| OHJELMA | ILMOITTAUTUMINEN | MESSU- JA NÄYTTELYTILAT | MAKSUTON OHJELMA | BLOGI | MEDIALLE |
Päihdepäivät verkossa 19.-20.5.2021
Kevään Päihdepäivät 19.-20.5.2021 järjestetään kokonaan etätapahtumana verkossa!
Vuoden 2021 päihdepäivät on päätetty järjestää koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi verkkotapahtumana. Tapahtumassa on sekä maksullista että maksutonta ohjelmaa tarjolla. Voit tutustua virtuaalimessualueeseen, vapaasti valita 14 seminaarin tarjonnasta sinua kiinnostavia aiheita, seurata 15 minuutin miniseminaareja ajankohtaisista aiheista sekä tauoilla kuunnella taukopuhetta tapahtuman kulisseista.
Päihdepäivien lipunmyynti sekä ständimyynti alkaa 25.1. klo 10. Koko ohjelma julkaistaan verkkosivuilla 25.1.2021 klo 10.
Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Päihdepäivien vuoden 2021 yhteistyökumppani on MIELI ry.
Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille.
Ohjelma
Päihdepäivillä verkossa 2021 on 14 seminaaria päihdetyön ajankohtaisista aiheista kuten nuorten hyvinvoinnin tukemisesta, mielenterveydestä, rahapelaamisesta ja päihdepalveluista. Seminaarien lisäksi osallistujat voivat tutustua laajaan virtuaaliseen messuosastoon ja muuhun oheisohjelmaan. Seminaarin puhujina toimivat asiantuntijat, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja sotealan osaajat Suomesta.
Vuoden 2021 teemana on Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Päihdepäivillä on neljä opintopolkua, joista jokainen osallistuja voi vapaasti valita itselleen sopivat seminaariaiheet. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden ympärille on rakennettu teemapolku, joka tarjoaa ammattilaisille tietoa ja työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
| Lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys | |
| Ehkäisevän päihdetyön monet muodot | |
| Päihteitä käyttävän tuki ja kehittyvät päihdepalvelut | |
| Olet tärkeä! Ideoita ja vinkkejä ammattilaisille ja auttajille |
Keskiviikko 19.5.2021
kLO 9:30-10:30
- Alkuseminaari
Seminaarin sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
klo 10:30-11:30 tauko
KLO 11:30 – 13:30
- 1. Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset
Nuorten mielenterveys on polttava puheenaihe. Miten maailman onnellisimman maan nuorilla menee?
Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset -seminaarin aluksi tarkastellaan nuorten hyvinvoinnin tilaa tutkimusten ja kyselyiden valossa – mitkä seikat tukevat nuorten mielenterveyttä, millaiset signaalit herättävät huolta ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Seminaari jatkuu kurkistuksella nuorten huolimaailmaan. Nuorille keskusteluapua tarjoavan Sekasin-chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes kertoo millaisista mieltä painavista asioista nuoret kirjoittavat Sekasin-palvelussa.
Entä miten mielenterveyskysymyksistä pitäisi puhua nuorten kanssa? Kuinka tehdä se kannustavasti, rohkaisevasti ja rakentavasti? Käytännön vinkkejä ja neuvoja tehtävään tarjoaa vaativan erityistason psykoterapeutti Leena Ehrling.
Puheenjohtaja: MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi
11:30-11:35 Seminaarin avauspuheenvuoro
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja MIELI Suomen Mielenterveys ry
11.35-12:05 Nuorten mielen hyvinvointi - missä mennään ja mihin suuntaan?
Puhuja vahvistuu myöhemmin
12.05-12:25 Sekaisin-chatin kertomaa - mikä nuoria huolettaa?
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
12.25-12:35 Nuoret kertovat itse: mikä arjessa tukee nuorten mielenterveyttä?
12.35-13:20 Miten ottaa mielenterveysasiat puheeksi nuoren kanssa?
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
13.20-13:30 Puheenjohtajan yhteenveto ja päätössanat
- 2. Puheeksiotto kannattaa – monin tavoin
Vaikeaksi koettujen aiheiden puheeksiotto on tarpeellinen taito sosiaali- ja terveysalalla, mutta taidosta on hyötyä monessa muussakin tilanteessa. Tässä seminaarissa tutustutaan erilaisiin puheeksioton näkökulmiin ja pohditaan päihteiden käytön puheeksiottoa.
Puheeksiottamisessa autetaan asiakasta näkemään tilanteensa häntä kuunnellen, kannustaen, keskustellen ja antaen palautetta. Seminaariin osallistujat saavat kannustusta ja vahvistusta päihteisiin ja pelaamiseen liittyvien asioiden puheeksiottoon sekä konkreettisia välineitä puheeksioton tueksi.
Seminaari sopii sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa ja erilaisissa hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville ammattilaisille, jotka tekevät kohtaavaa työtä.
Puheenjohtaja: Tuomas Tenkanen, aikuistyön päällikkö, EHYT ry
11.30-11:40 Tervetuloa – mistä puhumme, kun puhumme puheeksiotosta
Tuomas Tenkanen, aikuistyön päällikkö, EHYT ry
11.40-12:15 Miksi ottaa puheeksi sote-palveluissa?
Ylihoitaja Leena Alho, Helsingin kaupunki
12.15-12:50 Työelämä ja päihteet – huomaa ja auta ajoissa!
Kouluttaja Timo Nerkko, EHYT ry
12.50-13:25 Puheeksioton menetelmä Kompassi vahvistaa asiakkaan ääntä
Erityisasiantuntija Taru Arnkil, FCG konsultointi Oy
13.25-13:30 Puhukaa, kuunnelkaa ja kohdatkaa – puheenjohtajan päätössanat
- 3. Huumeet ja yksinäisyys
Huumeiden käyttöä saatetaan käyttää ratkaisuna yksinäisyyteen tai yksinäisyys voi olla syy käyttöön. Käytön tuomat lieveilmiöt voivat tuottaa käyttäjälle yksinäisyyden kokemusta suhteessa läheisiin tai yhteiskuntaan. Huumeidenkäyttäjien läheiset voivat kokea yksinäisyyttä suhteessa omiin perheenjäseniin tai omaan elinympäristöön. Huumeiden käytön lopettaminen voi myös aiheuttaa yksinäisyyden kokemusta.
Tarkoitus on tehdä yksinäisyyden moninaisuus näkyväksi, ja seminaarissa käsitellään aihetta läheisten, yhteisöllisyyden, työmenetelmien ja oman kokemuksen näkökulmista. Osaan seminaarin puheenvuoroihin on kerätty ajankohtaisia ajatuksia nuorilta sekä huumeita käyttävien läheisiltä.
Seminaari on tarkoitettu ammattilaisille, opiskelijoille, yksinäisyyttä kokeneille ja jokaiselle, joka haluaa kuulla, oppia ja syventää ymmärrystään yksinäisyydestä huumemaailmassa.
Puheenjohtaja: Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
11.30-11:35 Seminaarin avaus
Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
11.35-11:45 Huumeet ja yksinäisyys
Janita Maijanen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Irti Huumeista ry
12.15 Huumemaailman mukana tuoma yksinäisyys läheisten ja perheen näkökulmasta
Janita Maijanen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Irti Huumeista ry
12.10-12:35 Yksinäisten nuorten aikuisten kohtaaminen työntekijöiden näkökulmasta
Jaana Tapaninen, palveluvastaava ja Emmi Vuorela, sosionomi, Suoja-Pirtti ry
12.35-13:00 Yhteisön ja kohtaamisen merkitys nuorilla huumeidenkäyttäjillä
Faina Puustinen, tiimiesimies, Nuoli-hanke, Sininauhasäätiö
13.00-13:25 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
13.25-13:30 Loppupuheenvuoro
Mira Reponen, huume- ja läheistyön vastaava, Irti Huumeista ry
klo 13:30-14:30 tauko
KLO 14:30-16:30
- 4. Miten lapsuuden aikaiset ikävät kokemukset vaikuttavat ihmiseen? Traumainformoitu kohtaaminen
Seminaarissa on perustietoa traumainformoidusta ja ACE (Adverse Childhood Experiences = lapsuuden haitalliset kokemukset) tietoisesta lähestymistavasta. Teoriatiedon lisäksi seminaarissa tehdään myös vakauttavia kehotietoisuusharjoituksia, joita voi hyödyntää omassa työssä sekä oman työhyvinvoinnin edistämiseen. Osallistumiseen ei tarvitse erikseen valmistautua.
Päihteitä käyttävillä ihmisillä on huomattavan paljon traumataustaa. Tämä on käynyt ilmi ACE-tutkimusten (Adverse Childhood Experiences) kautta. Mitä enemmän henkilöllä on haitallisia kokemuksia lapsuudessa, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on riippuvuussairauteen.
Tässä menetelmäseminaarissa tutustutaan traumainformoituun työotteeseen. Termillä tarkoitetaan tunne-elämän vauriot huomioivaa kohtaamista. Filosofian taustalla on ajatus siitä, että trauman kokeneet ihmiset kadottavat yhteytensä ydinminuuteen. Tämä aiheuttaa usein epätarkoituksenmukaista käyttäytymistä, joka ei ole järkisyin perusteltua. Traumakokemuksilla on suuri merkitys paitsi addiktioihin myös oppimiseen ja terveyteen.
Toivotamme seminaariin tervetulleeksi kaikki traumainformoidusta kohtaamisesta ja omasta hyvinvoinnista kiinnostuneet! Seminaarissa tehdään myös kehotietoisuusharjoituksia istuen. Harjoituksia voi myös seurata, jos ei halua osallistua.
14.30 Tilaisuuden aloitus. Tervetulotoivotus seminaariin!
Lapsuuden haitalliset kokemukset
- ACE, traumaattinen stressi ja päihteiden käyttö
- Turvassa omassa kehossa - vakauttava kehotietoisuusharjoitus
- Kokemuksia maailmalta
Mitä tarkoittaa traumainformoitu järjestelmä?
- Yleisiä traumainformoitujen mallien periaatteita
- SAMHSAn-mallit (Yhdysvaltalainen päihdetyön malli)
- Kokemuksia Skotlannista
Mitä tarkoittaa traumainformoitu järjestelmä?
- Traumainformoituja malleja maailmalta
- Kokemuksia kouluista, terveydenhuollosta ja sosiaalityöstä
Tauko
Mitä tarkoittaa traumainformoitu kohtaaminen?
- Käytännön näkökulmia traumatietoiseen kohtaamiseen
- Tunteiden tunnistaminen omassa kehossa - edellytys turvalliseen kohtaamiseen? - kehotietoisuusharjoitus
Miksi tehdä traumainformoitua päihdetyötä?
Loppureflektio ja tilaa kysymyksille.
16.30 Seminaari päättyy
Toteutuksesta vastaavat:
Kati Sarvela HLL, sensomotorisen psykoterapian terapeutti, kouluttaja, tietokirjailija
Karita Palomäki, psykofyysinen fysioterapeutti, työnohjaaja, tietokirjailija
Molemmat ovat Iloa ja toivoa - sekä Traumainformed Finland verkoston perustajajäseniä
Heidi Eriksson, järjestösuunnittelija, mindfullness-ohjaaja (MBCT), Sininauhaliitto
- 5. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto. Kohti samoja päämääriä.
Miten päihde- ja riippuvuusstrategia sekä mielenterveysstrategia tukevat yhdessä tehtävää työtä? Miltä yhteistyö ja yhdyspinnat näyttäytyvät käytännössä? Tämä seminaari avaa käytännönläheisesti strategioiden linjauksia ja tavoitteita sekä kehittämistyötä kunnissa ja alueilla. Tule kuulemaan missä mennään nuorten päihteiden käytössä ja mielenterveydessä sekä vinkkejä siitä, miten kunnat ja alueet voivat toteuttaa ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen toimia synergiat huomioiden.
Kohderyhmänä on erityisesti hyte- ja ept-koordinaattorit, sote-valmisteluun osallistuvat sekä alan asiantuntijat ja kehittäjät kunnissa ja alueilla ja järjestöissä.
Puheenjohtaja: Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
14.30-14:35 Puheenjohtajan avaussanat
I OSIO. Yhteisellä asialla
14.35-14:55 Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen: Päihde- ja riippuvuusstrategia sekä Mielenterveysstrategia integraatiota tukemassa
[puhuja varmistuu myöhemmin], STM
14.55-15:20 Yhteisiä säveliä ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen kehittämisessä: esimerkkinä kunnassa tehtävä työ
erikoissuunnittelija Saara Rapeli, THL & [puhuja varmistuu myöhemmin]
15.20-15:45 Kunnan ja alueen tietoperustaisen johtamisen malli: ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen käsi kädessä
projektipäällikkö Raija Harju-Kivinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, EPT tiedolla johtamisen -hanke
II OSIO. Katse nuoriin
15.45-16:00 Nuorten päihteiden käyttö ja mielenterveys tutkimusten valossa
erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, THL
16.00-16:20 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen osana nuorten palvelupolkua
[puhuja varmistuu myöhemmin]
16.20-16:30 Puheenjohtajan päätössanat
- 6. Vaikeuksista voittoon? Sosiaalinen työllistäminen elämänvaiheena
Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus turvataan, kun mahdollisimman moni meistä on mukana työelämässä ja jaksaa tehdä pitkän työuran. Oikeus työhön on jokaisen perusoikeus. Sosiaalinen työllistäminen on tärkeä väylä edistää ihmisten työelämätaitoja ja toimintakykyä silloin, kun pääsy tavallisille työmarkkinoille on vaikeaa.
Tässä seminaarissa pohditaan, mitä sosiaalinen työllistäminen tarkoittaa ja miten sen avulla tuetaan heikommassa asemassa eläviä työelämän polulle. Kyse on sekä työvoimapolitiikasta että inhimillisesti ottaen hyvin merkityksellisestä elämänvaiheesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Millaisia valmiuksia toiminnassa edistetään ja millaisia ammatillisia haasteita toiminnassa kohdataan? Esimerkkitapauksina Vantaan kaupungin kuntouttava työtoiminta ja A-klinikkasäätiön sähköinen tuki ohjaajille ja asiakkaille. Videolla äänessä asiakkaat.
14.30 Alkusanat seminaarille
Seminaarin puheenjohtaja: Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö
14.35-14.55 Sosiaalisen työllistämisen mahdollisuudet ja haasteet
Puhuja tarkentuu myöhemmin
14.55-15.15 Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, case Vantaan Valmennustalo Reeli
Puhuja: Tuomo Seppänen, palveluesimies, Valmennustalo Reeli, Vantaan kaupunki
15.15-15.30 Mitä kuntouttava työtoiminta merkitsee ihmiselle itselleen ja millaista tukea se antaa työyhteisönä?
Anonyymi video Reelin asiakkaiden kokemuksista.
Tuotanto: A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut yhteistyössä Valmennustalo Reelin kanssa.
15.30-15.50 Ohjaajien ja asiakkaiden yhteisöä osallistava sähköinen tuki päihderiskien ja arjen hallintaan
Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut
15.50-16.15 Yleisökeskustelu haavoittuvassa asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn tukemisesta;
miten yhteiskunnan rakenteita, ohjauksen ammatillisuutta ja asiakkaiden roolia voisi edistää, jotta ihmisten erilaisia lähtökohtia kunnioitettaisiin ja mahdollisimman moni pääsisi työmarkkinoille?
16.15-16:30 Yhteenveto ja loppusanat
- 7. Elämän mielekkyys ihmisen kysymyksenä
Seminaarin aihe on tärkeä käsitellä päihdetyössä. Selviytymistarinoita on kuultu, mutta elämän mielekkyyden kysymyksiä ei juurikaan ole nostettu esiin päihdealan ammattilaistapahtumissa. Seminaari avaa osallistujille ainutlaatuisella tavalla päihteiden käyttäjän maailman: mitä tapahtui, miltä tuntui, kun elämän merkitys katoaa ja mahdollisesti jälleen löytyy?
Seminaari antaa alustusten ja keskustelujen kautta osallistujille välineitä auttaa päihteidenkäyttäjää käsittelemään elämän mielekkyyden kysymyksiä ja löytämään niihin oman elämän kannalta olennaisia näkökulmia.
Päihteitä käyttävä tai niistä toipuva ihminen aistii voimakkaasti työntekijän asenteita ja tämän tapaa asettua vuorovaikutukseen. Kokemuspuheenvuoron kautta seminaari avaa vuorovaikutuksen haasteita sekä auttaa ymmärtämään päihteitä ongelmallisesti käyttävän moniulotteista ja ristiriitaistakin käyttäytymistä. Päihteitä käyttävän maailmaa ei voi aina tietää ja tuntea omakohtaisesti. Asiakkaan ajattelun, toimintatapojen, tunteiden ja motiivien parempi tunteminen auttaa sekä asiakasta että työntekijää.
Seminaari antaa välineitä tunnistaa, milloin ja miten voisi tukea ihmisen päätöstä haluta elämälleen toisenlaistakin sisältöä. Seminaarissa tehdään tilaa osallistujien kokemuksille: missä asioissa työntekijät kokevat epävarmuutta? Mikä askarruttaa? Mihin tarvitaan työkaluja?
Seminaari on suunnattu sosiaali- ja terveysalan toimijoille, jotka haluavat laajentaa ja syventää hoidollista vuorovaikutusta asiakkaidensa kanssa sekä parantaa ammatillista itsetuntemustaan.
Puheenjohtaja: Jenni Tuulensuu/Tuomo Salovuori, Sininauhaliitto
14.30 Päihteitä aktiivisesti käyttävien elämän tarkoituksen kysymykset
Jenni Tuulensuu, hengellisen työn asiantuntija, yhteisöpappi, Sininauhaliitto
14.45 Rikostaustaisten päihteidenkäyttäjien näkökulma
Jorma Mäkelä, projektityöntekijä, Lahden Sininauha
15.00 Päihdeongelmasta toipuneiden näkökulma
Pekka Lund, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto
15.15 Elämän tarkoituksen kysymykset pitkissä asiakassuhteissa ja potilastyössä
Psykiatri Pinne Väänänen, psykiatrian erikoislääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS
15.30 Tauko
15.45 Minun tieni
Päihdetyöntekijä ja kokemusasiantuntija, Merja Jansson
16.20-16.30 Yhteinen keskustelu ja päätös
TORSTAI 20.5.2021
KLO 9:30-11:30
- 8. Positiivisen psykologian keinoja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen
Keskittymällä myönteisyyteen sekä mielenterveystaitojen vahvistamiseen, annamme nuorille paremmat edellytykset selvitä nuoruuden myllerryksistä. Mielenterveyden vahvistamisesta hyötyvät kaikki, elämäntilanteeseen katsomatta. Hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistavaa työtä voi tehdä monesta eri ammattiroolista käsin. Seminaari luo katsauksen Vahvuus, ilo ja myötätunto -tutkimusprojektiin, jossa mitattiin positiiviseen psykologiaan perustuvan intervention vaikutusta nuoriin. Lisäksi osallistuja tutustuu käytännön työvälineisiin, joilla mielenterveyttä voi vahvistaa niin koulu- kuin vapaa-ajan tai päihdetyön toiminnoissa.
Kohdeyleisö: Oppilas- ja oppilaitoshuollon ammattilaiset, opettajat ja nuorten kanssa työtä tekevät ammattilaiset
Puheenjohtaja: Elina Marjamäki, Asiantuntija, MIELI ry
9:35-10:25 Mitä tutkimus kertoo vahvuuden, ilon ja myötätunnon vahvistamisen vaikuttavuudesta?
Mitä tuore tutkimus kertoo vahvuuden, ilon ja myötätunnon opetuksen vaikutuksesta lasten ja nuorten kokemaan hyvinvointiin? Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tohtorikoulutettava Mari Laakso kertoo, millaisia vaikutuksia Flourishing Students –interventiotutkimuksella oli oppilaiden hyvinvointiin. Tutkimuksessa testattiin positiivisen psykologian alalla kehitettyjen menetelmien vaikuttavuutta interventioryhmiin ja heidän tuloksia verrattiin kontrolliryhmän tuloksiin. Molempia ryhmiä tutkittiin kyselylomakkeiden, haastatteluiden, puhelinapplikaation sekä stressiin ja terveyteen liittyvien fysiologisten mittausten avulla. Tule kuulemaan, mitä tutkijat saivat selville ja miten voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, toiveikkuuteen ja terveyteen sekä vähentää masentuneisuuden oireita.
Toteuttaja: Mari Laakso, tohtorikoulutettava, Folkhälsan tutkimuskeskus
10:25-10:55 Positiivisen psykologian keinot nuorten toimintaympäristössä
Hyvän mielen taitomerkki on kaikille avoin sähköinen oppimateriaali mielenterveystaitojen vahvistamiseen peruskoulussa. Oppilaiden taidot karttuvat tunne-, kaveri- ja turvataidoissa sekä omien vahvuuksien löytämisessä ja arjen hallinnassa, mitkä ovat myös ehkäisevän päihdetyön ydintä. Materiaali koostuu tavoitteellisesta oppimispolusta, jossa opettajajohtoiset ja itsenäiset opiskelujaksot vuorottelevat. Lisäksi Hyvän mielen taitomerkki on yhteisöllisen oppilashuollon johtamisen väline. Tule kuulemaan, miten apulaisrehtori Siukku Erola käyttää Hyvän mielen taitomerkkiä oppilaan ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen!
Sessio koostuu videoista ja Iittalan yhtenäiskoulun apulaisrehtori Siukku Erolan haastattelusta. Haastattelijana MIELI ry:n asiantuntija Riikka Nurmi.
Toteuttaja: Riikka Nurmi, Asiantuntija (MIELI ry), Siukku Erola, apulaisrehtori (Iittalan yhtenäiskoulu)
10:55-11:25 Positiivisen psykologian keinot ammattilaisen työotteena
Positiivisen psykologian keinoja ja mielenterveyden edistämisen työvälineitä voi hyödyntää nuorten kanssa monipuolisesti hyvin monenlaisista ammattirooleista käsin. Miten havainnollistaa arjen rytmin merkitystä? Miten löytää ja tukea rakentavia selviytymiskeinoja haitallisten selviytymiskeinojen tilalle? Miten tunnistaa tunteita ja vahvuuksia? Elävöitämme esittelyä nuorten näkökulmilla ja ajatuksilla. Mitä nuoret itse ajattelevat mielenterveyden edistämisestä ja taitojen vahvistamisesta? Mikä on kolahtanut?
Toteuttaja: Marja Snellman-Aittola, Asiantuntija (MIELI ry) ja Elina Marjamäki, Asiantuntija (MIELI ry)
11:25-11:30 Kysymykset ja seminaari päättyy
- 9. Rahapelaamisen monet ulottuvuudet
Seminaarin kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja päättäjät.
Seminaarissa käsitellään rahapelaamista haittojen, ongelmien ehkäisyn, kansanterveyden sekä yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmista. Puhujat luovat katsauksen rahapelaamiseen niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin.
Osallistujat saavat käsityksen rahapelaamiseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista sen eri ulottuvuuksista. He tiedostavat, miten rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito voidaan huomioida työpaikkojen, kuntien ja alueiden toiminnassa, mitä rahapelihaitat tarkoittavat kansanterveydelle ja miten hoitoa voidaan kehittää. Osallistujat voivat soveltaa kuulemaansa omaan työhönsä, saada ideoita oman työnsä kehittämiseksi sekä laajentaa tietotaitoaan rahapelaamiseen liittyen. Heillä on paremmat edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen rahapelikeskusteluun.
Puheenjohtaja: Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry
9.30 Tervetuloa seminaariin
9.35 Rahapelihaittojen ehkäisy – yksilö, yhteisö ja yhteiskunta
Atte Oksanen, professori, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
9.55 Keskustelua
10.00 Nettipelaaminen - Voidaanko sitä säännellä?
Michael Egerer, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
10.20 Keskustelua
10.25 Rahapeliongelmat sosiaali- ja terveyspalveluissa: tutkimus ja tiedon tarpeet
Maria Heiskanen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
10.45 Keskustelua
10.50 Rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu kaikille
Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
11.10 Keskustelua
11.15-11.30 Loppukeskustelu ja kiitossanat
- 10. Päihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyö eri puolilla Suomea – kokemuksia ja ratkaisuja harvaan asutuilla seuduilla
Harvemmin asuttujen seutujen saavutettavien palveluiden järjestäminen on haastavaa pitkien välimatkojen ja leimautumisen pelon takia. Päihdetoimijoiden valtakunnallisen yhteistyöverkoston (PÄIVYT) seminaarissa pureudutaan ennaltaehkäisevän ja korjaavan päihdetyön alueellisiin haasteisiin ja ratkaisuihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Seminaarin sisältö on suunnattu päättäjille, kuntien- ja sote-palvelunjärjestäjien edustajille ja opiskelijoille.
Minkälaisia haasteita liittyy alueelliseen palveluihin? Miten nuoria ja päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä on tavoitettu harvemmin asutuilla alueilla? Minkälaisia alueellisia ratkaisuja on kehitetty matalan kynnyksen toiminnan, ehkäisevän työn, erityispalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön saroilla? Esitykset ja paneelikeskustelu tarjoavat vastauksia näihin, ja moniin muihin teemaan liittyviin kysymyksiin.
Puheenjohtaja; Liisa Kallio, Päivytin puheenjohtaja
9.30 Syrjäseutujen erityiskysymyksiä päihdeasioiden ja palvelujen järjestämisen osalta
Dosentti Tuuli Pitkänen, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö
9.40 Alueelliset palvelurakenteet, palveluiden alueellinen saatavuus ja saavutettavuus
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
9.55 Palveluiden vaikea saatavuus, esimerkkejä Raaseporista
Kaupunginvaltuuston jäsen Frank Holmlund, Raasepori
10.10 Päihdeongelmaisen palvelupolut - kuluja vai investointeja? -kokemuksia Pohjoisen Suomen kunnista
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
10.25 Erityistason palveluita koko maakunnalle
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
10.40 Meri-Lapin alueen laajan yhteistyön malli
Rikoskomisario Reko Silvenius, Lapin poliisilaitos
11.00-11.30 Yleisökeskustelu syrjäseutujen ratkaisuista.
Keskustelijoina seminaarin esiintyjät ja vetäjänä Päivytin puheenjohtaja Liisa Kallio
klo 11:30-12:30 tauko
KLO 12:30-14:30
- 11. Nuorille suunnattu kannabistyö - haittoja vähentäviä työkaluja ja keinoja nuorten kohtaamiseen
Kannabista käyttävät nuoret ovat usein palvelujärjestelmän väliinputoajia. Osa kokee päihdepalveluiden tarjoamat keinot turhan järeinä, eikä siksi hakeudu niihin. Myös kannabiksen kohdalla tarvitaan kevyempiä haittoja vähentäviä työkaluja ja keinoja.
Kannabis.eu on esimerkki verkossa toimivasta oma-apupalvelusta, joka tarjoaa anonyymin, matalan kynnyksen vaihtoehdon tilanteissa, joissa fyysisen avun piiriin pääsy tai hakeutuminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Hamppupelto on esimerkki siitä, kuinka vastaavaa työtä voi tehdä kasvotusten.
Seminaarissa esitellään vuodenvaihteessa päättyneen kolmivuotisen ESR-rahoitteisen ”Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille” -hankkeessa tuotetut työkalut ja KASVI-interventiomalli.
Seminaari sopii kaikille nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille. Seminaarin tavoitteena on tarjota tietoja ja työvälineitä kannabista käyttävien nuorten kohtaamiseen sekä lisätä tietämystä ja ymmärrystä kannabista käyttävien nuorten palveluntarpeen monimuotoisuudesta.
Puheenjohtaja: Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
12:30-12.35 Puheenjohtajan alkupuheenvuoro
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
12:35-13:05 Kannabis.eu – oma-apusivusto kannabiksen käytön ja haittojen vähentämiseen
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
13:05-13:40 Hamppupellon satoa – anonyymia keskusteluapua kannabista käyttäville nuorille
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
13:40-14:25 Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen tuloksia ja työvälineitä ammattilaisille
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
14:25-14:30 Päätössanat
- 12. Päihteet ja mielenterveys: käytännön näkökulmia toipumiseen ja palvelujen yhteiskehittämiseen
Seminaarissa esitellään käytännön näkökulmia päihde- ja mielenterveysongelmista toipumiseen. Tavoitteena on, että kuulijalla olisi seminaarin jälkeen käytössään konkreettisia työvälineitä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kanssa työskentelyyn ja heidän toipumisensa edistämiseen. Avainsanoja ovat kaksoisdiagnoosi, käytännön työt ja haasteet sekä toipumisorientaatio.
Seminaarin puheenjohtaja: Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja Irti Huumeista ry, EPT-verkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja
12.30 Alkupuheenvuoro
Mirka Vainikka
12.35 Kaksoisdiagnosoitujen sankarimatka - toipumisen prosessi
tutkija Pia Pulkkinen
13.05 FRIENDS- ohjelma lasten, nuorten ja vanhempien mielen hyvinvoinnin tueksi
puhujana Aseman lapset ry
13.30 Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä - mitä haasteita se tuottaa palvelujärjestelmässä sekä palveluissa, hoitovastaava
psykoterapeutti Katja Lindström Tukikohta ry
Loppupuheenvuoro
puhuja päivittyy myöhemmin
14.20 Keskustelu ja kysymykset
14.30 Seminaari päättyy
- 13 Rangaistuksen aikainen päihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot
Seminaarissa käsitellään lyhytaikaisvankien kuntoutusta esimerkkinä Helsingin vankilan lyhytaikaisvankien kuntoutusmalli, jossa toimijatahoina ovat vankilan lisäksi Ridasjärven päihdehoitokeskus ja Kriminaalihuollon tukisäätiö. Toisena aiheena on naisvankien päihde- ja mielenterveyskuntoutus vankila-aikana ja kuntoutuksen jatkuminen vapautumisen jälkeen sekä yhteistyömallit. Naisvankien kuntoutusta ja tarvittavaa yhteistyötä käsitellään monipuolisesti Psykiatrisen vankisairaalan, Hämeenlinnan vankilan, Helsingin kaupungin ja Kriminaalihuollon tukisäätiön näkökulmista.
Kohderyhmä: Kuntien päihdepalveluiden edustajat, rikosseuraamusalan työntekijät ja päihdepalveluiden tarjoajat.
Osaamistavoitteet: Tietoa vankien päihdekuntoutuksesta, kuntoutusjatkumoista ja yhteistyömalleista.
12.30 Seminaarin avaus
kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö
12.35 Lyhytaikaisvankien kuntoutus ja rangaistuksenaikaiset sijoitukset
Vapautumisen suunnittelu vankilassa, Erityisohjaaja Teija Nurmiluoto Helsingin vankila
Rangaistuksenaikaisen tai -jälkeisen kuntoutuksen toteuttaminen, päihdetyöntekijä Timo Riskilä, Ridasjärven päihdehoitokeskus
Tuetusti vankilasta vapauteen, asiantuntija Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiö
13.15 Keskustelua
13.20 Millaisella kuntoutuksella ja yhteistyöllä naisvankien päihde- ja mielenterveysongelmiin pyritään vastaamaan?
Naisvankien psyykkinen sairastavuus, psykiatri Marja Salomaa Psykiatrinen vankisairaala, Vankiterveydenhuollon yksikkö
Vankeusaikainen päihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot, Erityisohjaaja Jenni Soramäki, Hämeenlinnan vankila
Yhteistyö korvaushoitoasioissa, Koordinaattori Rea Keskinen Helsingin kaupunki, Psykiatria- ja päihdepalvelut
Yksin en olisi selvinnyt - lyhyt dokumentti Naiset näkyviksi-hankkeesta
Tukijatkumot vapautuessa, projektipäällikkö Sari Lönnberg, Naiset Näkyväksi-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiö
14.25 Keskustelu
14.30 Päätös
- 14. Hellitä hetkeksi – punnitse voimavarasi
Mielenterveys on voimavara, jota voi vahvistaa kuten fyysistäkin terveyttä.
Jokainen meistä tarvitsee pysähtymisen hetkiä oman jaksamisen pohtimiseen. Pysähtyessä on mahdollisuus tehdä itselle näkyväksi, mitkä asiat tuovat arjessa virtaa ja mitkä vähentävät sitä.
Parhaimmillaan on hyvä omata keinoja voimavarojen lisäämiseen ja vastaavasti keinoja vähentää arjen hyvinvointia kuluttavia tekijöitä.
Haluatko oppia keinoja vahvistaa omaa mielen hyvinvointia?
Mitkä asiat tuovat arkeesi voimavaroja ja mitkä taas ovat voimavarasyöppöjä?
Työpajassa saat tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pysähdyt pohtimaan omia voimavarojasi sekä saat käytännön vinkkejä oman jaksamisesi tukemiseen. Toteutuksessa käytetään alustuksia, käytännön harjoituksia sekä pohdintatehtäviä. Osallistujan on hyvä varata koneen ääreen myös kynä ja paperia.
Kohderyhmä: Kaikki omasta mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta kiinnostuneet.
Tiina Lumijärvi, asiantuntija ja Mirja Erlund, asiantuntija MIELI Suomen Mielenterveys ry
12:30-14:30 Työpajan rakenne:
Työpaja sisältää: alustuksia, käytännön harjoituksia sekä pohdintatehtäviä, joita osallistuja voi tehdä ja kokeilla oman koneen äärellä. Osallistujan on hyvä varata mukaansa kynä ja paperia.
Työpajassa käsiteltäviä teemoja:
Mielenterveys voimavarana työssä ja arjessa
Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät
Keinoja oman mielenterveyden vahvistamiseen
Työpajassa saat tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pysähdyt pohtimaan omia voimavarojasi sekä saat käytännön vinkkejä oman jaksamisesi tukemiseen.
klo 14:30-15:00 tauko
klo 15:00-16:00
- Loppuseminaari
Seminaarin sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
Edellisten Päihdepäivien seminaaridioihin voi tutustua täällä: SLIDESHARE – PÄIHDEPÄIVÄT
ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMAAN
Lipunmyynti alkaa 25.1.2021 klo 10.
Lippuja voi ostaa yhdelle tai useammalle päivälle. Tapahtumassa on 14 erilaista seminaaria ja työpajaa sekä alan laajin ja erikoistunein virtuaalimessuosasto.
Tapahtuman ilmoittautuminen loppuu 10.5.2021.
Tapahtumaan voi ilmoittautua yksin tai ryhmänä.
Osallistujille lähetetään sähköpostitse linkki viikkoa ennen verkkotapahtumaa 12.5. Pääsylippu sisältää tapahtuman seminaarit, virtuaalisen messuosaston ja muun ohjelman.
Peruutusehdot: Maksuton peruutus 20.4. mennessä, sen jälkeen maksuton peruutus vain sairastodistusta vastaan. Peruutuksista veloitetaan kuitenkin aina toimistomaksu 10€.
HUOM! Mikäli olet viime vuonna ostanut lipun päihdepäiville, tulet saamaan sähköpostiisi tammikuussa uuden ilmoittautumislinkin tämän vuoden verkkotapahtumaan 2021. Älä osta itsellesi uutta lippua.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
suunnittelija
katarina.rehnstrom(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
OSALLISTU PÄIHDEPÄIVILLE VIRTUAALISELLA MESSUPISTEELLÄ
Päihdepäivät 2021: alan laajin ja erikoistunein virtuaalinen messualue
Ständien myynti alkaa 25.1. klo 10.
Päivien aikana on mahdollista mainostaa omaa toimintaa varaamalla virtuaalinen messupiste. Virtuaalinen messuosasto sijoittuu tapahtuma-alustalle. Osasto sisältää kuva- ja logopaikan, tilan yhteystiedoille ja kuvaustekstin. Tarkemmat tiedot messupisteen sisällöistä tarkentuvat viikolla 5. Messualueella näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja kahden päivän ajan. Messualue on avoin yleisölle keskiviikkona ja torstaina 19.-20.5.
HUOM! MIKÄLI OLET OSTANUT MESSUPISTEEN PÄIHDEPÄIVILLE 2020, TULET SAAMAAN SÄHKÖPOSTIISI TIEDON SIIRROSTA TÄMÄN VUODEN VERKKOTAPAHTUMAAN 2021.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
suunnittelija
katarina.rehnstrom(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
MAINOSPAIKKOJEN MYYNTI
Tapahtumaan on mahdollista ostaa mainospaikka Päihdepäivien virtuaalialustalle ja kaikkien vierailijoiden näkyville.
Lisätiedot:
Katarina Rehnström
suunnittelija
katarina.rehnstrom(at)ehyt.fi
p. 050 408 1725
Päihdepäivien blogi
- Kuka tahansa on joka neljäs
- Päihteetön pelikenttä kutsuu Sinua
Olen saanut toistuvasti vastata suoriin tai epäsuoriin oletuksiin siitä, perustuuko alan valintani omaiskokemukseen? Ottamatta kantaa, voidaan sen tilastojen perustella todeta olevan hyvinkin mahdollista. Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa läheisellä on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Osasta lapsia tuleekin aikuisena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, osa valmistuu muille aloille. Kaikki eivät kuitenkaan päädy opiskelemaan tai aloita koskaan työelämässä.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat perheessä vaikuttavat monin tavoin vanhemmuuteen, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Ongelmiin liittyy lisäksi stigma, joka heijastuu myös lähipiiriin. Heikentyneet sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat heijastuvat lasten ja nuorten elinoloihin, lisäksi lojaalisuus vanhempaa kohtaan voi johtaa ongelmista vaikenemiseen ja jopa eristäytymiseen. Puhumattomuus lisää riskiä lapsen kokemaan tarpeettomaan syyllisyyteen. Koettu vastuu vanhempansa hyvinvoinnista voi saada lapsen hylkäämään omat tarpeensa ja tulevaisuuden suunnitelmansa.
Perhetaustan ja lapsuuden elinolojen on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä myöhempien ikävaiheiden terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja laajemmin hyvinvointiin. Esimerkiksi vanhempien pitkäaikainen päihdeongelma johtaa seurauksiin, jotka vaikuttavat lasten elämään aikuisinakin. Myös lasten kohonneesta riskistä sairastua itse, jo hyvin nuoren, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma, on olemassa vahvaa näyttöä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue käsitystä siitä, että ihmisen hyvinvointi määräytyisi ennalta lapsuuden olosuhteiden perusteella.
LAPSIOMAISET JA NUORET HOIVAAJAT - NÄKYMÄTÖN RYHMÄ
Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyy riski, että heistä huolta kantavat lapset ja nuoret jäävät näkymättömäksi ja yksin kuormansa kanssa. He ovat myös vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea tai palveluita. Nuorten avunsaantia palveluissa estävät tiedon ja luottamuksen puute, leimautumisen ja häpeän pelko, aikuismaiset kohtaamisen tavat, kankeat palvelurakenteet ja kokemukset kuulluksi tulemattomuudesta. Avun saamisen lykkäytyminen pahentaa ongelmia ja vaikeuttaa niihin puuttumista.
Kun perhe tai perheen jäsen tulee palvelujen piiriin, oli kyse sitten toimeentulon tuesta, työ- ja elinkeino- tai mielenterveys- ja päihdepalveluista, tulisi perheen kokonaistilanne kartoittaa ja ottaa osaksi ongelmien ratkaisua. Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukemalla, ylisukupolvisuus on katkaistavissa. Keskeisesti merkittävää on, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tulevat tunnistetuksi, huomioiduksi ja kohdatuksi. Se on yhteinen tehtävämme.
Olemme valmistelemassa Päihdepäiville “lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat - näkymätön ryhmä” -seminaaria, joka tarjoaa työvälineitä tehtävän tueksi. Ole hyvä ja tervetuloa mukaan!
#Seminaari8 yhteistyössä mukana: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, valtakunnallinen FinFami ry sekä Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksen Kysy –nuorelta projekti, Joensuun Seudun Omaishoitajayhdistyksen Alisa –hanke, A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus sekä tietokirjailija Ani Kellomäki.
Kirjoittaja: Noora Nieminen, toiminnanjohtaja, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry.
Lähteet: THL
John Lennon maalasi ikonisessa Image-kappaleessaan eteemme kauniin maailman ilman sotia ja vastakkainasetteluja. Myös me terveyden edistäjät olemme maailmanparantajia. Visiomme ytimessä on usein lasten ja nuorten hyvinvointi. Meidän aikuisten tehtävänä on taata heidän hyvinvointinsa sekä suojella heitä monilta vaaroilta, kuten alkoholihaitoilta.
Harrastukset ovat iso osa lasten ja nuorten elämää. Lähes 90 prosenttia lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heillä on jokin harrastus. Harrastuksilla on iso merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä elämän mittaisten hyötyjen tuojana. Tutkimusten mukaan 5–10 prosenttia nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä liikuntaharrastusta lisäämällä.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan tutkimuksen (2019) mukaan liikunta on harrastuksista yleisin ja suosituin. Päihteettömyys kuuluu keskeisesti urheilun eetokseen. Paikalliset urheilu- ja liikuntaseurat ovatkin keskeisiä kasvatusyhteisöjä myös päihdekysymysten suhteen. Ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin yhteistoiminta on synergiaa parhaimmillaan.
Paljon on yhdessä tehty, ja vielä enemmän voidaan tehdä! Kuvitellaanpa maailma, jossa:
- nuuskattomuus on liikuntaseurojen vahva brändi
- yhteiskunta tukee Islannin tapaan lasten harrastamista ja harrastuspassi on kaikkien lasten käytössä
- kuntien liikuntatilojen vuokraamisen ja valtionavustusten saamisen tärkeänä kriteerinä on päihteettömyyden edistäminen
- kuntien ehkäisevän päihdetyön ja urheilusektorin toimijat tekevät aktiivisesti arjessa yhteistyötä
- liikuntaseuroissa on osaamista ja resursseja myös päihdekasvatukseen
- lapsia ja nuoria kuullaan ja kuunnellaan
Tämä kaikki on mahdollista, jos vain haluamme. Paremman huomisen suunnittelu käynnistyy Päihdepäivillä 27.5.2020 seminaarissa nro. 10 (Päihteetön pelikenttä). Keskustelua johdattelevat muun muassa professori Vasankara (UKK Instituutti), kansanedustaja ja ex-koripalloilija Ville Kaunisto, vastuullisuuspäällikkö Elina Laine (Suomen Olympiakomitea), kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker (Kuntaliitto), ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyönkoordinaattori Laura Sillanpää (Kouvolan kaupunki), päävalmentaja Petteri Bergman (FC Hawks) sekä järjestöjen edustajat. Tule Sinäkin huippuseuraan keskustelemaan sekä hakemaan uusia ideoita ja toimintamalleja omaan toimintaympäristöösi vietäväksi.
….
You may say I'm a dreamer
But I'm not the only one
I hope some day you'll join us… Ja päivähän onkin jo tiedossa eli 27.5.2020 ja paikkana Helsingin Kulttuuritalo. Tervetuloa!
Kirjoittaja: Leena Sipinen, projektipäällikkö, EHYT ry
MENNEET TAPAHTUMAT: Virtuaaliset Päihdepäivät 9.-13.11.2020
Päihdepäivien siirryttyä vuodelle 2021 ja verkkoon haluttin Virtuaalisilla Päihdepäivillä 9.-13.11.2020 tuoda siivu tapahtuman tunnelmaa ja jaettua osaamista jokaisen päihdetyötä tekevän tai siitä kiinnostuneen syksyyn. Virtuaalisilla Päihdepäivillä järjestettiin viisi seminaaria sekä alkuseminaari aiheilla empatia ja myötätunto, ruoka-avun tuen tarve, kemseksi Suomessa ja haittojen vähentäminen, korona-epidemian vaikutus päihdeongelmista kärsivien hyvinvointiin, alkoholille sikiövaiheessa altistuneet nuoret ja aikuiset sekä ehkäisevän päihdetyön tilanne kunnissa.
Päihdetyön haasteet ja ratkaisut 9.11.–13.11.2020
Virtuaalisten Päihdepäivien avausseminaari
Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto)
Seminaari 2: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? (Positiiviset ry)
Seminaari 3: Päihteet ja korona (EPT-verkoston HTR)
Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset
Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL)
-
Virtuaalisten Päihdepäivien avausseminaari
Virtuaaliset Päihdepäivät 9.11. avasi Ulla Siimes, EPT-verkoston puheenjohtaja. Avausseminaarissa saimme kuulla Anne Birgitta Pessin puheenvuoron Myötätunnon ja -innon voimasta. Kuinka kukoistaa työyhteisönä ja kuinka vahvistaa toinen toistemme työn merkityksellisyyttä? Anne Birgitta Pessi TT, dos. on toiminut kirkkososiologian professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2012 alkaen hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Pessillä on dosentuuri sekä teologiassa (kirkkososiologia, Helsingin yliopisto) että sosiologiassa (empiirinen hyvinvointisosiologia, Itä-Suomen yliopisto). Anne Birgitta on koko tutkijanuransa tutkinut myötätuntoa, arvoja ja hyväntekemistä. -
Seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo (Sininauhaliitto)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 9.11.2020 Sininauhaliitto ry toteuttivat seminaarin otiskolla: Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo. Puhujina: Anne Hyyrynen projektipäällikkö, Ruokajonosta osallisuuteen -hanke, Sininauhaliitto. Piia Niilola, projektipäällikkö, Digiosallisuutta asunnottomille -hanke, Sininauhaliitto Reetta Nick, projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke, Kirkkopalvelut. -
Seminaari 2: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? (Positiiviset ry)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 10.11.2020 Positiiviset ry toteuttivat seminaarin otsikolla: Kemseksi Suomessa 2020 – Miten haittoja voitaisiin vähentää? Puhujina: Tapani Valkonen, yhteisötyöntekijä, Positiiviset ry. Miina Kajos, Chemsex-hankkeen koordinaattori, Positiiviset ry. Tommi P Pesonen, seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Poikien Talo. Johanna Ahola-Launonen, bioeetikko, Aalto-yliopisto Seminaarissa esitetyssä Kemseksi-videosarjan teaserissä puhuu, Juuso Kekkonen, koomikko-kirjoittaja. -
Seminaari 3: Päihteet ja korona (EPT-verkoston HTR)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 10.1.2020 EPT-verkoston HTR toteuttivat seminaarin otsikolla: Päihteet ja korona: miten epidemia näkyy päihdeongelmista kärsivien hyvinvoinnissa ja tuen tarpeessa? Puhujina: Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry Sanna Vesikansa, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö Inari Viskari, asiantuntija, päihteet ja riippuvuudet, THL Juhani Vihervä, Tukikohta ry Helena Syväranta, Kipinä ry -
Seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 12.11.2020 Folkhälsan ja Kehityvammaliitto järjestivät seminaarin otsikolla: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset. Puhujina: Niina-Maria Nissinen, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Anne Koponen, vanhempi tutkija, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto. Miia Pikulinsky, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto. FASD-mentori. -
Seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? (THL)
Virtuaalisilla Päihdepäivillä 13.11.2020 THL järjestivät seminaarin otsikolla: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle? Puhujina: Nina Karlsson, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katariina Warpenius, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Anna Koski, hyvinvointikoordinaattori, Ylöjärven kaupunki. Tiina Hörkkö, aluepäällikkö, Helsingin kaupunki. Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Anne Taulu, ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tellu Rosenqvist, hankekoordinaattori, Satakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke. Miia Hietaniemi, aluekoordinaattori, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kaikkien seminaarien tallenteet ovat katsottavissa toukokuun 2021 loppuun asti. Videotallenteet löytyvät myös EPT-verkoston YouTube -kanavalta. Seminaaripuhujien esitykset on julkaistu EHYTin slidesharepalvelussa. Alkuseminaarin esitysdiat eivät tule julkiseen jakoon.
Kehitä ja kartoita ehkäisevän päihdetyön osaamistasi katsomalla tallenteet.