin. Koko tapahtuma järjestetään etänä ja se on maksuton.

Ohjelma
(vahvistetut puhujat ilmoitetaan viikolla 43)

MAANANTAI 9.11.
Kello 11–12 
Alkuseminaari: 
Avauspuheenvuoro: EPT-verkoston puheenjohtaja Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Vanhempainliitto

Empaattisuus ja myötätunto
Puhuja: Anne Birgitta Pessi, 
TT, dos. on toiminut kirkkososiologian professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2012 lähtien. 
Vuodesta 2012 alkaen hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Pessillä on dosentuuri sekä teologiassa (kirkkososiologia, Helsingin yliopisto) 
että sosiologiassa (empiirinen hyvinvointisosiologia, Itä-Suomen yliopisto). Anne Birgitta on koko tutkijanuransa tutkinut myötätuntoa, arvoja ja hyväntekemistä. 


Myötätunnon ja -innon voima
- Kuinka kukoistaa työyhteisönä ja kuinka vahvistaa toinen toistemme työn merkityksellisyyttä?
 
Luennossa keskitymme yhdessä pohtimaan, ja tuoreimman kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen pohjalta, mitä ovat empatia ja myötätunto työyhteisöissä? 
Entä mitä puolestaan myötäinto? Sukellamme siihen, mitä myötätunnolla ja -innolla tutkitusti saadaan yksilöissä ja ryhmissä aikaan. Sivuamme myös sitä, mikä jokaisen työntekijän ihmiskuva on: 
mitä uskomme ihmisestä? Mikä ihmistä pohjimmiltaan motivoi? Pohdimme myös sitä, miten teemoja voisi konkreettisesti jalkauttaa työn arkeen, omaan työhön ja työyhteisöön. 
Laadukkaan työyhteisön merkki on juurikin myötätunnon ohella myötäinto: kuinka jakaa myös onnistumisia ja iloa, arjen kiireisen keskellä? 
Myötätuntoon kuuluu keskeisenä myös itsemyötätunto. Luennon kehyksenä toimii myös merkitykselliseksi koettu työelämä: 
mistä merkitykselliseksi koettu elämä ja erityisesti työelämä kumpuaa? Kuinka vahvistaa ja pitää olla oman työn merkityksellisyyttä paineiden keskellä?
MAANANTAI 9.11.
Kello 13–15
Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy tuen tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto)
Seminaarin diat löytyvät tästä.

Ruoka-aputyössä kohdataan ihmisiä, joilla on monenlaista tuen tarvetta. Ruoka-aputyön rinnalla voi toteuttaa monenlaista kohtaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen -hanke kehitteli osallisuutta lisäävää toimintaa ruoka-avussa asioiville kuten Helsingin Vieraskodin yhteisöruokailu ja digituki. Hankkeen toteutumisesta ja tuloksista kerrotaan kattavasti tutkimusjulkaisussa Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? -havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä.   Tulevaisuudessa heikossa asemassa olevien tukemiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä. Sininauhaliitto ja Kirkkopalvelujen Osallistava Yhteisö -hanke ovat toteuttaneet ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamisia, näin yhteiskehittäminen ja hyvien käytäntöjen leviäminen on mahdollista valtakunnallisesti ruoka-aputoimijoiden kesken.   Koronapandemialla oli vaikutuksensa ruoka-aputyöhön ja tukea tarvitsevien ihmisten elämään. Ruoka-aputoimijat kehittelivät nopeasti uudenlaisia auttamisen muotoja. Koronakriisin vaikutuksista ruoka-apuun  -selvityksen mukaan ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvoi ja mm. asunnottomien ja lapsiperheiden ahdinko näkyi ruoka-aputyössä (Reetta Nick ja Tuomo Laihiala). Esimerkkinä tästä Tampereen Kierto -hankkeen kokemus.   Osallistava yhteisö -hankkeen lanseeraama Ruoka-apu.fi auttaa apua etsiviä löytämään ruoka-avun piiriin.


Ohjelma:

13.00 Aloituspuheenvuoro: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto

13.05 Ruokajonosta osallisuuteen -hanke:
Osallisuus ja osallisuutta lisäävät toimintamallit/ Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto
13.15 Vieraskodin esimerkki osallistavista toimintamalleista Piia Niilola, Sininauhaliitto
13.35 Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? -havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä Tutkimusjulkaisu/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto

13.45 Koronakriisin vaikutuksen ruoka-apuun /Reetta Nick, Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö-hanke
14.10 Käytännön esimerkki Tampereen Kierto -hanke Anita Aaltojärvi, Tampereen seurakunnat

14.25 Ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset mahdollistava monenlaista/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto

14.35 Ruoka-apu.fi asiakasnäkökulmasta/Reetta Nick, Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö-hanke

14.55 Päätössanat/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto
TIISTAI 10.11.
Kello 13–15 
Seminaari 2: Kemseksi Suomessa - Miten haittoja voisi vähentää? (Positiiviset ry)
Seminaarin diat löytyvät tästä

Kemseksiin, eli tarkoitukselliseen päihteidenkäyttöön seksin yhteydessä liittyy lukuisia mahdollisia haittoja, joista osa korostuu korona-aikana.
Positiivisten Chemsex-hanke keräsi 2020 kesällä 111 vastausta verkkokyselyyn, joka oli suunnattu kemseksiä omassa elämässään kohdanneille ihmisille. 
Seminaarissa tiivistetään kyselyn olennaisin anti, jonka pohjalta aiheina ovat mm. omien ja muiden rajojen kunnioittaminen sekä seksi- ja pornoriippuvuus.
Kemseksin haittojen vähentämistä on paikoin myös kyseenalaistettu, joten seminaarissa käsitellään myös siihen liittyviä eettisiä ja vastuukysymyksiä.
Mm. seksuaalisuuden moninaisuutta käsitelleistä esityksistään tunnettu Juuso Kekkonen on tehnyt kemseksiin liittyvän info-videosarjan, 
joka on seminaarin jälkeen kokonaisuudessaan nähtävissä Positiivisten Youtube-kanavalla 

Ohjelma: 

13.00 Hiv ja korona-aika, Tapani Valkonen, yhteisötyöntekijä, Positiiviset ry
13.10 Kemseksi-videosarjan teaseri, Juuso Kekkonen, koomikko-kirjoittaja (videoesitys)
13.15 Kemseksi Suomessa 2020, Miina Kajos, Chemsex-projektikoordinaattori, Positiiviset ry
13.30 Rajat, riippuvuudet ja seksuaalisuus, Tommi P Pesonen, seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Poikien Talo
14.00 Kemseksin haittojen vähentämisen etiikka ja vastuu, Johanna Ahola-Launonen, bioeetikko ja yhteiskuntafilosofi, Aalto-yliopisto
14.45 Loppukeskustelu
Keskiviikko 11.11.
Kello 13–15 

Seminaari 3: Päihteet ja korona: miten epidemia näkyy päihdeongelmista kärsivien hyvinvoinnissa ja tuen tarpeessa?
(EPT-verkoston huumetyöryhmä)
Seminaarin diat löytyvät tästä.

Webinaarissa tarkastellaan päihdeongelmista kärsivien ihmisten hyvinvointia ja tuen tarpeita ja päihdepalveluiden uudelleen organisointia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. 
Moni päihdetyötä tekevä paikka joutui sulkemaan ovensa keväällä, mikä jätti osan ihmisistä vaille riittävää tukea. 
Toisaalta päihdetyöhän omaksuttiin uusia työtapoja, jotka veivät toimintaa kiinteistä paikoista kadulle ja verkkoon. 
Yhteistyö kuntien ja päihdejärjestöjen kesken sai uusia muotoja esimerkiksi Helsingissä. Webinaarissa käydään lävitse tilanteesta kertynyttä tutkimustuloksia ja kokemustietoa, 
ja hahmotellaan hyviä käytäntöjä, joita voisi olla syytä jatkaa, vaikka poikkeusolot loppuisivatkin.

Ohjelma:

13.00 Avauspuheenvuoro Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry 
13.05 Kommenttipuheenvuoro Sanna Vesikansa, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari
 
13.20 Kysymyksiä
 
13.30 Korona matalan kynnyksen päihdepalveluissa ja niiden asiakkaiden arjessa työntekijöiden kuvaamana Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö
13.50 Päihdepalvelut ja koronaepidemia – havaintoja pääkaupunkiseudulta Inari Viskari, asiantuntija, päihteet ja riippuvuudet, THL
 
14.10 Kysymyksiä
 
Keskustelua järjestöjen kokemuksista
 
14.20 Päihdekentän tilanne Tukikohta ryn jalkautuvan työn näkökulmasta, Juhani Vihervä, Tukikohta ry 
14.30 ”Pidetäänkö meillä ovet auki?” Korona-ajan vaikea kysymys., Helena Syväranta, Kipinä ry 
14.40 Vapaata keskustelua ja yhteenveto
Torstai 12.11.
Kello 13–15 

Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset (Folkhälsan ja Kehitysvammaliitto)
Seminaarin diat löytyvät tästä.

Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, 
naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea. 
Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja 
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.
Seminaari toteutetaan asiantuntijapaneelina ja keskustelussa ovat mukana Folkhälsanin tutkija Anne Koponen, 
Kehitysvammaliiton FASD-asiantuntija Sari Somer, Ensi- ja turvakotien liiton Kehittämispäällikkö Maarit Andersson sekä FASD-mentori.
Asiantuntijapanelistit tuovat keskusteluun oman näkemyksensä ja osaamisensa aihealueeseen liittyen ja keskustelua käydään niin tutkimuksellisesta kuin käytännön työn näkökulmasta. 
Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, 
lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.

Ohjelma:

13.00 Paneelin avaus Niina-Maria Nissinen, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus
13.02 Panelistien esittelyt n. 2min/panelisti
Panelistit:
Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto
Mia Pikulinsky, Lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
FASD-mentori

13.25 Teema 1: Naisten raskausajan juominen ja naisten päihteettömyyden tukeminen raskausaikana
Puheenjohtajan alustus (2min): kansalliset suositukset päihteettömyyteen raskausaikana, mitä tiedetään naisten alkoholinkäytön yleisyydestä raskausaikana 
ja miten päihteidenkäyttö tunnistetaan äitiysneuvoloissa (kansalliset linjaukset).
- Miten yleistä naisten alkoholin käyttö on raskausaikana?
- Miten alkoholinkäyttö otetaan puheeksi raskaana olevien keskuudessa ja kuinka hyvin alkoholinkäyttö tunnistetaan?
- Miten päihteettömyyttä voidaan tukea ja mitä palveluita on tarjolla?
- Panelistien puheenvuorot (max. 10min/panelisti)
a. Mia Pikulinsky, Lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
b. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus
c. Muiden panelistien kommentit

13.55 Teema 2: Alkoholille raskausaikana altistuneiden nuorten ja aikuisten arki
Puheenjohtajan avaus (5min): mikä on FASD?
- Miten alkoholialtistus näkyy lapsuudessa sekä nuoruus- ja aikuisiällä?
a. Panelistien puheenvuoro (max. 5-6min/panelisti)
i. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus
ii. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto
iii. FASD-mentori
iv. (Muiden panelistien kommentit)
- Millaista tukea alkoholille altistunut nuori ja aikuinen tarvitsee?
a. Panelistien puheenvuoro (max. 5-6min/panelisti)
i. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus
ii. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto
iii. FASD-mentori
iv. (Muiden panelistien kommentit)

14.35-15.00 Yleisön kysymykset ja keskustelua
Paneelin yhteenveto
Perjantai 13.11.
Kello 13–15 

Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL)
Tilannekatsaus uusimpiin tietoihin.
Seminaarin diat löytyvät tästä.

Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020? 
Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset? 
Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua 
tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta. 
Osallistujia aktivoidaan eri tavoin mukaan keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Ohjelma:
puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 
13.00 Johdatus iltapäivään
kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 
Osio I Mitä kuuluu kunnan ehkäisevään päihdetyöhön?
13.10 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa: Edelleen sote-uudistuksen kynnyksellä
erikoistutkija Katariina Warpenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

13.30 Kuulumisia kunnista:
hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärven kaupunki
aluepäällikkö Tiina Hörkkö, Helsingin kaupunki

Osio II Kohti tulevaa
13.50 Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa: tavoitteena tasavertaisuus
kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 
14.00 Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa – myös jatkossa
ylitarkastaja Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
 
14.10 Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä
kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 
14.30 Alueellista tukea kunnille tarjoamassa:

hankekoordinaattori Tellu Rosenqvist, Satakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke
aluekoordinaattori Miia Hietaniemi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

14.50 Loppukeskustelu ja yhteenveto
kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen sulkeutuu torstaina 5.11 klo 12:00. Ilmoittautua voi yhteen tai useampaan seminaariin. Tapahtuma on maksuton.
Jokaiseen seminaariin mahtuu 250-300 henkilöä.

Ilmoittautuneet saavat jokaisesta erillisseminaarista sähköpostiinsa seminaarikohtaisen osallistumislinkin päivää ennen seminaaria, mikä ohjaa osallistujan Vimeo-alustalle.
Lisäksi seminaarin diat viedään Slideshare-palveluun. Seminaareja tallennetaan ja ne ovat katsottavissa noin kuusi kuukautta EPT-verkoston verkkosivuilla.

Lisätiedot

Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357


Päihdepäivät verkossa 19.-20.5.2021

Kevään Päihdepäivät 19.-20.5.2021 tullaan järjestämään kokonaan etätapahtumana verkossa!

Vuoden 2021 päihdepäivät on päätetty järjestää koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi verkkotapahtumana. Tarkempaa tietoa tapahtuman toteutuksesta päivitetään Päihdepäivien verkkosivuille talven ja kevään aikana.

Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Päihdepäivien vuoden 2021 yhteistyökumppani on MIELI ry.

Lisätiedot:


Katarina Rehnström
koordinaatioyksikön suunnittelija
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725

Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille.


Ohjelma

Päihdepäivillä 2021 on 29 seminaaria päihdetyön ajankohtaisista aiheista, aina korjaavasta työstä päihdepolitiikkaan. Kymmenien seminaarien lisäksi osallistujat voivat tutustua messuosastoon ja muuhun oheisohjelmaan. Seminaarin puhujina toimivat asiantuntijat, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja sotealan osaajat Suomesta ja ulkomailta.


Vuoden 2021 teemana on Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Päihdepäivillä on kuusi opintopolkua, joista jokainen osallistuja voi valita itselleen sopivat seminaariaiheet. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ympärille on rakennettu kaksi teemapolkua, jotka tarjoavat ammattilaisille tietoa ja työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opintopolut tunnistat värin perusteella

Lasten ja nuorten hyvinvointi
Nuorten mielenterveys
Ehkäisevän päihdetyön polku
Päihdehuolto ja korjaava työ
Rakenteet ja politiikka
Huumetyö

Keskiviikko 19.5.2021

Klo 11.00 Lounas
Klo 12.00 Alkupäivän seminaarit:
Klo 14.00 Kahvitauko
Klo 15.00 Loppupäivän seminaarit:
Klo 17.00 Tauko ja ständeihin tutustumista

TORSTAI 20.5.2021

Klo 9.00 Alkupäivän seminaarit:
Klo 11.00 Lounas
Klo 12.30 loppupäivän seminaarit:
Klo 14.30 Kahvitauko

Edellisten Päihdepäivien seminaaridioihin voi tutustua täällä: SLIDESHARE – PÄIHDEPÄIVÄT


MAKSUTON OHJELMA

Päihdepäivillä on vuonna 2021 paljon maksutonta ohjelmaa, johon kuka vain voi osallistua. Tapahtumassa voi kuulla luentoja, osallistua ilmaiseen suurseminaariin ja rentoutua. Maksuttomaan ohjelmaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Ota mukaan työkaverisi, vapaaehtoistyön ryhmäsi tai asiakkaasi ja tule tutustumaan päihdetyön erilaisiin näkökulmiin!

Messualue ja Kohtaamisten teltta

Messualue on avoin yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15, eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Messualueella on yli 40 esittelypistettä, jossa eri organisaatiot esittelevät toimintaansa. Kulttuuritalolla on myös useita kahviloita, joissa voit tavata tuttuja ja nauttia kupin kuumaa. Kohtaamisten teltassa on näytteilleasettajia ja Pop up Elokolo. Teltta on auki yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15


Ilmoittautuminen

Helsingin Kulttuuritalolla järjestetään 19.-20.5.2021 päihdetyön seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Lipunmyynti alkaa tammikuussa 2021.

Lisätiedot:
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357


Messu- ja näyttelytilat

Päihdepäivät 2021: alan laajin ja erikoistunein messualue

Päihdepäivillä on yli 40 messupistettä. Näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja tapahtuman noin 1200 kävijälle kahden päivän ajan. Messupöytien myynti alkaa tammikuussa 2021.


Päihdepäivien messuosaston pöytien hintatiedot

Lisätiedot:
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357


Päihdepäivien blogi

 



MAJOITUS JA MATKUSTUS

Kulttuuritalo on Helsingin Alppilassa, osoitteessa Sturenkatu 4.

Kulttuuritalo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Linnanmäen huvipuiston kyljessä lähellä Helsingin keskustaa. Kulttuuritalon pysäkeille vievät raitiovaunut 1, 3, 8 ja 9, bussi nro 23 Rautatientorilta ja Pasilan asemalta, bussi nro 70 Kampista ja Suutarilasta sekä bussi nro 51 Hakaniemestä ja Malminkartanosta. Pikavuorobussit Lahden ja Porvoon suunnasta sekä Finnairin bussit lentokentältä pysähtyvät Kulttuuritalon kohdalla. Tilausbussit ja taksit voivat pysähtyä talon edessä. Hae aikatauluja HSL:n reittioppaasta >

Klikkaa auki ja lue lisää:

 


MEDIALLE

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan, ja tapahtuma on median edustajille maksuton. Median edustajille on tapahtumassa oma, rauhallinen työskentelytila (Klubi-tila), tilaan on opasteet pääaulasta.

Lisätiedot:

Maaret Väkinen
viestinnän asiantuntija
maaret.vakinen(at)ehyt.fi
p. 050 327 0009