| OHJELMA | ILMOITTAUTUMINEN | MESSU- JA NÄYTTELYTILAT | MAKSUTON OHJELMA | MAJOITUS JA MATKUSTUS | BLOGI | MEDIALLE |
Virtuaaliset Päihdepäivät:
Päihdetyön haasteet ja ratkaisut 9.11.–13.11.2020
Osallistuitko Virtuaalisille Päihdepäiville? Palautelinkki, infoa seminaarien dioista ja tallenteesta löytyy pian sähköpostistasi.
Poikkeusaika on huomioitu hyvin päihdetyössä; on kehitetty uusia menetelmiä sähköiseen työhön, asiakkaita on pystytty kohtaamaan poikkeusoloista huolimatta ja moni taho on jalkautunut auttamaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia. Päihteiden käyttöön liittyy kuitenkin myös huolia, sillä monelle sulkeutuneet palvelut ja katkenneet rutiinit ovat olleet vaaranpaikkoja ja ongelmat ovat kärjistyneet. Samalla esimerkiksi kunnista on tullut tietoa siitä, että päihteitä käytetään aikaisempaa enemmän ja jonot palveluihin ovat kasvaneet.
Päihdepäivien siirryttyä vuodelle 2021 on haluttu tuoda siivu tapahtuman tunnelmaa ja jaettua osaamista jokaisen päihdetyötä tekevän tai siitä kiinnostuneen syksyyn. Virtuaalisilla Päihdepäivillä on viisi seminaaria ja alkuseminaari, josta jokainen voi valita itselleen sopivan tai osallistua vaikka kaikkiin. Koko tapahtuma järjestetään etänä ja se on maksuton.
Ohjelma
(vahvistetut puhujat ilmoitetaan viikolla 43)
MAANANTAI 9.11. Kello 11–12 Alkuseminaari: Avauspuheenvuoro: EPT-verkoston puheenjohtaja Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Vanhempainliitto Empaattisuus ja myötätunto Puhuja: Anne Birgitta Pessi, TT, dos. on toiminut kirkkososiologian professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2012 alkaen hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Pessillä on dosentuuri sekä teologiassa (kirkkososiologia, Helsingin yliopisto) että sosiologiassa (empiirinen hyvinvointisosiologia, Itä-Suomen yliopisto). Anne Birgitta on koko tutkijanuransa tutkinut myötätuntoa, arvoja ja hyväntekemistä. Myötätunnon ja -innon voima - Kuinka kukoistaa työyhteisönä ja kuinka vahvistaa toinen toistemme työn merkityksellisyyttä? Luennossa keskitymme yhdessä pohtimaan, ja tuoreimman kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen pohjalta, mitä ovat empatia ja myötätunto työyhteisöissä? Entä mitä puolestaan myötäinto? Sukellamme siihen, mitä myötätunnolla ja -innolla tutkitusti saadaan yksilöissä ja ryhmissä aikaan. Sivuamme myös sitä, mikä jokaisen työntekijän ihmiskuva on: mitä uskomme ihmisestä? Mikä ihmistä pohjimmiltaan motivoi? Pohdimme myös sitä, miten teemoja voisi konkreettisesti jalkauttaa työn arkeen, omaan työhön ja työyhteisöön. Laadukkaan työyhteisön merkki on juurikin myötätunnon ohella myötäinto: kuinka jakaa myös onnistumisia ja iloa, arjen kiireisen keskellä? Myötätuntoon kuuluu keskeisenä myös itsemyötätunto. Luennon kehyksenä toimii myös merkitykselliseksi koettu työelämä: mistä merkitykselliseksi koettu elämä ja erityisesti työelämä kumpuaa? Kuinka vahvistaa ja pitää olla oman työn merkityksellisyyttä paineiden keskellä?
| MAANANTAI 9.11. Kello 13–15 Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy tuen tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto) Seminaarin diat löytyvät tästä. Ruoka-aputyössä kohdataan ihmisiä, joilla on monenlaista tuen tarvetta. Ruoka-aputyön rinnalla voi toteuttaa monenlaista kohtaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen -hanke kehitteli osallisuutta lisäävää toimintaa ruoka-avussa asioiville kuten Helsingin Vieraskodin yhteisöruokailu ja digituki. Hankkeen toteutumisesta ja tuloksista kerrotaan kattavasti tutkimusjulkaisussa Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? -havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä. Tulevaisuudessa heikossa asemassa olevien tukemiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä. Sininauhaliitto ja Kirkkopalvelujen Osallistava Yhteisö -hanke ovat toteuttaneet ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamisia, näin yhteiskehittäminen ja hyvien käytäntöjen leviäminen on mahdollista valtakunnallisesti ruoka-aputoimijoiden kesken. Koronapandemialla oli vaikutuksensa ruoka-aputyöhön ja tukea tarvitsevien ihmisten elämään. Ruoka-aputoimijat kehittelivät nopeasti uudenlaisia auttamisen muotoja. Koronakriisin vaikutuksista ruoka-apuun -selvityksen mukaan ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvoi ja mm. asunnottomien ja lapsiperheiden ahdinko näkyi ruoka-aputyössä (Reetta Nick ja Tuomo Laihiala). Esimerkkinä tästä Tampereen Kierto -hankkeen kokemus. Osallistava yhteisö -hankkeen lanseeraama Ruoka-apu.fi auttaa apua etsiviä löytämään ruoka-avun piiriin. Ohjelma: 13.00 Aloituspuheenvuoro: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto 13.05 Ruokajonosta osallisuuteen -hanke: Osallisuus ja osallisuutta lisäävät toimintamallit/ Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto 13.15 Vieraskodin esimerkki osallistavista toimintamalleista Piia Niilola, Sininauhaliitto 13.35 Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? -havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä Tutkimusjulkaisu/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto 13.45 Koronakriisin vaikutuksen ruoka-apuun /Reetta Nick, Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö-hanke 14.10 Käytännön esimerkki Tampereen Kierto -hanke Anita Aaltojärvi, Tampereen seurakunnat 14.25 Ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset mahdollistava monenlaista/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto 14.35 Ruoka-apu.fi asiakasnäkökulmasta/Reetta Nick, Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö-hanke 14.55 Päätössanat/Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto |
TIISTAI 10.11. Kello 13–15 Seminaari 2: Kemseksi Suomessa - Miten haittoja voisi vähentää? (Positiiviset ry) Seminaarin diat löytyvät tästä Kemseksiin, eli tarkoitukselliseen päihteidenkäyttöön seksin yhteydessä liittyy lukuisia mahdollisia haittoja, joista osa korostuu korona-aikana. Positiivisten Chemsex-hanke keräsi 2020 kesällä 111 vastausta verkkokyselyyn, joka oli suunnattu kemseksiä omassa elämässään kohdanneille ihmisille. Seminaarissa tiivistetään kyselyn olennaisin anti, jonka pohjalta aiheina ovat mm. omien ja muiden rajojen kunnioittaminen sekä seksi- ja pornoriippuvuus. Kemseksin haittojen vähentämistä on paikoin myös kyseenalaistettu, joten seminaarissa käsitellään myös siihen liittyviä eettisiä ja vastuukysymyksiä. Mm. seksuaalisuuden moninaisuutta käsitelleistä esityksistään tunnettu Juuso Kekkonen on tehnyt kemseksiin liittyvän info-videosarjan, joka on seminaarin jälkeen kokonaisuudessaan nähtävissä Positiivisten Youtube-kanavalla Ohjelma: 13.00 Hiv ja korona-aika, Tapani Valkonen, yhteisötyöntekijä, Positiiviset ry 13.10 Kemseksi-videosarjan teaseri, Juuso Kekkonen, koomikko-kirjoittaja (videoesitys) 13.15 Kemseksi Suomessa 2020, Miina Kajos, Chemsex-projektikoordinaattori, Positiiviset ry 13.30 Rajat, riippuvuudet ja seksuaalisuus, Tommi P Pesonen, seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Poikien Talo 14.00 Kemseksin haittojen vähentämisen etiikka ja vastuu, Johanna Ahola-Launonen, bioeetikko ja yhteiskuntafilosofi, Aalto-yliopisto 14.45 Loppukeskustelu
Keskiviikko 11.11. Kello 13–15 Seminaari 3: Päihteet ja korona: miten epidemia näkyy päihdeongelmista kärsivien hyvinvoinnissa ja tuen tarpeessa? (EPT-verkoston huumetyöryhmä) Seminaarin diat löytyvät tästä. Webinaarissa tarkastellaan päihdeongelmista kärsivien ihmisten hyvinvointia ja tuen tarpeita ja päihdepalveluiden uudelleen organisointia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Moni päihdetyötä tekevä paikka joutui sulkemaan ovensa keväällä, mikä jätti osan ihmisistä vaille riittävää tukea. Toisaalta päihdetyöhän omaksuttiin uusia työtapoja, jotka veivät toimintaa kiinteistä paikoista kadulle ja verkkoon. Yhteistyö kuntien ja päihdejärjestöjen kesken sai uusia muotoja esimerkiksi Helsingissä. Webinaarissa käydään lävitse tilanteesta kertynyttä tutkimustuloksia ja kokemustietoa, ja hahmotellaan hyviä käytäntöjä, joita voisi olla syytä jatkaa, vaikka poikkeusolot loppuisivatkin. Ohjelma: 13.00 Avauspuheenvuoro Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry 13.05 Kommenttipuheenvuoro Sanna Vesikansa, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari 13.20 Kysymyksiä 13.30 Korona matalan kynnyksen päihdepalveluissa ja niiden asiakkaiden arjessa työntekijöiden kuvaamana Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö 13.50 Päihdepalvelut ja koronaepidemia – havaintoja pääkaupunkiseudulta Inari Viskari, asiantuntija, päihteet ja riippuvuudet, THL 14.10 Kysymyksiä Keskustelua järjestöjen kokemuksista 14.20 Päihdekentän tilanne Tukikohta ryn jalkautuvan työn näkökulmasta, Juhani Vihervä, Tukikohta ry 14.30 ”Pidetäänkö meillä ovet auki?” Korona-ajan vaikea kysymys., Helena Syväranta, Kipinä ry 14.40 Vapaata keskustelua ja yhteenveto
Torstai 12.11. Kello 13–15 Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset (Folkhälsan ja Kehitysvammaliitto) Seminaarin diat löytyvät tästä. Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea. Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat. Seminaari toteutetaan asiantuntijapaneelina ja keskustelussa ovat mukana Folkhälsanin tutkija Anne Koponen, Kehitysvammaliiton FASD-asiantuntija Sari Somer, Ensi- ja turvakotien liiton Kehittämispäällikkö Maarit Andersson sekä FASD-mentori. Asiantuntijapanelistit tuovat keskusteluun oman näkemyksensä ja osaamisensa aihealueeseen liittyen ja keskustelua käydään niin tutkimuksellisesta kuin käytännön työn näkökulmasta. Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille. Ohjelma: 13.00 Paneelin avaus Niina-Maria Nissinen, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus 13.02 Panelistien esittelyt n. 2min/panelisti Panelistit: Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto Mia Pikulinsky, Lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto FASD-mentori 13.25 Teema 1: Naisten raskausajan juominen ja naisten päihteettömyyden tukeminen raskausaikana Puheenjohtajan alustus (2min): kansalliset suositukset päihteettömyyteen raskausaikana, mitä tiedetään naisten alkoholinkäytön yleisyydestä raskausaikana ja miten päihteidenkäyttö tunnistetaan äitiysneuvoloissa (kansalliset linjaukset). - Miten yleistä naisten alkoholin käyttö on raskausaikana? - Miten alkoholinkäyttö otetaan puheeksi raskaana olevien keskuudessa ja kuinka hyvin alkoholinkäyttö tunnistetaan? - Miten päihteettömyyttä voidaan tukea ja mitä palveluita on tarjolla? - Panelistien puheenvuorot (max. 10min/panelisti) a. Mia Pikulinsky, Lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto b. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus c. Muiden panelistien kommentit 13.55 Teema 2: Alkoholille raskausaikana altistuneiden nuorten ja aikuisten arki Puheenjohtajan avaus (5min): mikä on FASD? - Miten alkoholialtistus näkyy lapsuudessa sekä nuoruus- ja aikuisiällä? a. Panelistien puheenvuoro (max. 5-6min/panelisti) i. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus ii. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto iii. FASD-mentori iv. (Muiden panelistien kommentit) - Millaista tukea alkoholille altistunut nuori ja aikuinen tarvitsee? a. Panelistien puheenvuoro (max. 5-6min/panelisti) i. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus ii. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto iii. FASD-mentori iv. (Muiden panelistien kommentit) 14.35-15.00 Yleisön kysymykset ja keskustelua Paneelin yhteenveto
Perjantai 13.11. Kello 13–15 Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL) Tilannekatsaus uusimpiin tietoihin. Seminaarin diat löytyvät tästä. Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020? Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset? Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta. Osallistujia aktivoidaan eri tavoin mukaan keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Ohjelma: puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.00 Johdatus iltapäivään kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Osio I Mitä kuuluu kunnan ehkäisevään päihdetyöhön? 13.10 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa: Edelleen sote-uudistuksen kynnyksellä erikoistutkija Katariina Warpenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.30 Kuulumisia kunnista: hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärven kaupunki aluepäällikkö Tiina Hörkkö, Helsingin kaupunki Osio II Kohti tulevaa 13.50 Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa: tavoitteena tasavertaisuus kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.00 Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa – myös jatkossa ylitarkastaja Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 14.10 Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.30 Alueellista tukea kunnille tarjoamassa: hankekoordinaattori Tellu Rosenqvist, Satakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke aluekoordinaattori Miia Hietaniemi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 14.50 Loppukeskustelu ja yhteenveto kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen sulkeutuu torstaina 5.11 klo 12:00. Ilmoittautua voi yhteen tai useampaan seminaariin. Tapahtuma on maksuton.
Jokaiseen seminaariin mahtuu 250-300 henkilöä.
Ilmoittautuneet saavat jokaisesta erillisseminaarista sähköpostiinsa seminaarikohtaisen osallistumislinkin päivää ennen seminaaria, mikä ohjaa osallistujan Vimeo-alustalle.
Lisäksi seminaarin diat viedään Slideshare-palveluun. Seminaareja tallennetaan ja ne ovat katsottavissa noin kuusi kuukautta EPT-verkoston verkkosivuilla.
Lisätiedot
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357
Päihdepäivät verkossa 19.-20.5.2021
Kevään Päihdepäivät 19.-20.5.2021 tullaan järjestämään kokonaan etätapahtumana verkossa!
Vuoden 2021 päihdepäivät on päätetty järjestää koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi verkkotapahtumana. Tarkempaa tietoa tapahtuman toteutuksesta päivitetään Päihdepäivien verkkosivuille talven ja kevään aikana.
Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Päihdepäivien vuoden 2021 yhteistyökumppani on MIELI ry.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
koordinaatioyksikön suunnittelija
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille.
Ohjelma
Päihdepäivillä 2021 on 29 seminaaria päihdetyön ajankohtaisista aiheista, aina korjaavasta työstä päihdepolitiikkaan. Kymmenien seminaarien lisäksi osallistujat voivat tutustua messuosastoon ja muuhun oheisohjelmaan. Seminaarin puhujina toimivat asiantuntijat, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja sotealan osaajat Suomesta ja ulkomailta.
Vuoden 2021 teemana on Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Päihdepäivillä on kuusi opintopolkua, joista jokainen osallistuja voi valita itselleen sopivat seminaariaiheet. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ympärille on rakennettu kaksi teemapolkua, jotka tarjoavat ammattilaisille tietoa ja työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opintopolut tunnistat värin perusteella
Keskiviikko 19.5.2021
- Klo 10.00-11.00 Alkuseminaari
Seminaarin sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
Klo 11.00 Lounas
Klo 12.00 Alkupäivän seminaarit:
- 1. Nikotiini nuoren elämässä
Seminaarissa tuodaan esille tutkittua tietoa uusien nikotiinituotteiden käytöstä, nuorten suhtautumisesta niihin ja nikotiinituotteista välittyvästä mielipideilmastosta. Lisäksi tuodaan esille toimivia käytänteitä nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseksi.
Seminaari perustuu vuoropuheluun seminaarin osanottajien kanssa. Vuoropuhelun avulla pyritään yhdessä löytämään toteutettavissa olevia ratkaisuja nuorten nikotiinittomuuden edistämiseksi.
Seminaariin osallistuja tunnistaa nuorten nikotiinituotteiden käytön laajuuden ja haitat. Osallistuja saa tietoa nuorten suhtautumisesta ja ajatuksista nikotiinituotteiden käytöstä. Osallistuja saa valmiuksia puuttua nuorten nikotiinituotteiden käyttöön ja niitä käyttävien nuorten kohtaamiseen.
Kohderyhmänä ovat kaikki lasten ja nuorten kanssa työskentelevät sekä opiskelijat, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa toimivat nuorten parissa.
Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry
12.00 Avaus
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry
12.05 Nuorten nikotiinituotteiden käyttö ja haitat
Asiantuntija Hanna Ollila, THL
12.25 Vertaisvaikuttamismalli
Nikotiinihankkeen projektipäällikkö Hanne Munter, EHYT ry
12.40 Nuoret kertovat nuorten ajatuksia nuuskasta
Nuuska-agentit
12.55 Taukojumppa
Koulutyön päällikkö Päivi Christensen, EHYT ry
13.00 Mitä tupakoiva tai nuuskaava nuori ajattelee tupakkatuotteiden käytöstään?
Kehittämispäällikkö Heidi Löflund-Kuusela, Syöpäjärjestöt
13.15 Keskustelu
13.25 Yleisökeskustelu: Ratkaisuja nuorten nikotiinittomuuden edistämiseksi
- 2. Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset
Nuorten mielenterveys on polttava puheenaihe. Miten maailman onnellisimman maan nuorilla menee?
Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset -seminaarin aluksi tarkastellaan nuorten hyvinvoinnin tilaa tutkimusten ja kyselyiden valossa – mitkä seikat tukevat nuorten mielenterveyttä, millaiset signaalit herättävät huolta ja mihin suuntaan ollaan menossa. Alustajana asiantuntijapsykologi Juho Mertanen MIELI ry:stä.
Seminaari jatkuu kurkistuksella nuorten huolimaailmaan. Nuorille keskusteluapua tarjoavan Sekasin-chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes kertoo millaisista mieltä painavista asioista nuoret kirjoittavat Sekasin-palvelussa.
Entä miten mielenterveyskysymyksistä pitäisi puhua nuorten kanssa? Kuinka tehdä se kannustavasti, rohkaisevasti ja rakentavasti? Käytännön vinkkejä ja neuvoja tehtävään tarjoaa vaativan erityistason psykoterapeutti Leena Ehrling.
Puheenjohtaja: MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi
12.00 Seminaarin avauspuheenvuoro
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja MIELI Suomen Mielenterveys ry
12.05 Nuorten mielen hyvinvointi - missä mennään ja mihin suuntaan?
Juho Mertanen, asiantuntijapsykologi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
12.35 Sekaisin-chatin kertomaa - mikä nuoria huolettaa?
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
12.55 Nuoret kertovat itse: mikä arjessa tukee nuorten mielenterveyttä?
13.05 Miten ottaa mielenterveysasiat puheeksi nuoren kanssa?
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
13.50 Puheenjohtajan yhteenveto ja päätössanat
- 3. Kohti samoja päämääriä: ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto
Miten uusi mielenterveysstrategia tukee ehkäisevää päihdetyötä, entä mikä on päihde- ja riippuvuusstrategia? Tämä seminaari avaa käytännönläheisesti uusien strategioiden linjauksia ja tavoitteita ja käytännön kehittämistyötä kunnissa ja alueilla. Tule kuulemaan tietoa ja vinkkejä siitä, miten kunnat ja alueet voivat toteuttaa ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen toimia resurssitehokkaasti ja synergiat huomioiden. Samalla saat ajantasaisen tiedon nuorten päihteiden käytöstä ja siitä, miten eri tahot voivat seurata keskeisiä päihdeindikaattoreita. Kohderyhmänä on erityisesti hyte- ja ept-koordinaattorit, sote-valmisteluun osallistuvat sekä alan asiantuntijat ja kehittäjät kunnissa ja alueilla ja järjestöissä.
12.00 Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen osana kansallisia strategioita
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.15 Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen yhdyspinnat kehittämistyössä: näkökulmia ja tulevaisuuden toimia
Teija Strand, erikoissuunnittelija, THL
12.45 Nuorten huumeiden käyttö ja mielenterveys tuoreiden tutkimusten valossa
Sanna Kailanto, erikoissuunnittelija, THL
13.15 Ehkäisevän päihdetyön koordinoinnin ensiaskelia kunnan arjessa
Anna Koski, hyvinvointikoordinaattori, Ylöjärven kaupunki
13.45 Kysymykset ja yhteenveto
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
- 4. Puheeksiotto kannattaa – monin tavoin
Vaikeaksi koettujen aiheiden puheeksiotto on tarpeellinen taito sosiaali- ja terveysalalla, mutta taidosta on hyötyä monessa muussakin tilanteessa. Tässä seminaarissa tutustutaan erilaisiin puheeksioton näkökulmiin ja pohditaan päihteiden käytön puheeksiottoa.
Puheeksiottamisessa autetaan asiakasta näkemään tilanteensa häntä kuunnellen, kannustaen, keskustellen ja antaen palautetta. Seminaariin osallistujat saavat kannustusta ja vahvistusta päihteisiin ja pelaamiseen liittyvien asioiden puheeksiottoon sekä konkreettisia välineitä puheeksioton tueksi.
Seminaari sopii sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa ja erilaisissa hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville ammattilaisille, jotka tekevät kohtaavaa työtä.
Puheenjohtaja: Tuomas Tenkanen, aikuistyön päällikkö, EHYT ry
12.00 Tervetuloa – mistä puhumme, kun puhumme puheeksiotosta
Tuomas Tenkanen, aikuistyön päällikkö, EHYT ry
12.05 Miksi ottaa puheeksi sote-palveluissa?
Ylihoitaja Leena Alho, Helsingin kaupunki
12.30 Irman ja Annen tarina – milloin ottaa puheeksi?
Terveydenhoitajat Päivi Muhonen ja Airi Honkonen
13.00 Työelämä ja päihteet – huomaa ja auta ajoissa!
Kouluttaja Timo Nerkko, EHYT ry
13.30 Puheeksioton menetelmä Kompassi vahvistaa asiakkaan ääntä
Erityisasiantuntija Taru Arnkil, FCG konsultointi Oy
13.55 Puhukaa, kuunnelkaa ja kohdatkaa – puheenjohtajan päätössanat
- 5. Vaikeuksista voittoon? Sosiaalinen työllistäminen elämänvaiheena
Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus turvataan, kun mahdollisimman moni meistä on mukana työelämässä ja jaksaa tehdä pitkän työuran. Oikeus työhön on jokaisen perusoikeus. Sosiaalinen työllistäminen on tärkeä väylä edistää ihmisten työelämätaitoja ja toimintakykyä silloin, kun pääsy tavallisille työmarkkinoille on vaikeaa.
Tässä seminaarissa pohditaan, mitä sosiaalinen työllistäminen tarkoittaa ja miten sen avulla tuetaan heikommassa asemassa eläviä työelämän polulle. Kyse on sekä työvoimapolitiikasta että inhimillisesti ottaen hyvin merkityksellisestä elämänvaiheesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Millaisia valmiuksia toiminnassa edistetään ja millaisia ammatillisia haasteita toiminnassa kohdataan? Esimerkkitapauksina Vantaan kaupungin kuntouttava työtoiminta ja A-klinikkasäätiön sähköinen tuki ohjaajille ja asiakkaille. Videolla äänessä asiakkaat.
12.00 Alkusanat seminaarille
Seminaarin puheenjohtaja
12.05 Sosiaalisen työllistämisen mahdollisuudet ja haasteet
Uudenmaan TE-toimiston työvoimapoliittinen asiantuntija
12.25 Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, case Vantaan Valmennustalo Reeli
Puhuja: Tuomo Seppänen, palveluesimies, Valmennustalo Reeli, Vantaan kaupunki
12.45 Mitä kuntouttava työtoiminta merkitsee ihmiselle itselleen ja millaista tukea se antaa työyhteisönä?
Anonyymi video Reelin asiakkaiden kokemuksista.
Tuotanto: A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut yhteistyössä Valmennustalo Reelin kanssa.
13.00 Ohjaajien ja asiakkaiden yhteisöä osallistava sähköinen tuki päihderiskien ja arjen hallintaan
Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut
13.20 Yleisökeskustelu haavoittuvassa asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn tukemisesta;
miten yhteiskunnan rakenteita, ohjauksen ammatillisuutta ja asiakkaiden roolia voisi edistää, jotta ihmisten erilaisia lähtökohtia kunnioitettaisiin ja mahdollisimman moni pääsisi työmarkkinoille?
13.50 Yhteenveto ja loppusanat
- 6. Huumeet ja yksinäisyys
Huumeiden käyttöä saatetaan käyttää ratkaisuna yksinäisyyteen tai yksinäisyys voi olla syy käyttöön. Huumeiden käytön tuomat lieveilmiöt voivat tuottaa käyttäjälle yksinäisyyden kokemusta suhteessa läheisiin tai yhteiskuntaan. Huumeidenkäyttäjien läheiset voivat kokea
yksinäisyyttä suhteessa omiin perheenjäseniin tai omaan elinympäristöön. Huumeiden käytön lopettaminen voi myös aiheuttaa yksinäisyyden kokemusta.
Tarkoitus on tehdä yksinäisyyden moninaisuus näkyväksi, ja seminaarissa käsitellään aihetta läheisten, yhteisöllisyyden, työmenetelmien ja oman kokemuksen näkökulmista.
Seminaari on tarkoitettu ammattilaisille, opiskelijoille, yksinäisyyttä kokeneille ja jokaiselle, joka haluaa kuulla, oppia ja syventää ymmärrystään yksinäisyydestä huumemaailmassa.
Puheenjohtaja: Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
12.00 Seminaarin avaus
Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
12.05 Huumeet ja yksinäisyys
Janita Maijanen, huumetyön koordinaattori, Irti Huumeista ry
12.15 Huumemaailman mukana tuoma yksinäisyys läheisten ja perheen näkökulmasta
Janita Maijanen, huumetyön koordinaattori, Irti Huumeista ry
12.40 Keinoja yksinäisten nuorten aikuisten tavoittamiseen etsivällä työotteella
Mio Nykänen, hanketyöntekijä ja Emmi Vuorela, hankekoordinaattori, Korttelikaverit-hanke, Suoja-Pirtti ry
13.05 Yhteisön ja kohtaamisen merkitys nuorilla huumeidenkäyttäjillä
Faina Puustinen, tiimiesimies, Nuoli-hanke, Sininauhasäätiö
13.30 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
13.55 Loppupuheenvuoro
Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
- 7. Nuorten tukena somessa ja digipeleissä - Att stöda unga på sociala medier och i digitala spel
| Puheenjohtaja: KRAN rf:n toiminnanjohtaja Mette Strauss
12.00 Seminaarin avauspuheenvuoro / Välkommen! Digitaaliset pelit ja sosiaaliset mediat ovat kasvava osa lasten ja nuorten arkea. Minkälaisia vaikutuksia tämän tyyppisillä digitaalisilla ympäristöillä on? Miten voimme tukea ja kannustaa nuorten terveellistä ja positiivista mediakäyttöä? Miksi media- ja pelikasvatus on tärkeää? Miten pelit ja some voivat vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia? Keskustelemme seminaarin aikana näistä asioista asiantuntijoiden kanssa ja pohdimme myös omia arvojamme. Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa ja ovat kiinnostuneita sen aiheista. Seminaari on kaksikielinen, jokainen voi käyttää omaa äidinkieltään. Digitala spel och sociala medier utgör en allt större del av barns och ungas vardag. Vilken inverkan har den här typen av virtuella miljöer? Hur kan vi stöda och uppmuntra unga till en sund och positiv medieanvändning? Varför är medie- och spelfostran viktigt? Hur kan spel och sociala medier stöda barns och ungas välbefinnande? Under seminariet diskuterar vi dessa frågor med sakkunniga och reflekterar även kring våra egna värderingar. Seminariet är till för alla som arbetar med barn och unga samt alla som är intresserade av temat. Seminariet är tvåspråkigt, var och en får använda sitt eget modersmål.
|
Klo 14.00 Kahvitauko
Klo 15.00 Loppupäivän seminaarit:
- 9. Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat: näkymätön ryhmä
THL:n ja Tilastokeskuksen arvioiden mukaan jopa joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa on mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan jopa 6 prosenttia 8.-9. luokkalaisista hoitaa tai auttaa vähintään viikoittain sairasta, vammautunutta tai hyvin vanhaa läheistään. Lapsiomaiset joutuvat usein kohtaamaan ikätasoonsa nähden suurta vastuuta ja huolta omasta vanhemmastaan ja ovat muita lapsia suuremmassa vaarassa riskissä sairastua ja syrjäytyä itse. Lapset ja nuoret omaisina jäävät myös usein palveluissa huomaamatta.
Seminaarin tavoitteena on, että osallistujat rohkaistuvat omassa työssään tunnistamaan nuoret mielenterveys- ja päihdeomaiset, tiedostamaan ylisukupolvisuuden riskinä ja läheisen päihdeongelman lapseen vaikuttavana tekijänä. Seminaari tarjoaa myös työkaluja kohderyhmän puheeksi ja huomioon ottamiseen. Puhujat tuovat teemaan erityisosaamisensa ja malleja eri puolilta Suomea.
Huomaa. Kysy. Kuuntele. Auta.
Seminaari on tarkoitettu etenkin kohtaavan päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, lasten ja nuorten parissa työskenteleville sekä sosiaali-, sivistys- ja terveysalojen kunta- ja järjestöammattilaisille. Myös päättäjiä, vaikuttajia ja kokemusasiantuntijoita toivotaan paikalle.
Puheenjohtaja: Noora Nieminen, toiminnanjohtaja FinFami Etelä-Pohjanmaa ry
15.00 Alustus: Lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tunnistaminen, miksi se on tärkeää?
Pia Hytönen toiminnanjohtaja, FinFami ry
15.10 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuus. Mikä auttaa nuorta selviytymään?
Marjo Kurki, tieteellinen päätoimittaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
15.30 Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat – tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja tuki.
Kirsi Hokkila, projektipäällikkö Alisa –hanke, Joensuun Seudun Omaishoitajat ry
15.50 Kysy nuorelta -materiaali ammattilaisten työn tukena
Outi Arvola, projektityöntekijä, Kysy nuorelta -hanke, Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset FinFami ry
16.10 Huolen puheeksi ottaminen testien avulla päihdepalveluissa
Minna Ilva, projektipäällikkö, A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus
16.30 Mikä estää lasta puhumasta – mitä ammattilaiselta odotetaan?
Ani Kellomäki, kosteassa kodissa kasvanut tietokirjailija
16.50 Keskustelua, kysymyksiä
17.00 Seminaari päättyy
- 10. Nuorten jaksaminen-miten tukea nuorten mielenterveyttä ja jaksamista peruskoulusta korkeakouluopintoihin?
Seminaarissa käsitellään nuorten jaksamista ja mielenterveyden edistämistä peruskoulusta korkeakouluopintoihin. Osallistujat saavat tietoa jaksamiseen liittyvistä teemoista sekä ajankohtaista tietoa mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Seminaari toteutetaan neljän järjestön yhteistyönä, jossa jokainen toimija jakaa osaamistaan liittyen eri ikäryhmien hyvinvointiin. Puheenvuoroissa painotetaan erityisesti koulu- ja opiskeluyhteisön sekä vertaisuuden näkökulmia. Seminaari sopii eri asteiden oppilaitoksissa sekä muissa nuorten kasvuympäristöissä työskenteleville ammattilaisille sekä alan opiskelijoille.
|
- 11. Päihteetön pelikenttä
| Seminaari tutkii liikuntaharrastuksen merkitystä nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Nuorella on oikeus päihteettömään harrastusympäristöön. Miten se taataan ja toteutetaan? Tule hakemaan tietoa ja toimintaideoita. Kurkista tutkimustaustoihin, kuuntele nuorten toiveita ja innostu paikallisesta yhteistyöstä. Haastetaan yhdessä valtiovalta ja kunnat konkreettisiin tekoihin. Otetaan haltuun urheilu- ja liikuntajärjestöjen potentiaali ehkäisevässä päihdetyössä. |
15.00 Avaus
Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
15.05 Elintavat ja polarisaatio
5–10 % nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä liikuntaharrastusta lisäämällä. Mitä roolia päihteet näyttelevät?
Professori Tommi Vasankari, UKK-instituutti
15.30 Mitä nuoret jalkapallon harrastajat ajattelevat alkoholista?
Tuloksia kuudessa EU-maassa tehdyistä haastatteluista.
Projektivastaava Leena Sipinen, FYFA (Focus on Youth, Football and Alcohol) -hanke/EHYT ry
15.40 Puhtaan nuorisoliikunnan puolesta
Kehittämiskoordinaattori Ville Leskinen, Dopinglinkki, A-klinikkasäätiö
15.50 Olympiakomitea tukee ja kannustaa urheiluseuroja myös päihdekasvatuksessa
Päällikkö Elina Laine, Olympiakomitea
16.00 Paneelikeskustelu: Mikä on ehkäisevän päihdetyön painoarvo kansallisessa liikuntapolitiikassa?
Miten kunta voi tukea lasten ja nuorten päihteetöntä liikuntaharrastusta? Miten urheiluseurojen ja päihdejärjestöjen paikallista yhteistyötä voisi lisätä?
Moderaattorit: toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry ja toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry
Panelistit
- Kulttuuriasianneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM
- Erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker, Kuntaliitto
- Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Laura Sillanpää, Kouvolan kaupunki
- Päävalmentaja Petteri Bergman, FC Hawks
- Toiminnanjohtaja Henrik Norrena, Elämäni Sankari
16.45 Päätössanat
Kansanedustaja, ex-koripalloilija Ville Kaunisto
- 12. Miten lapsuuden aikaiset ikävät kokemukset vaikuttavat ihmiseen? Traumainformoitu kohtaaminen
Päihteitä käyttävillä ihmisillä on huomattavan paljon traumataustaa. Tämä on käynyt ilmi ACE-tutkimusten (Adverse Childhood Experiences) kautta. Mitä enemmän henkilöllä on haitallisia kokemuksia lapsuudessa, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on riippuvuussairauteen.
Tässä menetelmäseminaarissa tutustutaan traumainformoituun työotteeseen. Termillä tarkoitetaan tunne-elämän vauriot huomioivaa kohtaamista. Filosofian taustalla on ajatus siitä, että trauman kokeneet ihmiset kadottavat yhteytensä ydinminuuteen. Tämä aiheuttaa usein epätarkoituksenmukaista käyttäytymistä, joka ei ole järkisyin perusteltua. Traumakokemuksilla on suuri merkitys paitsi addiktioihin myös oppimiseen ja terveyteen.
Toivotamme seminaariin tervetulleeksi kaikki traumainformoidusta kohtaamisesta ja omasta hyvinvoinnista kiinnostuneet! Seminaarissa tehdään myös kehotietoisuusharjoituksia.
15.00 Tilaisuuden aloitus. Tervetulotoivotus seminaariin!
15.15 Mitä tarkoittaa traumainformoitu kohtaaminen?
- Käytännön näkökulmia traumatietoiseen kohtaamiseen
- Pienryhmäkeskustelua ja reflektio
Mitä tarkoittaa traumainformoitu järjestelmä?
- Traumainformoituja malleja maailmalta
- Kokemuksia kouluista, terveydenhuollosta ja sosiaalityöstä
Tauko
Miksi tehdä traumainformoitua päihdetyötä?
- ACE, traumaattinen stressi ja päihteiden käyttö
- Kokemuksia maailmalta
16.45 Keskustelua
17.00 Seminaari päättyy
Toteutuksesta vastaavat:
Kati Sarvela HLL, sensomotorisen psykoterapian terapeutti, kouluttaja, tietokirjailija, Traumainformed Finland -verkoston perustajajäsen.
Heidi Eriksson, järjestösuunnittelija, mindfullness-ohjaaja (MBCT), Sininauhaliitto.
- 13. Päihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyö eri puolilla Suomea – kokemuksia ja ratkaisuja harvaan asutuilla seuduilla
Harvemmin asuttujen seutujen saavutettavien palveluiden järjestäminen on haastavaa pitkien välimatkojen ja leimautumisen pelon takia. Päihdetoimijoiden valtakunnallisen yhteistyöverkoston (PÄIVYT) seminaarissa pureudutaan ennaltaehkäisevän ja korjaavan päihdetyön alueellisiin haasteisiin ja ratkaisuihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Seminaarin sisältö on suunnattu päättäjille, kuntien- ja sote-palvelunjärjestäjien edustajille ja opiskelijoille.
Minkälaisia haasteita liittyy alueelliseen palveluihin? Miten nuoria ja päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä on tavoitettu harvemmin asutuilla alueilla? Minkälaisia alueellisia ratkaisuja on kehitetty matalan kynnyksen toiminnan, ehkäisevän työn, erityispalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön saroilla? Esitykset ja paneelikeskustelu tarjoavat vastauksia näihin, ja moniin muihin teemaan liittyviin kysymyksiin.
Puheenjohtaja; Liisa Kallio, Päivytin puheenjohtaja
15.00 Syrjäseutujen erityiskysymyksiä päihdeasioiden ja palvelujen järjestämisen osalta
Dosentti Tuuli Pitkänen, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö
15.10 Alueelliset palvelurakenteet, palveluiden alueellinen saatavuus ja saavutettavuus
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
15.25 Palveluiden vaikea saatavuus, esimerkkejä Raaseporista
Kaupunginvaltuuston jäsen Frank Holmlund, Raasepori
15.40 Päihdeongelmaisen palvelupolut - kuluja vai investointeja? -kokemuksia Pohjoisen Suomen kunnista
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
15.55 Erityistason palveluita koko maakunnalle
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
16.10 Meri-Lapin alueen laajan yhteistyön malli
Rikoskomisario Reko Silvenius, Lapin poliisilaitos
16.25 Lyhyt valmistelutauko
16.30 Paneeli/yleisökeskustelu syrjäseutujen ratkaisuista.
Panelisteina seminaarin esiintyjät ja vetäjänä Päivytin puheenjohtaja Liisa Kallio
- 14. Kokemuksia korvaushoidon lopettajille suunnatun kuntoutuksen yhteiskehittämisestä
| Korvaushoitoa on ollut tarjolla opiaattiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Vastaavasti korvaushoitoon pääseminen ja itse hoito on prosessiltaan selkeä. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa, toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan. Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle. Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille. Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
|
- 15. Elämän mielekkyys ihmisen kysymyksenä
Seminaarin aihe on tärkeä käsitellä päihdetyössä. Selviytymistarinoita on kuultu, mutta elämän mielekkyyden kysymyksiä ei juurikaan ole nostettu esiin päihdealan ammattilaistapahtumissa.
Työpaja avaa osallistujille ainutlaatuisella tavalla päihteiden käyttäjän maailman: mitä tapahtui, miltä tuntui, kun elämän merkitys katoaa ja mahdollisesti jälleen löytyy?
Työpaja antaa alustusten ja keskustelujen kautta osallistujille välineitä auttaa päihteidenkäyttäjää käsittelemään elämän mielekkyyden kysymyksiä ja löytämään niihin oman elämän kannalta olennaisia näkökulmia.
Päihteitä käyttävä tai niistä toipuva ihminen aistii voimakkaasti työntekijän asenteita ja tämän tapaa asettua vuorovaikutukseen. Kokemuspuheenvuoron kautta työpaja avaa vuorovaikutuksen haasteita sekä auttaa ymmärtämään päihteitä ongelmallisesti käyttävän moniulotteista ja ristiriitaistakin käyttäytymistä. Päihteitä käyttävän maailmaa ei voi aina tietää ja tuntea omakohtaisesti. Asiakkaan ajattelun, toimintatapojen, tunteiden ja motiivien parempi tunteminen auttaa sekä asiakasta että työntekijää.
Työpaja antaa välineitä tunnistaa, milloin ja miten voisi tukea ihmisen päätöstä haluta elämälleen toisenlaistakin sisältöä. Työpajassa tehdään tilaa osallistujien kokemuksille: missä asioissa työntekijät kokevat epävarmuutta? Mikä askarruttaa? Mihin tarvitaan työkaluja?
Työpaja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan toimijoille, jotka haluavat laajentaa ja syventää hoidollista vuorovaikutusta asiakkaidensa kanssa sekä parantaa ammatillista itsetuntemustaan.
Puheenjohtaja: Jenni Tuulensuu, kehittäjä, Sininauhaliitto
15.00 Päihteitä aktiivisesti käyttävien elämän tarkoituksen kysymykset
Jenni Tuulensuu, kehittäjä, Sininauhaliitto
15.15 Rikostaustaisten päihteidenkäyttäjien näkökulma
Jorma Mäkelä, projektityöntekijä, Lahden Sininauha
15.30 Päihdeongelmasta toipuneiden näkökulma
Pekka Lund, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto
15.45 Elämän tarkoituksen kysymykset pitkissä asiakassuhteissa ja potilastyössä
Psykiatri Pinne Väänänen
16.00 Tauko
16.10 Minun tieni
Päihdetyöntekijä ja kokemusasiantuntija
16.40-17.00 Yhteinen keskustelu ja päätös
Klo 17.00 Tauko ja ständeihin tutustumista
TORSTAI 20.5.2021
Klo 9.00 Alkupäivän seminaarit:
- 16. Työpaja: Miten auttaa koululaista, jonka kotona juodaan haitallisesti?
Seminaari on työpaja, jossa pohditaan millaista on käydä koulua, kun kotona juodaan. Millaisilla keinoilla koulun aikuiset voivat tukea nuorta, kun kotielämä on kaaoksessa? Mikä on yksittäisen ammattilaisen vastuu?
Vuorovaikutteisen seminaarin alustuksissa kuullaan yläkouluikäisten terveisinä kokemuksia ja ajatuksia luottoaikuisista koulussa. Kenelle, miten ja milloin nuoren on mahdollista kertoa omista asioistaan?
Mietimme, mikä nuoren kohtaamisessa kouluympäristössä on haastavinta. Miten toimitaan yhteistyössä kotiväen kanssa siten, että kaikki osapuolet tulevat kohdatuksi? Entä missä kulkee vaitiolovelvollisuuden raja ja miten asia kommunikoidaan nuorelle?
Puhumme myös siitä, mitkä ovat koulun mahdollisuudet ja mahdollisuuksien rajat oppilaan kotitilanteen aiheuttamiin vaikeuksiin puuttumisessa. Miten opiskelijan hyvinvointia tuetaan koulun mahdollisuuksien rajoissa ja miten turvata oppilaan tilanne, jos koulun henkilökunnan tuki ei riitä?
Osallistujat pääsevät työstämään aihetta oman työnsä näkökulmasta. Miten itse voin omaa työtäni, ajankäyttöäni tai asennettani kehittämällä kohdata kodin alkoholinkäytöstä ja muista ongelmista kärsivän nuoren aidommin. Tavoitteena on pohtia, millainen kohtaaminen tukee parhaiten läheisten alkoholiongelmista kärsivää oppilasta, miten tällainen kohtaaminen luodaan, ja miten toimitaan, kun oppilas tarvitsee myös muuta apua.
Kohdeyleisö: Oppilashuolto, koulukuraattorit, koulurajapinnassa työskentelevät lastensuojelutyöntekijät, päihdetyöntekijät, nuoria työssään kohtaavat.
Seminaarin avaus:
Janne Takala
Työskentelyn ohjaaja: Heikki Törmi, hahmoterapeutti, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja ja näyttelijä
Alustukset:
Miten voi auttaa, kun kotielämä on kaaoksessa? Koululaisten näkemyksiä
Juha Niemelä, koulukuraattori Helsingin yhteislyseo
Nuoren kohtaaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa
Leni Pennanen, koulukurattori Pitäjänmäen peruskoulu
Koulun mahdollisuudet ja rajat auttamisessa
Johanna Hämäläinen, psykologi Sammon keskuslukio
Kunkin alustuksen jälkeen työskentelemme seminaariosallistujien kanssa erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa alustusten avaamien aiheiden parissa toiminnallisin menetelmin (psykodraama, sosiometria) ja osallistujien kokemuksia, ideoita ja tuntemuksia kooten. Pyrimme löytämään uusia näkökulmia ja hyviä käytäntöjä koululaisten kanssa parissa työskentelevien ammattilaisten tueksi. Työskentelyn tuloksia puretaan eri vaiheissa koko ryhmän kesken.
- 17. Pärjäävyyden ylisukupolvisuus
Seminaari tarjoaa tutkimustietoa pärjäävyydestä ja ylisukupolvisuudesta sekä näkökulmia pärjäävyyden tukemiseen eri kehitysympäristöissä. Kokemusasiantuntijan ajatuksia pärjäävyyden mahdollisuuksista.
Pärjäävyys ei ole yksilön ominaisuus vaan yksilön/perheen ja ympäristön yhteinen prosessi. Kaikissa perheissä on pärjäävyyttä, jota voidaan tukea vaikeuksiin puuttumisen ohella. Pärjäävyyden tukeminen vähentää stigmatisoivaa ajattelua ja rakentaa yhteistyösuhteita.
Ylisukupolvisuus ei ole mitään kummallista. Ylisukupolvisuus yhdistyy mielessämme herkästi ongelmiin mutta aivan samoin voivat pärjäävyyden taidotkin siirtyä sukupolvelta toiselle.
Lapset puheeksi (LP)- työllä vahvistetaan pärjäävyyttä tukemalla arkea lapsen kehitysympäristöissä – kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä vapaa-ajan konteksteissa. Päämääränä on lasten suotuisa kehitys ja mielenterveys- ja käytösongelmien ehkäisy, erityisesti tilanteissa, kun lapsen elämässä on asioita, jotka rasittavat vanhempia tai muita kasvattajia ja voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen.
9.00 Pärjäävyyden ylisukupolvisuus
Mitä pärjäävyys on ja miten sitä rakennetaan lapsen ja nuoren jokapäiväiseen elämään erilaisissa toimintaympäristöissä?
Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, emerita professori, MIELI ry
Pieni jaloittelu
9.50 Lapset puheeksi -työ erilaisten toimintaympäristöjen pyörteissä
Kokemuksia suotuisan kehityksen tukemisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä
Kristiina Siirto-Honkanen, pari- ja perhepsykoterapeutti, Lapset puheeksi -kouluttaja, A-klinikka
Miia Äänismaa, luokanopettaja, Lapset puheeksi -kouluttaja, Saarijärven yhtenäiskoulu
Riitta Malinen, eritysluokanopettaja, Lapset puheeksi -kouluttaja, Saarijärven yhtenäiskoulu
10.30 Kokemusasiantuntijan pohdintoja
Keskustelua kuljettaa Olli Ahonen, TLP-koordinaattori MIELI ry
10.40 Keskustelua ja yhteistä pohdintaa
Puheenjohtaja: Bitta Söderblom, MIELI ry
- 18. Kohderyhmälähtöistä ehkäisevää päihdetyötä
Seminaari esittelee yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmän kohderyhmälähtöisen terveydenedistämisen työkaluna. Tarkoituksena on antaa työkaluja ja esimerkki prosessimallista, jota voi hyödyntää erilaisessa asiakastyössä niin päihde- kuin mielenterveystyönkin kentällä. Seminaari esittelee case-esimerkin menetelmän hyödyntämisestä ja pureutuu menetelmän hyötyihin erilaisten projektien tulostavoitteiden saavuttamisessa.
Seminaarissa on tarkoitus dialogisella otteella vaihtaa ajatuksia kohderyhmälähtöisen työn mahdollisuuksista ja erilaisista keinoista, joita osallistujat ovat työssään hyödyntäneet. Seminaarin jälkeen osallistujilla on perustiedot yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmästä ja uusia ajatuksia oman työnsä tueksi.
9.00 Yhteiskunnallinen markkinointi menetelmänä
9.05 Case-esimerkki menetelmän hyödyntämisestä
Sampo-Ilmari Tuhkalehto, toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry
9.10 Kehittämistyön tulokset esiin yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmällä
Sini Seemer
9.20 Workshop 1: Tarpeen tunnistamisesta toteutukseen
10.05 Tauko
10.15 Workshop 2: Arviointi ja seuranta
Muutoksen todentamisen työkalut
10.35 Yhteenveto seminaarin osallistujien kanssa
- 19. Sex, Drugs and Cryptomarkets
New insights to drugs and sexuality. The main topics are chemsex, subcultures and darkweb drug markets. Also the effects of alcohol and other drugs on sexual wellbeing are discussed.
Fernando Caudevilla (PhD) is a well-known doctor and human rights activist, who also used to offer free harm reduction advice in the darkweb. He volunteers in the Spanish NGO Energy Control, which was founded in 1997 as a pioneer project in the field of harm reduction associated to recreational drug use.
Jonna Levola (MD, PhD) is a Psychiatrist and specialist in Addiction Medicine. In addition to her clinical work, she is engaged in research and teaching in matters related to Addiction Psychiatry, and is active in the Finnish Association of Addiction Medicine.
Aarno Malin (MA) is an investigative journalist and a blogger specialized on illegal drugs and drug trade on the dark net. The seminar is in English.
_
Uusia näkökulmia päihteisiin ja seksuaalisuuteen. Pääaiheina ovat chemsex, alakulttuurit, alkoholin ja huumeiden vaikutuksen seksuaalihyvinvointiin sekä salatun verkon huumemarkkinat.
Fernando Caudevilla on päihteisiin ja riippuvuuksiin erikoistunut lääkäri ja ihmisoikeusaktivisti, joka on tullut tunnetuksi Dr. X -nimimerkillä tarjoamastaan haittoja vähentävästä neuvonnasta salatun verkon huumemarkkinoilla. Hän toimii vapaaehtoisena espanjalaisessa Energy Controlissa, joka on toteuttanut huumeiden viihdekäyttöön suuntautuvaa haittojen vähentämistä vuodesta 1997 alkaen.
Jonna Levola on koulutukseltaan psykiatrian erikoislääkäri ja päihdelääkäri. Kliinisen työnsä ohella hän tekee päihdepsykiatrista tutkimusta, toimii kouluttajana ja on aktiivisesti mukana Päihdelääketieteen yhdistyksen toiminnassa.
Aarno Malin on tutkiva toimittaja ja bloggaaja, joka on erikoistunut huumeisiin ja Tor-verkon huumekauppaan.
Seminaari on englanniksi.
9.00 Drugs and Sexual Wellbeing
Fernando “Dr X” Caudevilla, Expert in Drug Dependence, Energy Control
9.45 Commentary
Jonna Levola, Addiction Psychiatrist, HUS Psychiatry
10.00 Darkweb Harm Reduction
Fernando “Dr X” Caudevilla, Expert in Drug Dependence, Energy Control
10.30 Commentary
Aarno Malin, Journalist
10.45 Discussion
- 20. Rahapelaamisen monet ulottuvuudet
Seminaarin kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja päättäjät.
Seminaarissa käsitellään rahapelaamista haittojen, ongelmien ehkäisyn, kansanterveyden sekä yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmista. Puhujat luovat katsauksen rahapelaamiseen niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin.
Osallistujat saavat käsityksen rahapeli-ilmiön eri ulottuvuuksista. He tiedostavat, miten rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito voidaan huomioida työpaikkojen, kuntien ja alueiden toiminnassa, mitä rahapelihaitat tarkoittavat kansanterveydelle ja miten hoitoa voidaan kehittää. Osallistujat voivat soveltaa kuulemaansa omaan työhönsä, saada ideoita oman työnsä kehittämiseksi sekä laajentaa tietotaitoaan rahapelaamiseen liittyen. Heillä on paremmat edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen rahapelikeskusteluun.
Puheenjohtaja: Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry
9.00 Tervetuloa seminaariin
9.05 Rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu kaikille
Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, PHHYKY
9.30 Rahapelihaitat yhteiskunnan näkökulmasta
Michael Egerer, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
9.55 Miten rahapeliongelman hoitoa tulisi kehittää?
Kaarlo Simojoki, toimitusjohtaja, lääketieteellinen johtaja, A-klinikka oy
10.20 Rahapelihaittojen ehkäisy – yksilö, yhteisö ja yhteiskunta
Atte Oksanen, professori, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
10.45 Loppukeskustelu ja kiitossanat
- 21. Huumeet ja liikenne - miten kasvavaan ongelmaan tulisi reagoida?
Huumeet ovat kasvava ongelma tieliikenteessä. Tilastojen mukaan vuonna 2019 jo yli 40 % kaikista rattijuopumustapauksista oli huumausaineita mukana. Ajoneuvon kuljettaminen huumeiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää onnettomuusriskiä. Huumaavat aineet vaikuttavat arviointi-, havainnointi- ja reaktiokykyyn, reaktioaikaan sekä motorisiin toimintoihin.
Seminaarin tavoitteena on antaa osallistujille tietoa huumeista liikenneturvallisuusongelmana sekä esitellä, miten ongelmaa voidaan eri näkökulmista lähestyä. Seminaarin avaa huumerattijuopumukseen liittyviä erityisiä kysymyksiä sekä korostaa sen ratkaisemiseksi tarvittavaa laajaa yhteistyötä ja erilaisten keinojen kirjoa.
Seminaari on suunnattu terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille, ehkäisevän päihdetyön parissa työskenteleville sekä näiden alojen päättäjille.
Seminaarin puheenjohtaja: Arimo Laakkonen, viestinnän suunnittelija, Liikenneturva
9.00 Seminaarin avaus, ohjelman esittely ja orientoituminen
Arimo Laakkonen, viestinnän suunnittelija, Liikenneturva
9.10 Huumeet liikenneturvallisuusongelmana
Järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen ja tutkimuspäällikkö Juha Valtonen, Liikenneturva
9.40 Huumerattijuopumus Suomessa - sosiaalinen tausta
Erikoistutkija Karoliina Karjalainen, THL
10.10 Toimiiko valvonta vai valistus? Keinoja ongelman ratkaisuun, osa I
Puheenvuorojen lomassa toteutetaan kahdessa osassa erilaisista näkökulmista huumerattijuopumuksen ehkäisyä lähestyvien valistusvideoiden ”levyraati”, jonka yhteydessä asiantuntijapuhujat ja yleisö pääsevät keskustelemaan erilaisista keinoista ongelman ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi
Ohjelmaosion vetävät Arimo Laakkonen sekä Pasi Anteroinen Liikenneturvasta
10.20 Huumeet liikenteessä poliisin valvontatyössä
Ylikomisario Jouni Takala, Hämeen poliisilaitos
10.40 Toimiiko valvonta vai valistus? Keinoja ongelman ratkaisuun, osa II
Valistusvideoiden levyraadin toinen osa sekä yhteenvetokeskustelu.
Arimo Laakkonen ja Pasi Anteroinen.
- 22. Kannabis, muut päihteet ja kriisistä selviytyminen - Nuorten oma-apupalvelut verkossa
Palveluiden saavutettavuus on ensisijaisen tärkeää, kun nuori tarvitsee apua. Verkossa tarjottavat oma-apupalvelut voivat tarjota anonyymin, matalan kynnyksen vaihtoehdon tilanteissa, joissa fyysisen avun piiriin pääsy tai hakeutuminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Millaisia päihteisiin ja kriiseihin liittyviä oma-apupalveluita nuorille on tarjolla? Miten tarvelähtöisyys otetaan huomioon oma-apupalveluiden suunnittelussa?
Seminaari sopii kaikille nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietämystä ja ymmärrystä nuorille tarjottavista oma-apusivustoista, niiden käytöstä sekä merkityksestä osana nuorille tarjottavia palveluita.
Seminaari on luentotyyppinen, mutta kysymyksille ja kommenteille on varattu myös aikaa.
Puheenjohtaja: Riikka Peltola, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD Youth Against Drugs ry
9.00 Puheenjohtajan alkupuheenvuoro
Riikka Peltola, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD Youth Against Drugs ry
9.05 Kannabis.eu – Kannabiksen käytön vähentäminen ja lopettaminen
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
9.40 TOIVO – Kriisistä selviytymisen oma-apuohjelma nuorille
Sini Hussein, nuorisopsykiatrian kokemusasiantuntijakoordinaattori, HUS nuorisopsykiatria
10.15 Tauko
10.20 Jumipuisto – Tehtäviä, kokemuksia ja keskustelua päihteitä käyttäville
Sami Sorjonen, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
10.55 Päätössanat
Klo 11.00 Lounas
Klo 12.30 loppupäivän seminaarit:
- 23. Lastensuojelun piirissä olevat karanneet ja kadonneet nuoret. Keinot nuorten kohtaamiseen ja tukemiseeen
Lastensuojelun piirissä olevia nuoria karkailee ja katoaa paljon. Monet nuoret joutuvat hatkassa ollessaan rikoksen uhreiksi tai ovat itse epäiltynä rikoksen tekemisestä. Miksi nuoret hatkailevat? Onko nuorille olemassa riittävästi matalan kynnyksen palveluita, joissa he tulevat kohdatuiksi ja saavat riittävää tukea? Miten päihteet näyttäytyvät näiden nuorten elämässä? Millaisilla keinoilla karkailevien ja kadonneiden nuorten hatkoja voitaisiin vähentää? Seminaarin tarkoituksena on keskittyä näihin kysymyksiin ja tuoda näkyväksi niitä haasteita, joita lastensuojelun piirissä olevat nuoret ja heitä auttavat tahot kohtaavat. Lisäksi pohditaan nuorten erityistuen tarvetta, auttamismahdollisuuksia ja kohtaamisen merkitystä. Seminaarin kohdeyleisöä ovat laajasti sosiaalialalla työskentelevät, esimerkiksi lastensuojelun piirissä tai muuten nuorten parissa työskentelevät henkilöt.
Seminaarin puheenjohtaja: Katja Malin-Kaartinen, kehittämispäällikkö, Tukikohta ry
12.30 Seminaarin avaus
Katja Malin-Kaartinen, kehittämispäällikkö, Tukikohta ry
12.40 Alustusta seminaarin aiheeseen
13.00 Kokemuksia kohtaamisesta ja avun saannista
Yonatan Gebrenegus, kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry
13.10 Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien nuorten kohtaaminen ja tukeminen
Faina Puustinen, vastaava ohjaaja, Nuoli-hanke, Sininauhasäätiö ja Vva ry
13.30 Paneelikeskustelu: Mahdollisuudet ja haasteet lastensuojelun piirissä olevien karkailevien nuorten tukemisessa
Panelistit:
Katja Nissinen, komisario, Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontatoimintayksikön ennalta estävä toimintalinja
Yonatan Gebrenegus, kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry
Faina Puustinen, vastaava ohjaaja, Sininauhasäätiön ja Vva ry:n Nuoli-hanke
Elli Peltola, osastonhoitaja, Päivätoiminta Itiksen Symppis, Helsingin kaupunki
Minna Mäkitarkka, sairaanhoitaja, Naulakallion lastenkoti, Helsingin kaupunki
14.25 Seminaarin loppusanat
Katja Malin-Kaartinen, kehittämispäällikkö, Tukikohta ry
- 24. Työpaja: Sateenkaarinuorten mielenterveyden tukeminen
Seminaari on suunnattu nuorten parissa työskenteleville päihde- ja mielenterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Luennon, kokemuskouluttajan osuuden ja Learning Café -tyyppisen työskentelyn myötä osallistuja oppii tunnistamaan sateenkaarinuorten mielenterveyden haasteita, niiden kytköksiä päihdeongelmiin sekä keinoja mielenterveyden vahvistamiseen. Työskentelyssä tutustutaan myös siihen, miten erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyden haasteita voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä. Seminaarin jälkeen osallistuja osaa kohdata sateenkaarinuoria, tuottaa voimavarakeskeistä ja positiivista puhetta sateenkaarinuorten mielenterveydestä ja edistää sateenkaarinuorten hyvinvointia.
12.30 Alustus: Sateenkaarinuorten hyvinvoinnin haasteet
Teija Ryhtä, Nuorisotyön osallisuuden asiantuntija, Seta ry + kokemuskouluttaja, Seta ry
13.10 Tauko
13.20 Learning café: Sateenkaarinuorten mielenterveyttä vahvistavat tekijät
14.00 Purku + yhteenveto
Learning cafén toteuttamisesta vastaavat Teija Ryhtä, Seta ry, Marita Karvinen, Seta ry, Lotte Telakivi, Seta ry
- 25. Työpaja: Hyvän mielen vuosikello - Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö nuorten kanssa tehtävän työn kehittämisessä
Suojaavat tekijät on todettu yhdeksi vaikuttavimmista nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineistä, mm. Islannin mallissa suojaaviin tekijöihin vaikuttaminen on ollut merkittävässä roolissa. Tässä työpajamuotoisessa seminaarissa pääset ryhmätyöskentelyn ja käytännön harjoitteiden kautta perehtymään nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamon tuottamiin Hyvän mielen treenivihko- ja Hyvän mielen vuosikello-materiaaleihin. Orientoivan luennon ja materiaalien kautta saat työkaluja työn arjessa tapahtuvan mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä käytännön vinkkejä siihen, miten suojaavia tekijöitä voidaan huomioida nuorten parissa tehtävässä työssä. Seminaari on suunnattu erityisesti päivittäin työssään nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
12.30 Suojaavat tekijät ja niiden rooli nuorten parissa tehtävässä hyvinvoinnin edistämisessä
Mika Piipponen, verkostokoordinaattori, EHYT ry
13.00 Hyvän mielen vuosikello - ryhmätyön ohjeistus
13.40 Hyvän mielen vuosikello – ryhmätyöskentely
14.20 Hyvän mielen vuosikello – ryhmätyöskentelyjen purku
14.50-15.00 Loppusanat
Mika Piipponen, verkostokoordinaattori, EHYT ry
- 26. Rangaistuksen aikainen päihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot
14.00 Kokonaisuuden esittely
Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala, Kriminaalihuollon tukisäätiö
14.10 Helsingin vankilan lyhytaikaisvankien kuntoutusmalli ja rangaistuksenaikaiset sijoitukset
Ohjaaja Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila
Asumispalvelukoordinaattori Mia Juselius, Kriminaalihuollon tukisäätiö
Päihdetyöntekijä Timo Riskilä, Ridasjärven päihdehoitokeskus
Kokemusasiantuntija, video
14.55 Keskustelua
15.05 Miten päihde- ja mielenterveysongelmat kytkeytyvät toisiinsa naisvankien päihdekuntoutuksessa?
Taustoitus teemasta ja Naiset näkyviksi-hankkeen esimerkkejä
Projektipäällikkö, psykologi Hanna Mäki-Tuuri, Naiset Näkyväksi-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiö
Miten toisiinsa kytkeytyvät päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät työssä? Millaisilla yhteistyömalleilla tarpeisiin pyritään vastaamaan ja millaista yhteistyötä tarvittaisiin?
Puheenvuorojen pitäjät täsmentyvät myöhemmin.
15.45 Keskustelu
16.00 Päätös
- 27. Vastaavatko päihdepalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin – Tunnetaanko päihteiden käyttöön ja hoitoon hakeutumiseen vaikuttavia kulttuurisia ja uskontoon liittyviä tekijöitä?
Maahanmuuttajien keskuudessa esiintyy päihteidenkäyttöä, ja erityisesti nuorten ja naisten päihdeongelmista sekä hoidon tarpeesta tiedetään vähän. Monet kulttuuriset ja uskonnolliset tekijät vaikuttavat siihen, että päihteiden käytöstä ei puhuta ja apua ei osata, uskalleta tai voida hakea. Seminaarissa tuodaan esille tutkimustietoa sekä palveluntarjoajien, hoitohenkilökunnan ja maahanmuuttajien näkemyksiä ja kokemuksia. Seminaarissa pohdiskellaan, minkälaisin keinoin keskinäistä ymmärtämistä ja luottamusta sekä palvelujen tavoitettavuutta voidaan lisätä.
Seminaarin tavoitteena on tuoda näkyväksi maahanmuuttajanäkökulmaa päihdetyössä.
Puheenjohtaja: Dosentti Tuuli Pitkänen, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö
12.30 Avauspuheenvuoro: Tabuja ja kynnyksiä
Seminaarin puheenjohtaja, dosentti Tuuli Pitkänen, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö
12.40 Runsaan alkoholinkäytön ehkäiseminen maahanmuuttajien keskuudessa Suomessa
YTT Filio Degni, Turun yliopisto
12.55 Maahanmuuttajanuorille suunnattu ehkäisevä päihdetyö
Kohderyhmän asiantuntija Abdullahi Sultan, Globaalinuoret ry
13.10 Pakolaistaustaustan asettamat tarpeet mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Kehittämispäällikkö Olli Sillanpää ja Sukupuolisensitiivisen työn kehittäjä Essi Katila, Valomo -valmennus, Pakolaisnuorten tuki ry
13.25 Maahanmuuttajan kohtaaminen päihdepalvelujen asiakkaana
Projektipäällikkö Tariq Omar, MPMTO ry
13.40 Kulttuurisensitiivinen kohtaaminen
Kehittämiskoordinaattori Marianne Rautiokoski, PALOMA -osaamiskeskus, TAYS
13.55 – 14.30 Paneelikeskustelu maahanmuuttajakeskeisen päihdetyön erityiskysymyksistä
- 28. Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä – miten ehkäistä ja hoitaa molempia?
Puheenjohtaja: Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja Irti Huumeista ry, EPT-verkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja
12.30 Alkupuheenvuoro
Mirka Vainikka
12.35 FRIENDS- ohjelma lasten, nuorten ja vanhempien mielen hyvinvoinnin tueksi
puhujana Aseman lapset ry Minttu Oinonen, Anna-Riikka Vuori, Armi Wallen
13.05 Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä - mitä haasteita se tuottaa palvelujärjestelmässä sekä palveluissa
Hoitovastaava, psykoterapeutti Katja Lindström Tukikohta ry
13.30 Kaksoisdiagnosoitujen sankarimatka - toipumisen prosessi
Tutkija Pia Pulkkinen
14.20 Keskustelu ja kysymykset
- 29. Työpaja: Hellitä hetkeksi – punnitse voimavarasi
Kohderyhmä: Kaikki omasta mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta kiinnostuneet.
Työpajassa käsiteltäviä teemoja:
- Työ ja mielenterveys
- Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät
- Mielenterveyttä suojaavat- ja riskitekijät
- Keinoja oman mielenterveyden vahvistamiseen
Työpajassa on tarkoitus pysähtyä pohtimaan omia voimavaroja ja mahdollisia voimavarasyöppöjä sekä saadaan konkreettisia keinoja oman mielenterveyden vahvistamiseen.
Suunnittelu: Tiina Lumijärvi, asiantuntija ja Mirja Erlund, asiantuntija MIELI Suomen Mielenterveys ry
- 30. Ihan netissä?
Seminaarissa esitellään työvälineitä ja palveluja netti- ja peliongelmien kartoittamiseen ja hoitoon. Seminaari koostuu neljästä osasta: johdantopuheenvuorosta, peruspalveluissa hyödynnettävien työmenetelmien esittelystä, vertaisryhmien ja kokemusasiantuntijuuden mallien kuvauksesta ja ongelmallisesti videopelejä pelaaville suunnatun nettitukiohjelman esittelystä.
Seminaarin kohderyhmänä ovat netti- ja peliongelmia työssään kohtaavat sosiaali-, terveys-, ohjaus- ja kasvatusalan ammattilaiset sekä muut aiheesta kiinnostuneet.
Ihan netissä?
Puheenjohtaja: Jarkko Järvelin, koordinaattori, Pelituki, Sovatek-säätiö
12.30 Miksi ne siellä luuraa?
Puheenjohtajan johdantopuheenvuoro, Jarkko Järvelin, koordinaattori, Sovatek-säätiö
Miten kysyn ja ohjaan?
12.45 Pelaamisen ja netin käytön kartoittaminen ja muutoksen tuki peruspalveluissa
Puhuja(t) varmistuvat myöhemmin (Pelituki/Sovatek, Kirkkopalvelut & Kuopion kriisikeskus)
13.15 Auttaisiko yhteisöllisyys?
Vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet ongelmalliseen digipelaamiseen tai netin käyttöön. Puhuja(t) varmistuvat myöhemmin (Digipelirajat’on/Sosped-säätiö)
13.45 Löytyykö netistä (myös) apua?
Restart – nettitukiohjelma ongelmallisesti videopelejä pelaaville. Puhuja(t) varmistuvat myöhemmin (Restart/Sininauhaliitto)
14.15 Keskustelu ja kysymykset
Klo 14.30 Kahvitauko
- Klo 15.00-16.00 Loppuseminaari
Seminaarin sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
Edellisten Päihdepäivien seminaaridioihin voi tutustua täällä: SLIDESHARE – PÄIHDEPÄIVÄT
MAKSUTON OHJELMA
Päihdepäivillä on vuonna 2021 paljon maksutonta ohjelmaa, johon kuka vain voi osallistua. Tapahtumassa voi kuulla luentoja, osallistua ilmaiseen suurseminaariin ja rentoutua. Maksuttomaan ohjelmaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Ota mukaan työkaverisi, vapaaehtoistyön ryhmäsi tai asiakkaasi ja tule tutustumaan päihdetyön erilaisiin näkökulmiin!
Messualue ja Kohtaamisten teltta
Messualue on avoin yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15, eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Messualueella on yli 40 esittelypistettä, jossa eri organisaatiot esittelevät toimintaansa. Kulttuuritalolla on myös useita kahviloita, joissa voit tavata tuttuja ja nauttia kupin kuumaa. Kohtaamisten teltassa on näytteilleasettajia ja Pop up Elokolo. Teltta on auki yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15
Ilmoittautuminen
Helsingin Kulttuuritalolla järjestetään 19.-20.5.2021 päihdetyön seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Lipunmyynti alkaa tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357
Messu- ja näyttelytilat
Päihdepäivät 2021: alan laajin ja erikoistunein messualue
Päihdepäivillä on yli 40 messupistettä. Näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja tapahtuman noin 1200 kävijälle kahden päivän ajan. Messupöytien myynti alkaa tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Annika Eloranta
koordinaatioyksikön päällikkö
annika.eloranta(at)ehyt.fi
p. 050 411 0357
Päihdepäivien blogi
- Kuka tahansa on joka neljäs
- Päihteetön pelikenttä kutsuu Sinua
Olen saanut toistuvasti vastata suoriin tai epäsuoriin oletuksiin siitä, perustuuko alan valintani omaiskokemukseen? Ottamatta kantaa, voidaan sen tilastojen perustella todeta olevan hyvinkin mahdollista. Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa läheisellä on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Osasta lapsia tuleekin aikuisena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, osa valmistuu muille aloille. Kaikki eivät kuitenkaan päädy opiskelemaan tai aloita koskaan työelämässä.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat perheessä vaikuttavat monin tavoin vanhemmuuteen, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Ongelmiin liittyy lisäksi stigma, joka heijastuu myös lähipiiriin. Heikentyneet sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat heijastuvat lasten ja nuorten elinoloihin, lisäksi lojaalisuus vanhempaa kohtaan voi johtaa ongelmista vaikenemiseen ja jopa eristäytymiseen. Puhumattomuus lisää riskiä lapsen kokemaan tarpeettomaan syyllisyyteen. Koettu vastuu vanhempansa hyvinvoinnista voi saada lapsen hylkäämään omat tarpeensa ja tulevaisuuden suunnitelmansa.
Perhetaustan ja lapsuuden elinolojen on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä myöhempien ikävaiheiden terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja laajemmin hyvinvointiin. Esimerkiksi vanhempien pitkäaikainen päihdeongelma johtaa seurauksiin, jotka vaikuttavat lasten elämään aikuisinakin. Myös lasten kohonneesta riskistä sairastua itse, jo hyvin nuoren, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma, on olemassa vahvaa näyttöä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue käsitystä siitä, että ihmisen hyvinvointi määräytyisi ennalta lapsuuden olosuhteiden perusteella.
LAPSIOMAISET JA NUORET HOIVAAJAT - NÄKYMÄTÖN RYHMÄ
Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyy riski, että heistä huolta kantavat lapset ja nuoret jäävät näkymättömäksi ja yksin kuormansa kanssa. He ovat myös vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea tai palveluita. Nuorten avunsaantia palveluissa estävät tiedon ja luottamuksen puute, leimautumisen ja häpeän pelko, aikuismaiset kohtaamisen tavat, kankeat palvelurakenteet ja kokemukset kuulluksi tulemattomuudesta. Avun saamisen lykkäytyminen pahentaa ongelmia ja vaikeuttaa niihin puuttumista.
Kun perhe tai perheen jäsen tulee palvelujen piiriin, oli kyse sitten toimeentulon tuesta, työ- ja elinkeino- tai mielenterveys- ja päihdepalveluista, tulisi perheen kokonaistilanne kartoittaa ja ottaa osaksi ongelmien ratkaisua. Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukemalla, ylisukupolvisuus on katkaistavissa. Keskeisesti merkittävää on, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tulevat tunnistetuksi, huomioiduksi ja kohdatuksi. Se on yhteinen tehtävämme.
Olemme valmistelemassa Päihdepäiville “lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat - näkymätön ryhmä” -seminaaria, joka tarjoaa työvälineitä tehtävän tueksi. Ole hyvä ja tervetuloa mukaan!
#Seminaari8 yhteistyössä mukana: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, valtakunnallinen FinFami ry sekä Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksen Kysy –nuorelta projekti, Joensuun Seudun Omaishoitajayhdistyksen Alisa –hanke, A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus sekä tietokirjailija Ani Kellomäki.
Kirjoittaja: Noora Nieminen, toiminnanjohtaja, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry.
Lähteet: THL
John Lennon maalasi ikonisessa Image-kappaleessaan eteemme kauniin maailman ilman sotia ja vastakkainasetteluja. Myös me terveyden edistäjät olemme maailmanparantajia. Visiomme ytimessä on usein lasten ja nuorten hyvinvointi. Meidän aikuisten tehtävänä on taata heidän hyvinvointinsa sekä suojella heitä monilta vaaroilta, kuten alkoholihaitoilta.
Harrastukset ovat iso osa lasten ja nuorten elämää. Lähes 90 prosenttia lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heillä on jokin harrastus. Harrastuksilla on iso merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä elämän mittaisten hyötyjen tuojana. Tutkimusten mukaan 5–10 prosenttia nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä liikuntaharrastusta lisäämällä.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan tutkimuksen (2019) mukaan liikunta on harrastuksista yleisin ja suosituin. Päihteettömyys kuuluu keskeisesti urheilun eetokseen. Paikalliset urheilu- ja liikuntaseurat ovatkin keskeisiä kasvatusyhteisöjä myös päihdekysymysten suhteen. Ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin yhteistoiminta on synergiaa parhaimmillaan.
Paljon on yhdessä tehty, ja vielä enemmän voidaan tehdä! Kuvitellaanpa maailma, jossa:
- nuuskattomuus on liikuntaseurojen vahva brändi
- yhteiskunta tukee Islannin tapaan lasten harrastamista ja harrastuspassi on kaikkien lasten käytössä
- kuntien liikuntatilojen vuokraamisen ja valtionavustusten saamisen tärkeänä kriteerinä on päihteettömyyden edistäminen
- kuntien ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin toimijat tekevät aktiivisesti arjessa yhteistyötä
- liikuntaseuroissa on osaamista ja resursseja myös päihdekasvatukseen
- lapsia ja nuoria kuullaan ja kuunnellaan
Tämä kaikki on mahdollista, jos vain haluamme. Paremman huomisen suunnittelu käynnistyy Päihdepäivillä 27.5.2020 seminaarissa nro. 10 (Päihteetön pelikenttä). Keskustelua johdattelevat muun muassa professori Vasankara (UKK Instituutti), kansanedustaja ja ex-koripalloilija Ville Kaunisto, vastuullisuuspäällikkö Elina Laine (Suomen Olympiakomitea), kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker (Kuntaliitto), ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyönkoordinaattori Laura Sillanpää (Kouvolan kaupunki), päävalmentaja Petteri Bergman (FC Hawks) sekä järjestöjen edustajat. Tule Sinäkin huippuseuraan keskustelemaan sekä hakemaan uusia ideoita ja toimintamalleja omaan toimintaympäristöösi vietäväksi.
….
You may say I'm a dreamer
But I'm not the only one
I hope some day you'll join us… Ja päivähän onkin jo tiedossa eli 27.5.2020 ja paikkana Helsingin Kulttuuritalo. Tervetuloa!
Kirjoittaja: Leena Sipinen, projektipäällikkö, EHYT ry
MAJOITUS JA MATKUSTUS
Kulttuuritalo on Helsingin Alppilassa, osoitteessa Sturenkatu 4.
Kulttuuritalo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Linnanmäen huvipuiston kyljessä lähellä Helsingin keskustaa. Kulttuuritalon pysäkeille vievät raitiovaunut 1, 3, 8 ja 9, bussi nro 23 Rautatientorilta ja Pasilan asemalta, bussi nro 70 Kampista ja Suutarilasta sekä bussi nro 51 Hakaniemestä ja Malminkartanosta. Pikavuorobussit Lahden ja Porvoon suunnasta sekä Finnairin bussit lentokentältä pysähtyvät Kulttuuritalon kohdalla. Tilausbussit ja taksit voivat pysähtyä talon edessä. Hae aikatauluja HSL:n reittioppaasta >
Klikkaa auki ja lue lisää:
- Pysäköinti
- Majoitus
Lähimmät pysäköintipaikat ovat talon vieressä sijaitseva noin 15 auton maksullinen pysäköintialue (vyöhyke 2, klo 9 – 21, maks. 4 tuntia). Aluekoodi 24. Pysäköintialueella on yksi invapysäköintipaikka. Lähikaduilta löytyy myös maksullisia pysäköintipaikkoja. Parkkitilaa löytyy myös Linnanmäen autoparkista, joka sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä Kulttuuritalolta.)
Päihdepäivien majoitus keväälle 2021 tarkentuu myöhemmin.
Original Sokos Hotel Tripla
Scandic Kallio
MEDIALLE
Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan, ja tapahtuma on median edustajille maksuton. Median edustajille on tapahtumassa oma, rauhallinen työskentelytila (Klubi-tila), tilaan on opasteet pääaulasta.
Lisätiedot:
Maaret Väkinen
viestinnän asiantuntija
maaret.vakinen(at)ehyt.fi
p. 050 327 0009