Päihdepäivien seminaarihaku aukeaa 12.9.
Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sote-alan ammattilaisille. Tapahtuma tarjoaa tietoa ja työvälineitä päihdeaiheista potilas- ja asiakastyötä tekeville.
Päihdepäivät järjestetään seuraavan kerran 10.-11.5.2023 Helsingin Kulttuuritalolla. Vuoden 2023 teema on Uuden äärellä: menetelmiä ja kohtaamisia.
Onko sinulla tai työyhteisölläsi ideoita Päihdepäivien seminaarisisällöksi? Haluatko vaikuttaa päihteistä käytävään keskusteluun ja päihdetyön tulevaisuuteen?
Päihdepäivien ohjelmaan haetaan seminaareja 12.9.-12.10. Seminaarihakua on uudistettu tänä vuonna, ja haussa on sekä valmiita otsikoita, että tilaa uusille ideoille. Voit joko ilmoittaa halukkuutesi toteuttaa annetun otsikon mukaista seminaaria, tai ehdottaa seminaaria, työpajaa, tutustumiskäyntiä tai yksittäisiä ideoita. Seminaarihaku aukeaa 12.9. Päihdepäivien sivuilla.
Ilmoittautuminen ja messupisteiden varaus alkaa 1.3.2023.
Tapahtuman 2022 diaesitykset on julkaistu Slideshare-palveluun. Tästä pääset tutustumaan tapahtuman esityksiin.
Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto.
Yhteyshenkilö:
Cilla Schroeder
Asiantuntija
cilla.schroeder@ehyt.fi
p. 050 407 4130
Vuoden 2022 maksullinen ohjelma
Opintopolut:
Ehkäisevän päihdetyön monet muodot | |
Päihteitä käyttävän tuki ja kehittyvät päihdepalvelut | |
Rakenteet ja päihdepolitiikka | |
Teemapolku: Marginaalista samanvertaiseksi |
Keskiviikko 11.5.2022
- klo 10:00-11:00 Alkuseminaari
10.00 Tervetuloa Päihdepäiville
EPT-verkoston puheenjohtaja ja Koulutus elämään-säätiön toiminnanjohtaja Sami Teikko
10:10–10.35 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus: mitä tarkoittaa ehkäisevälle päihdetyölle ja päihdepalveluille
Hanna Heikkilä, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
10:35-10:55 Drinking Like the Nordics – A Comparative Study on Attitudes to Alcohol
Sara Dinwiddie, Project Manager, IQ Sverige
- klo 11:00-12:00 Tauko
Klo 11:00-12:00 tauko
- 1. Rahapelaaminen puheeksi
Järjestäjä: Puhutaan rahapelaamisesta -verkosto: A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS, Peliklinikka, Peluuri, Pelituki, Sininauhaliitto, Sosped-säätiö, THL ja Tiltti
Seminaarissa käsitellään rahapelihaittoja, niiden ehkäisyä sekä avun antoa rahapeliongelmaan konkreettisten mallien ja rohkaisevien esimerkkien avulla. Seminaarissa saa tietoa rahapelaamisen puheeksiotosta, riskitason rahapelaamisesta, rahapeliongelmasta ja ongelman tunnistamisesta, lyhytneuvonnasta sekä rahapeliongelman apu-, hoito- ja tukipalveluista. Puhujina ovat ongelmallisesti rahapelaavien kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä kokemusasiantuntija.
Seminaari on tarkoitettu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskenteleville sote-ammattilaisille ja sote-alan opiskelijoille, mutta myös muille rahapelihaitoista kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
12.00 Tervetuloa seminaariin
Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
12.05 Rahapelaaminen puheeksi -malli sote-ammattilaisten työn tukena
Sari Castrén, FT, psykologi, erikoistutkija/THL, Dosentti: riippuvuushäiriöt Turun yliopisto / kansanterveystiede Helsingin yliopisto
12.30 Kun rahapeliongelma on tullut ilmi - auttamisen keinot
Saara Salmenmaa, Peli poikki -verkkoterapeutti, Peluuri
12.55 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro: kokemuksia rahapeliongelmasta ja avunsaamisesta sote-palveluissa
Mia Mustonen, Sosped-säätiö/Pelirajaton
13.20 Rahapelaamisen puheeksiotto osaksi miepähoitajien työtä Kymsotessa
Titta Kärki, mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja, Kymsote ja Camilla Metsäranta, projektikoordinaattori, Yhteispelillä!-hanke, A-klinikkasäätiö.
13.45 Loppukeskustelu ja kiitossanat
Riitta Matilainen, EHYT ry
- 2 Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Järjestäjä: NUMPA - Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: tutkittua tietoa yhteistyön ja käytäntöjen kehittämiseen (Nuorisotutkimusseura, A-klinikkasäätiö, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punaisen Ristin Nuorten Turvatalotoiminta), Päivyt, Kuntaliitto, Kohtaamiskoulutus
Seminaarissa pohditaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuuden esteitä sekä esitellään joitakin nuorten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön toimivia käytäntöjä ja menetelmiä. Nuorten hyvinvointi on puhuttanut niin mediassa, politiikassa kuin tutkimuksessakin viimeisten vuosien aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti eikä ei saa välttämättä apua siinä muodossa kuin itse haluaisi: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin.
Koronapoikkeustila on lisännyt nuorten kokemaa ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Tarvitaan aktiivisia, nuorisoystävällisiä ja moniammatillisia toimia nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Seminaari on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta kiinnostuneille.
12.00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja Jussi Suojasalmi (Päivyt)
12.05 Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla
Tutkijat Alix Helfer, Susanna Jurvanen & Annastiina Mäkelä (Nuorisotutkimusseura)
12.30 Palveluihin hakeutumisen esteistä ja chattipalvelun eduista
- tarkastelussa nuorten Sekasin-chat.
Tutkijat Helena Huhta (Nuorisotutkimusseura) & Janne Takala (A-klinikkasäätiö
12.55 Monialaiset palvelut nuoren tukena – case Jyväskylän Nuorten talo
Hankepäällikkö Tuija Kautto (Jyväskylän kaupunki)
13.20 Yhteisöreportteri-malli
Asiantuntija Ville Nieminen (Kuntaliitto) ja lehtori Hanna Kirjavainen (Turun amk)
13.40 Kohtaamisen työkalupakki -malli
Nuoret kokemusasiantuntijat
14.00 Seminaarin päättäminen
- 3 Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen
Järjestäjä: Raittiuuden Ystävät ry ja EHYT ry
Osallistuja saa seminaarissa viimeisen tutkitun tiedon/asiantuntijakokemustiedon kannabisasioista kannabisasiaan perehtyneiden lääkäreiden, tutkijoiden, poliisin ja lakia säätävän poliitikon antamana. Osallistuja oppii tarkastelemaan kannabiksenkäyttöä eri näkökulmista sisältäen kannabikseen liittyvän kattavan perustietämyksen ja huomioiden kannabiksenkäytön aiheuttamat haitat käyttäjälle itselleen, hänen lähipiirilleen ja koko yhteiskunnalle. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Päihdepäivien osallistujista huomattava osa työskentelee ammateissa, joissa joudutaan tekemisiin paljon sekä nuorison että huumeita kokeilevien tai käyttävien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että näissä ammateissa työskentelevillä on kattava tietämys ja ymmärrys kannabiksenkäytöstä ja sen seurauksista. Seminaarin jälkeen he todennäköisesti pystyvät vastaamaan kannabista koskeviin kysymyksiin vankemmalla tiedolla.
Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry.
12. 00 Seminaarin avaus ja perustietoa kannabiksesta
Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori, Raittiuden Ystävät ry
12.05 Tietoisku päihdekannabiksesta
Solja Niemelä, päihdelääketieteen apulaisprofessori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS Psykiatria, riippuvuuspsykiatrian vastuualue.
12.20 Kannabis ja nuoret
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, YTT, VTM, Dos., THL
12.35 Kannabiksen käyttäjän ääni
Riikka Peltola, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry
12.50 Viranomaistyön näkökulma
Heikki Mäkiprosi, vanhempi konstaapeli, Helsingin poliisilaitos
13.05 Kansanterveyden näkökulma
Pekka Puska, professori, EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja
13.20 Tilanne muualla maailmassa
Tuukka Tammi, ohjelmajohtaja, THL
13.35.Paneelikeskustelu ja päätössanat
- 4. Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Järjestäjä: Ihmisoikeusliitto
Seminaarissa esitellään sosiaalisia ihmisoikeuksia sekä näiden oikeuksien toteutumisen tilaa sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi käsittelemme sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä ajankohtaisia ongelmia. Miten eri ihmisryhmien sosiaaliset oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta? Toteutuuko palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti? Lisäksi kuulemme, miten näitä oikeuksia turvataan ja valvotaan Suomessa.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä kaikille ihmisoikeuksista kiinnostuneille.
12.00 Avaussanat Ihmisoikeusliitto
12.10 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet - mitä ne ovat?
Anna Salmivaara, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
12.30 Sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ongelmat sosiaali -ja terveydenhuollossa
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
12.50 Keskustelu
Moderaattori: Heli Markkula, Ihmisoikeusliitto
Keskustelijat:
Oskari Korhonen, juristi, Mielenterveyden keskusliitto ry
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos
Amina Sorvali, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
Pasi Kangasmäki, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
13.50 Lopetussanat: Ihmisoikeusliitto
- klo 14:00-14:30 Tauko
Tauko 30 minuuttia
- 5. Päihde- ja mielenterveysoikeudet
Hyvä mielenterveys on ihmisoikeus, ja ihmisoikeuksien edistäminen on aina ajankohtaista. Seminaari käsittelee ihmisoikeustematiikkaa päihde- ja mielenterveysoikeuksien näkökulmasta.
Mielenterveysoikeudet on yksi kansallisen mielenterveysstrategian painopisteistä, mutta toistaiseksi siitä on yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuttu varsin vähän. Mielenterveysoikeudet ja päihdepalvelut linkittyvät myös tiiviisti toisiinsa.
Seminaari koostuu kahdesta osasta. Ensin TT Karoliina Ahonen alustaa ihmisoikeuksista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa väitöskirjansa pohjalta. Toisella puolikkaalla päihde- ja mielenterveystyön asiantuntijat kokoontuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa.
Seminaari on suunnattu kaikille mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista kiinnostuneille kuulijoille.
14.30 Tervetulosanat
Mielenterveyspooli
14.35 Alustus: Ihmisoikeudet suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa
TT Karoliina Ahonen
15.15 Tauko
15.20 Paneelikeskustelu: Toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa?
Moderaattori: Katri Ylinen, Darravapaa-yhteisön toinen perustaja
Panelistit:
Tuula Sillanpää (EHYT ry, päihdeasiamies)
Oskari Korhonen (Mielenterveyden keskusliitto, juristi)
Anna Kontula (kansanedustaja, vas., eduskunnan päihdepoliittisen neuvottelukunnan jäsen)
Riika Nieminen (koulutettu kokemusasiantuntija, KoKoA -Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry)
16.25 Seminaarin päätössanat
Mielenterveyspooli
16.30 Seminaari päättyy
- 6. Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoina
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö, Stop Huumeille ry, Diakonissalaitos, A-kiltojen liitto ry, Nuorisoasuntoliitto ry
Nyt kuuluu tekijöiden ääni! Seminaarissamme mennään toimijuuden keskiöön eli ihmisiin titteleiden takana. Kokemukset kentältä tuovat autenttista näkökulmaa niin työparityöskentelyyn, vapaaehtoisena toimimiseen kuin ihmisten kohtaamiseen ja vaikuttamistyöhön.
Mikä rooli vapaaehtoisuudella on häpeäleiman purkajana? Miten pitkälle vapaaehtoistyön tekeminen vertaisena voikaan kantaa? Voiko vertaispalveluohjaajan tarjoama tuki oikeasti estää retkahtamisen? Kuinka juuri nuori asiakas hyötyy työpari-työskentelystä? Entä mitä työkaluja tarvitaan, jotta ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyö on hedelmällisintä?
Muun muassa näitä ajatuksia avataan puheenvuoroissamme toiminnoista, joissa on ihmisistä kysymys. Kohdeyleisöksi suosittelemme erityisesti päihdekuntoutumisen ja -toipujien parissa työskenteleviä sekä sote-alan opiskelijoita.
14.30 Virittäytyminen aiheeseen puheenjohtajan johdolla
Puheenjohtaja: Joonas Fagerholm, Stop Huumeille ry
14.35 Vapaaehtoistoiminta stigman purkajana
Puhujat: Pihla Putkonen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja Kajsa Santonen, vapaaehtoinen, A-klinikkasäätiö
15.00 Vertais- ja vapaaehtoistoiminta päihdetoipumisessa
Puhujat: Arto Pasanen, puheenjohtaja, Pohjois-Lapin A-kilta ry, varapuheenjohtaja A-Kiltojen Liitto ry
Seppo Ristolainen, puheenjohtaja, Vantaan A-kilta ry
15.25 Tauko
15.30 Fattaluuta-vertaispalveluohjaaja retkahduksen ehkäisijänä
Puhujat: Nana Kilpelä, Fattaluuta-ohjaaja, Stop Huumeille ry
Mikko Laukonsuo, Fattaluuta-koulutussuunnittelija, Stop Huumeille ry
15.55 Työparimallilla vastataan rikostaustaisten nuorten aikuisten tarpeisiin
Puhujat: Johanna Järviluoma, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
Jesse Boström, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
16.20-16.30 Seminaarin yhteenveto puheenjohtajan johdolla
- 7. Päihdepolitiikan toivotut ja ei-toivotut vaikutukset
Järjestäjä: Humaania päihdepolitiikkaa ry
Seminaari keskittyy päihdepolitiikan toivottuihin ja ei-toivottuihin vaikutuksiin ja se sopii kaikille päihdepolitiikasta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Lähdemme liikkeelle kansainvälisten puhujien kautta hahmottamaan globaalia ja Pohjoismaista nykytilannetta, jonka jälkeen keskitymme Suomen kontekstiin. Lyhyiden kotimaisten asiantuntijapuheenvuorojen avulla pyrimme diagnosoimaan nykyisen päihdepolitiikan hyöty- ja haittavaikutuksia.
Seminaarin lopuksi etsimme yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja Suomen päihdepolitiikan parantamiseksi paneelikeskustelun kautta, johon pyrimme tuomaan useita näkökulmia.
Seminaarin tavoitteena on sanoittaa mitä haittaa ja hyötyä nykyisestä päihdepolitiikasta on yhteiskunnalle ja osallistujat pystyvät seminaarin jälkeen paremmin hahmottamaan nykyistä päihdepolitiikkaa ja sen vaikutuksia teoriassa ja käytännössä.
14.30 Alkupuheenvuoro
Juho Sarvanko (HPP ry:n puheenjohtaja ja keskustelun moderoija)
KV asiantuntijoiden puheenvuorot:
14.35 Ethan Nadelmann (entinen Drug Policy Alliance:n puheenjohtaja, mahdollisesti esitallennettu esitys)
15.00 Neil Woods (LEAP)
15.10 Bård Dyrdal (LEAP Scandinavia)
15.20 Yleisökysymyksiä
Kotimaisten asiantuntijoiden puheenvuorot:
15.30 Hanna-Maria Seppä (Asianajaja)
15.40 Aleksi Hupli (YT, HPP ry:n hallituksen jäsen)
15.55-16.25 Paneelikeskustelu
- Kansanedustaja Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto
- A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso
- Lain edustaja: Hanna-Maria Seppä
- Päihdetutkimusedustaja: Aleksi Hupli
16.25 Loppupuheenvuoro
Juho Sarvanko
- 8. Att bryta brotts- och marginaliseringsspiralen hos unga
Arrangör: Kran rf
Det grova våldet har ökat bland unga de senaste åren, trots att ungdomsbrottsligheten överlag har minskat. Kriminella handlingar uppstår inte ur intet, ofta finns missbruk, psykisk ohälsa eller marginalisering med i bilden. Pandemin har bidragit till att situationen har försämrats ytterligare för dem som hade det tufft redan innan. Vad kan vi göra för att hjälpa denna grupp unga som mår allt sämre?
Seminariet lyfter fram aktuella frågeställningar kring hur unga mår och hur ungdomsbrottsligheten ser ut i Finland i dag. Vi får höra exempel från fältet på brottsförebyggande arbete och diskuterar hur olika aktörer kan jobba förebyggande, stöda unga och tillsammans bidra till att bryta brotts- och marginaliseringsspiralen i tid. Seminariet riktar sig till ungdomsarbetare, socialarbetare, studerandevårdspersonal, övriga professionella som arbetar med unga och studerande.
Ordförande: Mette Strauss, verksamhetsledare, KRAN rf
14.30 Välkommen!
Mette Strauss, KRAN rf 14.35 En inblick i ungdomsbrottslighet Mobil uppsökande ungdomsarbetare Ville Sirviö, Esbo stad 14.55 Polisens förebyggande verksamhet som ett stöd för unga, Äldre konstapel, Michela Söderström, polisinrättningen i Helsingfors 15.15 Paus 15.20 Erfarenheter av samarbete över sektorsgränser Projektkoordinator Roy Pietilä, Stationens Barn rf 15.45 Paus 15.50 Paneldiskussion: Hur kan vi bryta brottsspiralen bland unga? Strategichef Ari Evwaraye, Inrikesministeriet, äldre konstapel Michela Söderström och äldre konstapel Niklas Kråknäs, polisinrättningen i Helsingfors, erfarenhetsexpert Tomas Luoto, KRAN rf 16.30 Avslutande ord. |
TORSTAI 12.5.2022
- 9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
- 10. Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
- 11. Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudesta ja salassapidosta
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta. |
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry 10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?) HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen. 10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä. Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke 11.10–11.15 Tauko 11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy 11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
|
- 12. Stigmaa purkavat sanat ja kuvat
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
- klo 12:00-13:00 Tauko
Tauko 30 minuuttia
- 13. Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen mahdollistajana
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
- 14. Opioidikorvaushoidosta irrottautuminen
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppanuustalo Harjulasta
Helsingin kaupunki, psykiatria- ja päihdepalvelut erityissuunnittelija, Joonas Munck, Kirsti Tuorila, sairaanhoitaja Helsingin kaupunki Jälkikuntoutus
13:35 tauko
13:40 Kokemuksia korvaushoidon suunnitelmallisesta lopettamisesta.
Kokemusasiantuntija Petri Engblom
14.10 Tauko
14.15 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia Kalliolan klinikalta
Kalliola Oy, Tuomas Maasio, Kalliolan klinikan johtaja
14.40 Vastauksia chattiin tulleiden kysymysten pohjalta.
Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
- 15. Monimuotoinen päihdetyö – Tor-verkossa ja kaduilla
Järjestäjä: Tukikohta ry
Seminaarissa käsitellään etsivän päihdetyön muotoja ja pohditaan kohtaamisen käytäntöjä erilaisissa ympäristöissä - sähköisessä auttamistyössä sekä kaduilla tapahtuvassa työssä. Seminaarissa tarkastellaan eri työmuotojen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pohditaan anonymiteetin luonnetta ja merkitystä erilaisissa kohtaamisissa.
Puheenvuoroissa tarkastellaan Tor-verkon ilmiöitä sekä haastavissa elinolosuhteissa elävien ihmisten asemaa ja heidän palveluntarpeitaan. Lisäksi keskustellaan työssäkäyvien ja opiskelijoiden päihteiden käyttöön liittyvistä haasteista ja siitä, miksi palvelut ja apua tarvitsevat eivät aina kohtaa.
13.00 Puheenjohtaja: Ron Furman, toiminnanjohtaja – Tukikohta ry /
13.05 TOR verkossa tapahtuvat ilmiöt
Aarno Malin, toimittaja/ kirjailija
13.25 Digitaalinen kohtaaminen
Janne Nahkuri, projektikoordinaattori/ Verkko- vinkki A-klinikkasäätiö
13.45 Välimaastossa digitaalisen ja analogisen välillä
Juha Sedergren, hankevastaava/ Tukiverkko – Tukikohta ry
14.05Kysymyksiä ja keskustelua edellisistä aiheista
14.10 Kaduille jalkautuva työ digitaalisilla työvälineillä
Pirjo Tomperi, sairaanhoitaja/ Katuklinikka Oulu- A-klinikkasäätiö
14.30 Alueellinen etsivä työ
Annika Mansner, hankevastaava/ Etsivä löytää – Tukikohta ry
14.50 Kysymyksiä ja keskustelua edellisistä aiheista
- 16. Päihteitä käyttävien odottavien vanhempien ja vauvaperheiden kokema häpeä
Huom! Professori Sanna Hautalan puheenvuoro ”Päihteitä käyttävien naisten kokema häpeä” on valitettavasti peruttu.
Valtava häpeä, pelko, riittämättömyys ja syyllisyys ovat tunteita, joita päihteitä käyttävät äidit joutuvat käsittelemään heti raskauden alkuajoista lähtien. Yhteiskunta kohdistaa heihin myös voimakasta paheksuntaa. Voimakas häpeän tunne vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ajoissa, vaikka äiti on peloissaan ja huolissaan siitä, miten sikiö kehittyy ja onko lapsi terve.
Raskaaksi tuleminen on monelle äidille ja tulevalle isälle mahdollisuus muutokseen ja päihteettömään elämään. Ymmärtämällä paremmin häpeän syntymekanismeja ja häpeän vaikutusta hoitoon hakeutumiseen ammattilainen kykenee paremmin tunnistamaan vanhemman päihdeongelmat ja sitouttamaan heitä kuntoutukseen. Näin lapsella on mahdollisuus normaaliin kasvuun ja kehitykseen.
Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liitto ry
Puheenjohtaja Niina Kokko, Ensi- ja turvakotien liitto ry
13.00 ”Häpeän jalanjäljillä”
Pirjo Kotkamo (asiantuntija, psykoterapeutti, Ensi ja turvakotien liitto)
13.50 Korvaava puheenvuoro: Häpeän hälventämisen ja mielellistämisen merkitys osana kuntoutumista
- Raskaana oleva tai pienen vauvan vanhempi, jolla on päihdeongelma – yksi mittari äärimmäiselle häpeälle sekä ajatuksia siitä, miksi pienen vauvan vanhemman päihdeongelma jää usein tunnistamatta, Heidi Helmiluoto (lähijohtaja, ensikoti Pinja, Turun ensi- ja turvakotiyhdistys), kokemuskumppani Anna Ekholm
- klo 15:00-15:30 tauko
Tauko 30 minuuttia
- klo 15:30-16:30 Loppuseminaari
Päihdepäivien loppuseminaarin puhujat ovat Riku Rantala ja Emilia Kujala.
15.30 Tervetuloa loppuseminaariin
Yrmy Ikonen, EPT-verkoston koulutustyöryhmän puheenjohtaja A-kiltojen liiton toiminnanjohtaja
15.35 Toipumista suorittamassa - toipumistarinat, häpeä ja riittämättömyys
Meille on tavallista yrittää ymmärtää itseämme, toisiamme ja elämää tarinoiden kautta. Myös media osallistuu tarinankerrontaan esimerkiksi kuvaamalla päihderiippuvuudesta toipumisen prosessia. Toipumistarinat voivat inspiroida ja herättää toivoa, mutta myös tuottaa häpeää, kateutta ja riittämättömyyttä. Pahimmillaan lääkitsemme näitä tunteita toipumisprosessia suorittamalla.
Emilia Kujala on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija.
15.55 Case Madventures: Uskalla rikkoa rajasi
Palkittu toimittaja-tuottaja Riku Rantala tunnetaan erityisesti Madventures- ja Docventures-sarjoistaan, kirjoistaan sekä Helsingin Sanomien kolumneistaan.
Vuoden 2022 näytteilleasettajat
A-Kiltojen Liitto ry
EHYT ry
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
Ensi- ja turvakotien liitto
Esperi Care Oy
Humana
Kostamokoti Oy
Maivita Oy
Myllyhoitoyhdistys ry
Rikosseuraamuslaitos
Tervassalon Päihdeklinikka Oy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Vak ry, Mikkeli-yhteisö ja Kankaanpään A-koti
Yhteyshenkilö:
Cilla Schroeder
Asiantuntija
cilla.schroeder (@) ehyt.fi
0504074130
Vuoden 2022 maksuton ohjelma
Vuonna 2022 Päihdepäivät verkossa tarjosi monipuolisesti maksutonta ohjelmaa kaikille päihdeaiheesta kiinnostuneille kävijöille.
Ilmaisohjelmaan kuuluivat:
- vartin mittaiset miniseminaarit
- monipuolinen virtuaalimessualue
Keskiviikko 11.5.2022 klo 10:00-15:10
- 10:00-10:20 Taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
- 10:30-10:50 Keskustelukulttuurin kärjistyminen
- 11:00-11:40 Päihdetyön laadun turvaaminen hyvinvointialueella
- 11:50-12:10 Päihdeongelmia kohdanneiden nuorten erityisyys lastensuojelun kokemusasiantuntijoina
- 12:10-13:10 Tauko
- 13.10–13.30 Yhdessä eteenpäin: Monialainen perhetyö
- 13:40-14:00 Päihdehaasteet ja lastensuojelun jälkihuolto. Kuinka tukea lastensuojelun sijoituksen kokeneita nuoria yhteistuumin?
- 14:10-14:40 Toiminnalliset riippuvuudet – mistä on kysymys?
- 14:50-15:10 Onko velkavanekus ikuista?
Järjestäjä: Ihmisoikeusliitto
Mitä tarkoittaa se, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset ihmisoikeudet? Ihmisoikeusliiton avoimessa seminaarissa luodaan katsaus siihen, mitä ihmisoikeusvelvoitteet tarkoittavat ja mikä on niiden merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa. Käsittelyssä on myös ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta Suomessa. Erityisesti keskitymme taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin sekä siihen, mitä syrjimättömyyden periaate tarkoittaa päihdetyön näkökulmasta. Teemaa on veloittamassa Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien työn tiimi.
|
Seminaarissa on viittomakielinen tulkkaus.
Millaisia ovat yhteiskunnallisen keskustelun haasteet päihteisiin liittyen, millaisia ristiriitoja tai vaikuttamisagendoja aiheisiin liittyy? Millaisia keinoja on käydä rakentavaa julkista keskustelua aiheisiin liittyen?
Puheenvuorossa esitellään EHYT ry:n vinkkejä muun muassa sosiaalisen median haastaviin tilanteisiin. Puhujana Marja Pakarinen, va. toiminnanjohtaja, EHYT ry.
Seminaarissa nostetaan keskusteluun palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisen huomioon ottaminen nyt, kun hyvinvointialueiden rakenteita työstetään. Päihdepalveluissa asiakas tulee ottaa nopeasti vastaan ja hänelle tulee antaa apua peruspalveluista. Tarvittaessa asiakas tulee ohjata erityispalveluihin tai kuntoutukseen. Hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteissa on huomioitava päihdepalvelujen tarpeet ja paikalliset olosuhteet. Palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulee varmistaa.
Seminaarissa käsitellään myös päihteitä käyttävien äitien oikeutta päästä hoitoon asuinkunnasta riippumatta. On sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattavaa, että odottava äiti pääsee mahdollisimman varhain kuntoutukseen, jossa voidaan tukea sekä äitiä että sikiön tervettä kehitystä.
Kolmantena teemana on elävän moniammatillisuuden sekä yhdessä tekemisen tärkeys. Eri tilanteisiin ja eri toipumisen vaiheisiin tarvitaan erilaista apua ja palveluja. Sosiaalipalvelujen, sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen rooli on päihderiippuvuudesta toipumisen keskeinen terveydenhuollon rinnalla.
Kohdeyleisö – päättäjät, asiakkaat, opiskelijat, työntekijät, asiakkaat, läheiset.
Keinoja tarpeen mukaiseen hyvään päihdetyöhön
Tuula Sillanpää, päihdeasiamies
Odottavien äitien ja vauvaperheiden hoidon tärkeys
Miia Pikulinsky, erityisasiantuntija (lapsilähtöinen päihdetyö), Ensi- ja turvakotien liitto)
Sosiaalinen päihdetyössä
Aila Ronkainen, Päihdetyön Talentia
MONNIn miniseminaarissa pohditaan asioita, joita alaikäisten vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnassa on tärkeää huomioida 1) lastensuojeluerityisesti ja 2) päihde-erityisesti. Seminaarissa saa myös ytimekkään tilannekuvan lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakenteiden edistämisestä hyvinvointialueille Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Alustajina toimivat Kristiina Ruuskanen ja Johanna Heikkinen, jotka välittävät myös lastensuojelun kokemustaustaisten nuorten terveisiä teemasta.
MONNI-hanke on yksi viidestä valtionrahoitteisesta lastensuojelun monialaisesta kehittämishankkeesta Suomessa.
.
”Häpeän verhoa on vaikea raottaa. Päihdeongelmalta kukaan ei ole turvassa, jos elämä kuljettaa sellaisia polkuja”. Näin kertoo päihteitä käyttävä pienen vauvan äiti.
”Ryhmässä huomasimme, että emme ole ainoita, joilla on samanlainen tilanne kuin meillä”. Näin kertoo ryhmässä oleva pariskunta.
Mikä on yksilöllistä auttamista? Miten syntyy tukea antavia sosiaalisia suhteita? Päihteiden käyttäjät toivovat, että heidät kohdattaisiin myös ihmisinä, ei päihteidenkäyttäjinä. Tässä miniseminaarissa pohdimme monialaisen perhetyön ammatillisia näkökulmia erityisesti inhimillisen kohtaamisen näkökulmasta. Tuomme päihteitä käyttävien perheiden ja heidän ympäristönsä näkökulmia vertaishaastatteluiden ja videoiden muodossa.
Eija Himanen kertoo Aurora-hankkeen päihteitä käyttäneiden äitien kohtaamisesta ja heidän toiveistaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Taru Koivisto toimii moderaattorina ja musiikin esittäjänä.
Päihdehaasteet ja lastensuojelun jälkihuolto. Kuinka tukea lastensuojelun sijoituksen kokeneita nuoria yhteistuumin hyvään aikuisuuteen?
Tanja Hirschovits-Gerz, projektipäällikkö Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lastensuojelulain perusteella sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on erityinen riski oireilla päihteillä.
Tässä miniseminaarissa pureudumme lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten tilanteeseen ja auttamisen mahdollisuuksiin kansallisen kyselyn, YEE-hankkeen kehittämistyön ja alueilta saatujen esimerkkien valossa.
Miniwebinaari on tarkoitettu päihdetyön ja lastensuojelun ammattilaisille, palveluista vastaaville, palveluiden järjestäjille ja tietenkin myös nuorille itselleen sekä muille nuorten kanssa toimiville.
Tilaisuudessa kokoamme tietoa osallistujilta hyvistä käytännöistä, palveluiden kehittämistarpeista sekä kompastuskivistä sähköisellä työkalulla. Tule kehittämään kanssamme nuorilähtöisiä palveluita lastensuojelun jälkihuollon ja päihdetyön yhdyspinnalle. Me kokoamme aineiston myös teidän käyttöönne! Lisätietoa www.thl.fi/yee.
Miniseminaarissa jäsennetään toiminnallisten riippuvuuksien käsitettä, toiminnallisten riippuvuuksien kirjoa, digitalisaation vaikutusta toiminnallisiin riippuvuuksiin ja näihin riippuvuuksiin liittyviä palvelutarpeita.
Toiminnalliset riippuvuudet – mistä on kysymys?
- Riippuvuuksien kirjo (Jarkko Järvelin Sovatek)
- Ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus (Riikka Niskanen, Toimiva ry)
- Seksiriippuvuus (Roni Grinberg, Sexpo)
Toiminnalliset riippuvuudet – mistä on kysymys?
Miniseminaarissa avataan toiminnallisen riippuvuuden käsitettä, hallitsemattoman toiminnan tunnuspiirteitä ja digitalisaation vaikutusta toiminnallisiin riippuvuuksiin. Esimerkkeinä pakonomaisista toiminnoista nostetaan esiin ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus ja seksiriippuvuus. Puheenvuoroissa kerrotaan toiminnallisiin riippuvuuksiin tarjolla olevasta tuesta, avun hakemisen esteistä sekä kohtaamisen tärkeydestä.
Seminaari tarjoaa ajantasaisen kuvan toiminnallisista riippuvuuksista ja esimerkkejä niihin kehitetyistä tukimuodoista. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä muut yllä kuvattuja ongelmia työssään tai arjessaan kohtaavat.
Onko velkavankeus ikuista?
Erilaiset myytit ja uskomukset estävät ihmisiä löytämään rahahuoliin ratkaisuja ja voivat sumentaa heidän tulevaisuutensa näkymiä. Myyttien tunnistaminen ja niihin tarttuminen ihmisten välisissä puheissa on tärkeää. Myytit voi kääntää motivoinnin ja puheeksi ottamisen työkaluksi. Niiden avulla voidaan vaikeasta asiasta keskustella yleisellä tasolla. Taloushuolet ja päihdeasiat usein kulkevat käsikädessä. Oikea tieto raha-asioista motivoi ja sitouttaa päihteettömyyteen. Miniseminaarin kohderyhmä on talousongelmaisia työssään kohtaavat päihdealan ammattilaiset, jotka haluavat uusia työkaluja asiakastyöhön. Puhujat: Elisa Schroderus, asiantuntija (talousosaaminen), oikeusministeriö Lauri Lantto, talous- ja velkaneuvoja, Oulun oikeusaputoimisto Sirpa Paananen, talous- ja velkaneuvoja, Päijät-Hämeen oikeusaputoimisto |
Torstai 12.5.2021 klo 9:00-14:30
- 9:00-9:20 Jalkautuva työ maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa
- 9:30-9:50 Ehkäisevää työtä kulttuurisensitiivisesti
- 10:00-10:20 Patterns of substance abuse among first and second generations of immigrant youth and teenagers
- 10:30-10:50 Päihdeneuvonnan anonyymi puhelinpalvelu ensiaskeleena kohti muutosta
- 11–11.20 Päihdetoimintaohje – Avain vaikuttavaan ehkäisevään päihdetyöhön nuorisotyössä
- 11:20-12:20 Tauko
- 12:20-13:00 Ikääntyneiden vertaistukiryhmät
- 13:10-13:30 Esteetön päihdetyö
- 13:40-14:00 Päihteet, neuro ja elämänkaari
- 14:10-14:30 Millaisissa tilanteissa suomalaiset käyttävät alkoholia ja mitä se tarkoittaa alkoholipolitiikan kannalta?
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö ja Sahma ry
A-klinikkasäätiön ja Samha ry:n Jalma-hanke tekee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Helsingissä. Hanke tarjoaa keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa sekä yksilöllistä tukea, jotka auttavat selkeyttämään nuoren elämäntilannetta.
Nuoret kohdataan kulttuurisensitiivisellä työotteella. Pyritään perehtymään niihin juurisyihin, miksi nuori voi huonosti. Useasti on noussut esille häpeä ja luottamuksen puute, joka estää avun hakemista. Luottamuksen rakentamiseksi on tärkeä löytää yhteinen kieli nuoren kanssa. Sitä tarvitaan, jotta pystytään tarjoamaan oikeanlaista apua ja ohjausta.
Tietoiskussa hankkeen toimintatavoista ja työstä kertovat hankkeen työntekijät Ahmed Mowlid A-klinikkasäätiöstä ja Mohamed Aden Samha ry:stä.
Miksi maahanmuuttaneiden parissa pitää ja kannattaa tehdä ehkäisevää päihdetyötä? Minkälaista on kulttuurisensitiivinen ehkäisevä työ? Mitä työkaluja EHYT ry tarjoaa arabian- ja somalinkielisten perheiden parissa toimimiseen?
EHYT ry:n Hadiya-hanke (2020-2023) tiivistää seminaarissa omat kokemuksensa suosituksiksi muille toimijoille sekä esittelee tuottamiaan päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyn työkaluja. Verkosta maksutta ladattavia, keskusteluun kannustavia työkaluja löytyy sekä nuorten että vanhempien parissa käytettäväksi. Seminaari on tarkoitettu maahanmuuttaneiden, erityisesti somalin- tai arabiankielisten parissa toimiville ammattilaisille ja vapaaehtoisille.
Puhujina Projektipäällikkö Leena Sipinen, EHYT ry/Hadiya-hanke, koulutussuunnittelija Malika Diouani, EHYT ry/Hadiya-hanke ja koulutussuunnittelija Abdirahman Rage, EHYT ry/Hadiya-hanke
What kind of patterns can be seen among first and second generations of immigrant youth when it comes to substance abuse? Are there any specific factors that need to be taken into consideration when reaching out to immigrant youth and teenagers in this matter? These are two of the questions which will be discussed during this mini seminar. The seminar offers both recent research and experiences from working with the target groups.
The mini seminar is aimed at social and health care professionals, youth workers, professionals working with immigrants, students in the field of social and health care and anyone interested in the topic.
The language used in the discussion is English, but participants can also ask questions in Finnish or Swedish.
Chairman/interviewer: Emma-Lena Lybäck, Coordinator, KRAN rf
Panelists:
Kati Kataja, university lecturer, University of Eastern Finland (osallistuu etänä)
Tariq Omar, project manager, SAMHA ry
Kaisa Åberg, Päihdeneuvonnan päällikkö, EHYT ry
10:30 Päihdeneuvonnan anonyymi ja maksuton puhelinpalvelu 24/7. Matalan kynnyksen palvelun rooli stigman purkamisessa
Päihdeneuvonta tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja keskustelutukea päihteisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Sekä päihteitä itse ongelmallisesti käyttävät että heidän läheisensä kokevat usein tilanteestaan syvää häpeää ja syyllisyyttä. Iso osa yhteydenottajista ei ole hakenut apua mistään, vaikka ongelmat olisivat jo syviä. Päihdeneuvonta on monelle ensimmäinen paikka, jossa huoli päihteidenkäytöstä uskalletaan ottaa puheeksi, sillä soittaminen on anonyymia eikä virallista asiakassuhdetta synny. Kun soittaja tulee kohdatuksi ja kuulluksi ilman syyllistämistä, stigma ja häpeä helpottavat ja usein hän rohkaistuu hakemaan apua myös muualta.
Seminaari on suunnattu ammattilaisille, omasta tai läheisen päihteiden käytöstä huolestuneille asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
Päihdetoimintaohje on tärkeä ehkäisevän päihdetyön keino nuorisotyössä. Päihdetoimintaohjeilla luodaan yhteinen käsitys siitä, miten nuorten päihteidenkäyttöön tai päihdepuheeseen puututaan nuorisotilalla, nuorten työpajoilla tai muissa nuorisotyön toimintaympäristöissä.
Miniseminaarissa pohditaan, miten ajan tasalla oleva päihdetoimintaohje edistää nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointia ja sujuvaa työntekoa sekä yhdenmukaistaa nuorten kohtaamista erilaisissa tilanteissa. Lisäksi miniseminaarista saat vinkkejä, mitä on hyvä ottaa huomioon, kun päihdetoimintaohjetta laaditaan nuorisotyön eri toimintaympäristöihin.
Puhujana Niina Himanka, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n nuorisoalan osaamiskeskustoiminta.
.
Järjestäjät: Helsingin kaupungin ikääntyneiden vertaistukiryhmät (Kööri, Peesi, Vire, Toivo), Pilke®-työ – vaikuttava vertaistuki arjen voimavarana
Ikääntyneiden yksinäisyys ja sitä kautta päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitaan entistä enemmän. Ikääntyneitä kohtaavat lähes kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Vertaistuelliset ryhmät ovat kustannustehokasta ja vaikuttavaa hoitoa päihde- ja mielenterveysongelmissa. Tutkitusti ryhmämuotoiset hoidot onnistuvat paremmin, jos ikääntyneet ovat omassa ryhmässään.
Puhujat:
Helsingin kaupungin ikääntyneiden vertaistukiryhmät
Maarit Ajalin, projektiasiantuntija, Helsingin kaupunki, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke 2022–2023, ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen
Pilke®-työ – vaikuttava vertaistuki arjen voimavarana
Katariina Hänninen, projektipäällikkö, Sininauhaliitto ry, Pilkettä elämään -projekti 2020–2022
Anna-Leena Nikula, projektityöntekijä, Sininauhaliitto ry, Pilkettä elämään -projekti 2020–2022
Pirkko Justander, kehittäjä, Esteetön työ EMPPA, Sininauhaliitto
YK:n vammaissopimus velvoittaa Suomea kehittämään yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus elää ja asua muun väestön joukossa. Päihde- ja rahapelikysymyksissä vammaiset ihmiset jäävät usein marginaaliin. Vammaisille ihmisille päihde- ja peliongelmat merkitsevät moninkertaista riskiä toimintakyvyn menettämiselle. Viime vuosina vammaiserityisiin kysymyksiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota päihdetyössä. Myös saavutettavaa ja selkokielistä tietoa päihde- ja rahapelikysymyksistä on aiempaa enemmän saatavilla. Yhdenvertaisuuden toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa. Kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa tietoa, tukea ja apua. Apu ei saa riippua siitä, miten liikkuu, näkee, kuulee tai ymmärtää asioita. Seminaarissa kerrotaan, millaisia ongelmia päihdepalveluissa voi vammaisen henkilön näkökulmasta olla ja miten palvelujen esteettömyyttä voisi parantaa.
Päihdeongelmien riski neurokirjon henkilöiden elämässä
Puhuja: Katja Suni, kehittämispäällikkö ADHD-liitto ry
Adhd-oireisilla ja/tai autismikirjon henkilöillä voi olla kohonnut riski päihteidenkäyttöön. Mitkä tekijät vaikuttavat kohonneeseen riskiin, mitä haasteita hoitoon ja kuntoutukseen liittyy ja miten neurokirjon henkilöä voisi tukea? Puheenvuorossa kuulet yleisellä tasolla tietoa päihdeongelmien esiintymisestä adhd-oireisilla ja autismikirjon henkilöillä, keskeisistä haasteista sekä pohditaan keinoja, joilla riskiä voisi pienentää. Lisäksi kuullaan omakohtainen kokemus päihteiden roolista neurokirjon henkilön omassa elämässä. Miniseminaarin sisältö soveltuu työssään neurokirjon henkilöitä kohtaaville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Puhuja:
Janne Härkönen, erikoistutkija, THL
Esityksessä kuvataan tutkimustuloksia suomalaisten yleisimmistä alkoholinkäyttötilanteista. Millaiset tilanteet yleistyivät 2000-luvun alkupuolella, kun alkoholinkulutus lisääntyi, ja millaiset alkoholinkäyttötilanteet selittävät kulutuksen vähenemisen vuoden 2008 jälkeen? Entä millaisissa alkoholinkäyttötilanteissa humalaan johtavat juomiskerrat syntyvät? Millaisia linkkejä näillä tuloksilla voidaan nähdä alkoholista syntyvien haittojen muutoksiin – ja millainen yhteys niillä on nouseviin alkoholipoliittisiin debatteihin? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen useat eri julkaisut keväällä 2022 ovat pyrkineet vastaamaan näihin kysymyksiin, ja erikoistutkija Janne Härkönen tiivistää keskeisiä julkaisujen antamia vastauksia.
Blogi
- Stigmaa turpaan
- Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden arjessa
- Sanat eivät koskaan ole vain sanoja
- Koukuttavasta kokemuksesta toiminnalliseen riippuvuuteen
- Pelaatko rahapelejä? - näin yksinkertainen se kysymys on
- Luottamuksen osoitus ja keskustelu antavat laajemman näkökulman kannabiksen polttamisen hyötyihin ja haittoihin
Minun sosiaalisessa kuplassani terapiassa käyminen on jo niin tavanomaista, että voimme kertoa avoimesti kollegoiden läsnä ollessa, ettei keskiviikko-aamulle suunniteltu palaveri onnistu, sillä silloin on varattuna aika työterveyspsykologille. Ja kun ystävä kertoo illanistujaisissa uudesta terapiasuhteestaan, ei vastassa ole yllättyneitä reaktioita vaan tarkentavia kysymyksiä: käytkö psykodynaamisessa vai kognitiivisessa? Saitko lähetteen vai kustannatko terapian itse?
Terapiasta puhutaan keskiluokkaisen kepeään sävyyn, ja sitä terapiassa käyvä asiakaskunta onkin. Terapiasta on tullut osa keskiluokkaista statusta, jonka ulkopuolelle jäävät päihdeongelmaiset ja ne, joiden voimavarat tai taloudellinen tilanne ei anna periksi esterataan, joka pitää läpäistä päästäkseen Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Siksi toivonkin, että päihdepalveluiden asiakkuuden stigmaa onnistuttaisiin vähentämään yhtä tehokkaasti tulevina vuosina, kuin mitä mielenterveys- ja terapiapalveluiden suhteen on nyt onnistuttu. Sillä vaikka työpaikalla voikin puhua terapiasuhteestaan, maininta käynnistä päihdepolilla sisältää edelleen aivan erilaisen klangin. Kahvihuoneen tunnelma voisi äkkiä jäätyä.
Viime vuosina yhä useampi on uskaltautunut puhumaan oman alkoholisuhteensa kanssa kipuilusta julkisesti somessa. Meidän itsereflektiomme tai tsemppipuheemme Instagramissa eivät ehkä auta sitä kotonaan juuri nyt kalsarikännejä vetävää kliinistä alkoholistia, mutta häntäkin auttaa päihdeongelmiin liittyvän stigman rikkominen. Sen normalisoiminen, että ihmiset ovat moniulotteisia olentoja eivätkä psyyke- tai päihdeongelmat tee meistä kenestäkään epäonnistunutta ihmisenä. “Teit virheen, mutta sinä et ole virhe”, sanoo terapeutti Tommy Hellsten Johanna Pohjolan tietokirjassa Isä pullossa.
Silloin kun oma rohkeus on pettää, otan mallia ystävistäni.
”Anteeksi mikä maine?” ystäväni Iris Flinkkilä esitti vastakysymyksen Hesarin toimittajalle, joka tiedusteli häneltä, eikö hän yrittäjänä pelännyt maineensa menevän OnlyFans-sivustolle lataamiensa peppukuvien myötä.
“Jos on ollut joku maine, jonka voi tällä tavalla menettää, en sellaista tarvitse”, Iris totesi. Hurrasin ja hurraan edelleen. Sillä kun yksi ihminen rikkoo stigmaa, se on palvelus meille kaikille muille, jotka vielä keräämme rohkeutta. Oli kyse sitten oman, alastoman kehon julkisesta esittelystä tai päihdeongelmastaan avautumisesta: jos stigmaa on mahdollista vetää turpaan, se tulisi aina tehdä. Ihan kansalaisvelvollisuutena.
Katri Ylinen, Darravapaa-yhteisön toinen perustaja
Katri Ylinen moderoi paneelikeskustelua päihde- ja mielenterveysoikeuksista Päihdepäivien seminaarissa Päihde- ja mielenterveysoikeudet 11.5. klo 14:30-16.30
Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.
Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi tietää ihmisoikeuksista? Ainakin se, että kaikilla julkista valtaa käyttävillä viranhaltijoilla, kuten sairaanhoitajilla, nuorisotyönohjaajilla ja sosiaalityöntekijöillä, on velvollisuus edistää ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen omassa työssään. Jokaiselle ihmiselle, kuuluvat ihmisoikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta juurikin arjen kohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa
Erityisesti marginalisoitujen ihmisryhmien, kuten päihderiippuvaisten ihmisten, tiedetään olevan sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle. Hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti, mikäli asiakkaalta vaaditaan esimerkiksi päihteettömyyttä palveluiden saamisen ehtona. Vaikka oikeusturvakeinoja on monia, yksilön pääsy oikeuksiin saattaa olla vaikeaa jälkikäteen. Aikaisemmista kokemuksista johtuen monilla päihdekuntoutujilla voi olla korkea kynnys ottaa yhteyttä auttaviin viranomaisiin esimerkiksi ennakkoluulojen pelossa. Lisäksi asiakkaan tieto omista oikeuksistaan voi olla puutteellista, eikä hänellä ole välttämättä riittävästi voimavaroja prosessin käynnistämiseen ja läpikäymiseen.
Henkilökunnan ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen vaatii resursseja työnantajilta, sillä työntekijät tarvitsevat sekä systemaattista ja laadukasta koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista että riittävästi aikaa uuden opetteluun. Jokaisen organisaation on erityisen tärkeää myös tunnistaa, millä tavalla taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat eri palveluissa juuri tällä hetkellä eri asiakasryhmien näkökulmista. Vain sen myötä mahdollisiin arjen työssä tapahtuviin ongelmatilanteisiin voidaan tarttua ja marginalisoitujen ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat.
Sophia Lawson Hellu
Avustava asiantuntija
Ihmisoikeusliitto
Tule kuulemaan lisää aiheesta Ihmisoikeusliiton seminaariin Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Päihdepäivillä ke 11.5. klo 12-14.
Sanat eivät koskaan ole vain sanoja – eivätkä valokuvat vain valokuvia. Ne eivät ole viattomia. Ne eivät vain heijasta todellisuutta vaan rakentavat sitä tietynlaiseksi. Ne muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja muista ihmisistä. Siksi sanojen ja kuvien käyttö on aina myös vallan käyttämistä ja erityisen paljon valtaa on niitä työkseen käyttävillä, kuten toimittajilla, viestijöillä ja päättäjillä.
On aina syytä harkita huolellisesti, miten sanansa asettaa, mutta erityisen tärkeää omaa vastuuta on miettiä silloin, kun kuvaamme sanoin ja kuvin haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi päihteiden ja muiden haitallisten riippuvuuksien kanssa kamppailevia.
Sanat eristävät, vieraannuttavat, toiseuttavat, jakavat meihin ja heihin. Ne liimaavat sitkeää häpeää asioihin, joista kenenkään ei kuulu kokea häpeää ja estävät hakemasta apua haitallisiin riippuvuuksiin.
Siksi niiden äärelle on syytä pysähtyä. Tarkkailla, millaisia merkityksiä ne kantavat. Sanojen kuuluu rakentaa, ei repiä. Niitä pitää käyttää vastuullisesti, kasvattamaan ymmärrystä ja myötätuntoa.
Mistä löytää sanameressä se turvallinen poiju, johon kiinnittyä, kun miettii sopivien sanojen valintaa päihteiden käyttävistä ihmisistä puhuttaessa? Itse olen pitänyt ohjenuoranani YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin pysäyttävää pohdintaa, kun hän totesi jo 2010-luvun alkupuolella sodan huumeita vastaan epäonnistuneen ja huumausaineettoman maailman olevan illuusio ja kannatti huumeiden käytön dekriminalisointia. Annan kirjoitti vuonna 2016 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla vuonna seuraavasti:
Huumeet ovat tuhonneet monta elämää, mutta hallitusten politiikka on ollut vielä tuhoisampaa. Jokainen haluaa suojella perhettään huumeiden vaaroilta. Jos oma lapsi jää koukkuun, haluamme, että häntä kohdellaan apua tarvitsevana potilaana eikä rikollisena.
Ajatus puhuttelee minua, sillä siihen on helppo samastua. Usein on niin, että ymmärrys ja myötätunto heräävät tilanteessa, jossa huomaamme, että elämä on kovin hauras. Tajuamme, että itse kunkin, minun tai sinun, elämä voi murtua. Itse olen muotoillut ajatuksen näin: kenelle tahansa meistä voi koska tahansa tapahtua mitä tahansa.
Siksi mieti: mitä sanoja toivoisit käytettävän itsestäsi tai sinulle rakkaasta ihmisestä? Mitkä sanat loukkaisivat? Mitkä sanat saisivat stigman eli häpeäleiman tarraamaan entistä lujemmin päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin, mitkä rakentaisivat ymmärryksen siltoja?
Yhtä moukkaista halventavaa kuin on käyttää rasistista n-sanaa, on kutsua huumeita käyttävää ihmistä narkomaaniksi. Sanat muovailevat vahvasti etenkin nuorten ihmisten käsitystä itsestään, tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan. Siksi se ei nyt vaan vetele, että elämänsä alussa olevasta nuoresta käytetään sanaa huumenuori. Varsinkaan, kun tiedämme, että me saamme kovin erilaiset lähtökohdat elämään: toiset köllöttelevät pienokaisesta saakka suojaavien tekijöiden pumpulipedillä, toisille siirtyvät murheet yli sukupolvien jo lapsena.
Olen käyttänyt sanoja työkseni niin toimittajana kuin viestijänä. Kun aloitin opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistossa 1990-luvulla, puhuttiin sellaisesta käsitteestä kuin objektiivinen joukkotiedotus. Oi aikoja, oi termejä. Käsite tarkoitti kutakuinkin sitä, että on olemassa journalismin ulkopuolinen todellisuus, jota objektiivinen tiedonvälitys sitten heijastaa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Viestintä olisi ikään kuin puhdasta tiedonsiirtoa lähettäjältä vastaanottajalle.
2020-luvulta katsottuna ajatus tuntuu omituiselta ja naiivilta. Mutta niin se tuntui minusta jo tuolloinkin. Maalaisjärkisesti järkeilin, että myös journalistiset sisällöt ovat aina valintoja. Toimittaja valitsee, ketä haastatella, mitä tietolähteitä käyttää, kenen tarinoita kertoa – ja millainen todellisuus sitä kautta vastaanottajalle hahmottuu. Hän valaisee taskulampun valokeilalla tietyn viipaleen meitä ympäröivästä todellisuudesta.
Vaikka objektiivisen joukkotiedotuksen käsite on lentänyt historian roskakoppaan, pätevää määritelmässä on yhä se, että journalismin pitää pyrkiä totuudenmukaisuuteen ja ilmiöiden tasapuoliseen käsittelyyn. Vaikeuskerroin on kasvanut nopeasti niin sisältöä tuottavassa kuin sitä vastaanottavassa päässä. Kun soppaan lisätään erilaisten ihmisryhmien yhä kauemmas toisistaan liikkuvat todellisuudet – ne kuuluisat kuplat – disinformaation tietoinen kylväminen, hämmentävä trollaus, provosointi, mielipiteiden ja faktojen sekoittuminen ja tahallinen sekoittaminen harhaanjohtavaksi somemössöksi, on entistä tärkeämpää huomata sisältöjä surffatessaan se, millaisin sanoin ja kuvin meihin yritetään vaikuttaa.
Tätä yritän kertoa kotona nuorelleni, joka on alusta saakka uinut tässä kanavien ja sisältöjen kuohuvassa virrassa toisin kuin oma sukupolveni, joka luki paperisen Hesarinsa aamuisin ja katsoi iltaisin televisiouutiset. Siksi koukkaan hänen Tiktok-virtansa äärelle kyselemään aina sopivan tilaisuuden tullen. Kuka sanoo? Millä sanoilla? Mikä lähde? Mitä ryhmää hän edustaa? Mikä syy hänellä on sanoa noin? Miksi hän käyttää tiettyjä ilmaisuja ja sanoja?
Lukuvinkki: Ehkäisevän päihdetyön verkoston kokoama huoneentaulu päihdeongelmasta ja stigmasta, päihteisiin liittyvistä termeistä ja toimittajille suunnattu huoneentaulu päihteitä käyttävän ihmisen haastattelusta.
Lisää aiheesta: Päihdepäivien seminaari 12 Stigmaa purkavat sanat ja kuvat 12.5. klo 10-12
Minna Hietakangas
Viestintäpäällikkö, Duodecim
Mediassa on, etenkin uutisvuoden hiljaisempina aikoina, helppo törmätä tarinoihin koukuttumisesta. Koukussa ollaan milloin kenkien osteluun, milloin suklaaseen ja milloin uuteen sovellukseen. Harvemmin, mutta lisääntyvässä määrin, löytyy artikkeleita, joissa avataan jonkun toiminnallisen riippuvuuden tunnuspiirteitä. Uudesta ICD-11 tautiluokituksesta löytyy diagnostiset kriteerit rahapeli- ja digipeliriippuvuudelle. Riippuvuus voi syntyä muuhunkin toimintaan kuin pelaamiseen, ja voi hyvin olla, että tutkimustiedon lisääntyessä kriteeristöjä määritellään muillekin toiminnallisille riippuvuuksille.
Riippuvuus voi syntyä mihin hyvänsä asiaan, joka tuottaa mielihyvää. Opimme hakemaan mielihyvää toistamalla toimintaa ja toistamisesta muodostuu tapa. Tavoista on vaikea päästä irti etenkin, jos niiden sisältämällä toiminnalla on opittu hakemaan apua tai huipennusta monenlaisiin tunnetiloihin. Toiminnallisten riippuvuuksien kriteerit kuulostavat aineriippuvuuksia tuntevasta tutulta: toiminnan ensisijaisuus, toleranssin kasvu, vieroitusoireet, laiminlyönnit, salailu, epäonnistuneet kontrolliyritykset jne. Kaikkien riippuvuuksien synnyttämissä aivokemian muutoksissa on myös paljon yhtäläisyyksiä.
Miksi päihde- ja mielenterveystyön tekijöiden tulisi tuntea toiminnallisia riippuvuuksia? Koska apua niihin on järkevää tarjota siellä, missä on paras käytettävissä oleva osaaminen – mielenterveys- ja päihdepalveluissa. On myös hyvä muistaa, että ainakin ruokaan ja syömiseen liittyvän riippuvuuden kohdalla raja aineriippuvuuksiin on häilyvä. Riippuvuuskäyttäytyminen on toimintamalli, joka siirtyy helposti asiasta toiseen; päihteistä irti pyrkivä koukuttuu pelaamiseen tai nettipornoon. Olisi siis tunnettava myös toiminnallisia riippuvuuksia, jotta voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti irrottautumista riippuvuuskäyttäytymisestä.
Kevään Päihdepäivien ilmaisohjelmaan kuuluva ”Toiminnalliset riippuvuudet – mistä on kysymys” -miniseminaari nostaa esiin erityisesti ruokaan ja syömiseen sekä seksiin liittyvät riippuvuudet. Näiden esimerkkien kautta tarkastellaan riippuvuutta, hallitsemattoman toiminnan tunnusmerkkejä ja digitalisaation vaikutusta. Toiminnallisten riippuvuuksien näkyminen Päihdepäivillä entistä vahvemmin on toivottavasti askel kohti tulevaisuutta, jossa tuemme irrottautumista ei vain tietyistä aineista tai tavoista, vaan koko riippuvuuskäyttäytymisen toimintamallista.
Jarkko Järvelin
Kehittämispäällikkö
Sovatek-säätiö
Matti on jo pidempään taistellut jaksamisen kanssa, hänen mielialansa vaihtelevat ja ahdistus painaa rintaa. Hän toteaa tarvitsevansa apua. Matti hakeutuu työterveyshuollon ammattilaisen puheille ja myöhemmin pääsee psykoterapiaan. Elämän eri osa-alueita tutkitaan yhdessä terapeutin kanssa ja etsitään keinoja ahdistuksen käsittelyyn. Terapia kestää vuoden. Tänä aikana rahapelaaminen ei tule kertaakaan puheeksi. Matti on pelannut nettikasinoja lähes koko aikuisuuden, velkaa on kerääntynyt, eivätkä läheiset tiedä todellista tilannetta.
Tämä tarina ei ole tavaton. Me Peluurin asiakastyöntekijät kohtaamme säännöllisesti pelaajia, jotka ovat hakeneet apua esimerkiksi unettomuuteen, masennukseen, parisuhdeongelmiin, taloushuoliin tai päihdeongelmaan, mutta rahapelaaminen ei ole tullut puheeksi. Tai vielä surullisempaa: pelaaja on kerännyt rohkeutensa ja kertonut ammattilaiselle peliongelmasta, mutta tätä ei ole otettu vakavasti, ja asiakas ei ole tullut kuulluksi.
Meillä Suomessa on kovin myönteinen rahapelikulttuuri ja rahapelejä pelataan paljon. Samanaikaisesti pelihaitoista puhutaan vähän. Siksi on inhimillistä, että peliongelmaa ei tunnisteta tai sitä ei mielletä vakavaksi ongelmaksi. Ei ole olemassa ”tyypillistä pelaajaa”, eikä peliongelmaa voi nähdä päällepäin. Pelaaja pyrkii pitämään pelaamisen tuomia ongelmia piilossa ja koettaa ratkaista niitä itsenäisesti. Häpeä, syyllisyys ja ristiriitaiset ajatukset tekevät asiasta vaikeasti käsiteltävän. Pelaaja itsekään ei välttämättä ymmärrä miksi lopettaminen on niin vaikeaa, vaikka tiedostaa pelaamisen järjettömyyden. Lue lisää teemasta Peluurin sivuilta: Miksi pelaamiseen jää koukkuun.
Tämän takia meidän ammattilaisten olisi äärimmäisen tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi ja antaa asiakkaalle mahdollisuus tutkia suhdetta pelaamiseen yhdessä toisen kanssa. Meidän ei tarvitse ymmärtää pelaamista, eikä meillä pidä olla valmiita vastauksia. Riittää, kun rakennamme luottamuksellista ilmapiiriä, jossa on mahdollista puhua pelaamisesta rehellisesti ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Tämä mahdollistaa muutosprosessin käynnistymisen. Ja tämänhän me kaikki ihmisten parissa työskentelevät osaamme! Jos kaipaat tukea peliongelman puheeksiottoon tai työskentelyyn ongelmallisesti pelaavan kanssa, löydät oppaita ja tukimateriaaleja Peluurin sivuilta.
Matin terapiasta on jo aikaa ja pelaaminen on ollut vaihtelevaa. Tilanne on kuitenkin ollut vakava, Matti on ollut masentunut, ja keskittyminen töihin on heikentynyt. Syksyllä hän päätti kertoa kaiken avopuolisolle, vaikka kertominen pelotti todella paljon. Yhdessä he ottivat yhteyttä auttavaan tahoon, ja nyt tilanne näyttää jo paljon valoisammalta. Tukea saatuaan Matti on pystynyt olemaan pelaamatta. Häntä harmittaa, että psykoterapian aikana pelaaminen ei tullut puheeksi. Hän näkee nyt pelaamisen olleen kuin liima, joka on estänyt muutosta elämän kaikilla osa-alueilla.
Muistetaan kysyä rahapelaamisesta!
Koulutusta rahapelaamisen puheeksiotosta tarjoavat:
- EHYT ry
- Peliklinikka ja Aluetuki
- Pelituki
Tule saamaan lisää vinkkejä rahapelaamisen puheeksiottoon Päihdepäiville Rahapelaaminen puheeksi-seminaariin 11.5. klo 12–14. Lue lisää: www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/#ohjelma
Saara Salmenmaa, Peluurin asiakastyöntekijä
Morjesta! Tiedätte varmaan, että kannabiksen polttaminen on laitonta. Tehdäänkö sopimus, että jos poltitte, niin ette polta enempää? Joskus rikokseen puuttuminen tapahtuu neuvonnan ja kehottamisen kautta.
Liikumme osan työvuoroista kesäisin polkupyörillä. Valvomme järjestystä ja turvallisuutta sekä vaihdamme kuulumisia ihmisten kanssa puistoissa, rannoilla - yleisillä alueilla, jossa ihmiset viettävät aikaa. Kiinnitämme erityistä huomiota nuoriin. Pyörillä ilmestymme yllättäen ihmisten pariin ja on enempi sääntö kuin poikkeus, että työvuoron aikana kohtaamme kannabista polttavan ihmisen. Näin kävi myös viime kesänä.
Tunnistin kannabiksen hajun kollegani kanssa lähes tyhjässä puistossa, kun olimme palaamassa työvuoron lopulla Pasilaan Näimme kolme miestä kävelemässä hiljalleen puiston poikki ja kaarroimme pyörillä juttusille. Poliisille tyypillinen kysymys-vastaus -keskustelu lähti käyntiin. ”Hei, tässä haisee kannabis. Kuka teistä on polttanut?” ”Ei olla poltettu”, kuului yhden miehen tiukkasävyinen vastaus. Lyhyen mietinnän jälkeen kolmikosta toinen sanoi polttaneensa. Keskusteltiin kolmikon kanssa poliisin tehtävästä sekä kannabiksen sosiaalisista haitoista ja terveysriskeistä. Selvisi, että kannabiksen käytön myöntänyt henkilö opiskeli luottamusta edellyttävällä alalla. Todennäköistä olisi, että opinnot päättyvät, jos hän jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta.
Huumausaineen käyttörikoksia tulee Helsingissä poliisille usein vastaan. Osa niistä paljastuu, kun henkilö otetaan jostain muusta syystä kiinni ja tarkastuksen yhteydessä löytyy pieni määrä kannabista. Poliisin toimenpiteet kohdistuvat enemmän sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin ja esivallan käyttämiseen kuuluu aina harkinta toimenpiteiden suhteellisuudesta tavoiteltuun päämäärään nähden. Voidaan kysyä, mitä hyötyä on varattomalle päihderiippuvaiselle kirjoitetusta käyttörikossakosta? Ohjeistuksessa korostetaan hoitoonohjausta, jonka myötä sakon voi välttää. Sakot eivät sairauksia paranna, mutta erityinen merkitys on käyttörikoksen esitutkinnalla silloin, kun osallisena on alaikäinen tai kyseessä on esim. laajempi rikoskokonaisuus. Tarkat prosessit ja merkinnät järjestelmissä ovat edellytys tiedon liikkumiselle, osallisten oikeusturvalle ja laadukkaalle yhteistyölle mm. sosiaaliviranomaisen kanssa.
Puistossa kävellyt opiskelija ei saanut sakkoa. Luottamusta herätti hänen tunnustus. En usko, että sakottaminen ja opiskelupaikan menettäminen olisivat positiivisesti vaikuttaneet hänen päihteiden käyttöön. Uskon, että luottamuksen osoitus ja keskustelu antoivat laajemman näkökulman kannabiksen polttamisen hyötyihin ja haittoihin.
Heikki Mäkiprosi
Vanhempi konstaapeli
Helsingin poliisilaitos
Päihdepäivien seminaarissa Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen pohditaan kannabisteema eri näkökulmista ja viimeisen tutkitun tiedon pohjalta. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Lue lisää: https://www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/#ohjelma
Twitterissa
Aikaisempien Päihdepäivien materiaaleja
Päihdepäivien 2021 seminaaritallenteet
Tallenteet seminaareista alku- ja loppuseminaari, 2. Puheeksiotto kannattaa – monin tavoin sekä 12. Päihteet ja mielenterveys: käytännön näkökulmia toipumiseen ja palveluiden yhteiskehittämiseen on julkaistu.
Päihdepäivät kuvina





Medialle
Muusa Kostilainen
viestinnän asiantuntija
EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
p. 044 7631329