Artikkeli: Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselytutkimus kertoo maailmankuvan muutoksesta

Ylen keväällä teettämän Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolissaan mm. sodan uhasta ja kansainvälisen politiikan vaikutuksesta elämään. Turvallisuudentunne oli järkkynyt jo valmiiksi koronapandemian vuoksi, kun hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Tutkimuksessa yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että heidän maailmankuvansa on muuttunut. Vastauksissa kuvaillaan mm. turvallisuuden tunteen menettämistä ja luottamuksen rapautumista päättäjiä ja mediaa kohtaan. Myös ilmastonmuutos huolettaa erityisesti nuoria.

Artikkeli: Maailman hepatiittipäivänä muistutetaan, että omilla tavoillaan voi useimmiten estää tartunnan

Maailman hepatiittipäivä on yksi neljästä WHO:n virallisesta tautitietoisuuspäivästä. WHO:n tavoitteena on virushepatiittien eliminointi vuoteen 2030 mennessä. Avainasemassa on matalankynnyksen testaus ja hoitoon pääsy. Maailman hepatiittipäivää vietetään B-hepatiittiviruksen löytäneen ja rokotteen kehittäneen Nobel-palkinnon saaneen tohtori Baruch Blumbergin syntymäpäivänä 28.7.

Artikkeli: Kuinka lisätä turvallisuutta liikenteessä?

Kesällä liikutaan paljon paikasta toiseen, ja valitettavasti onnettomuuksiakin tapahtuu tiellä ja vesillä. Tieliikenteessä sattui 319 henkilövahinko-onnettomuutta kesäkuussa. Niissä kuoli 14 ja loukkaantui 396 ihmistä. Kuolleita oli 1 vähemmän ja loukkaantuneita 53 vähemmän kuin vuoden 2021 kesäkuussa. Myös alkoholilla tai muilla päihteillä on usein vaikutusta tapaturmiin ja
liikenneonnettomuuksiin. Kuljettajan kuntoa voi kuitenkin haitata muukin kuin päihteet. Esimerkiksi väsymys, huonovointisuus, tunnekuohut ja lääkkeet voivat vaikuttaa kuljettajaan niin, ettei ajaminen ole enää turvallista. Oletko ajokunnossa? on olennainen kysymys aina ennen ajoon lähtöä.

Artikkeli: Alkoholin haitat nousivat esille SuomiAreenan keskustelussa

Liian moni suomalainen ajattelee, ettemme mahda mitään alkoholin haitoille, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluvan A-Klinikkasäätiön verkkosivuilla todetaan. Haitat leimataan luonnonilmiöiksi ja alkoholi vapauden symboliksi. Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Juha Mikkonen muistuttaa, että viinien vapauttaminen ruokakauppoihin johtaisi todennäköisesti myös väkevien alkoholijuomien vapautumiseen. Kansanterveydellisesti tätä ei hänen mukaansa ole mahdollista puolustaa. Heinäkuun SuomiAreenassa käytiin keskustelua aiheesta keskiviikkona 13.7. Porissa.

Artikkeli: Vietä turvallisempi ja terveellisempi kesä

Alkoholihaitat koskettavat meitä kaikkia. Usein ajatellaan, että haitat koskevat vain niitä, jotka juovat riskirajat ylittävästi. Kuitenkin miesten päihdehaitoista noin 80 % ja naisten noin 90 % aiheutuu ihan tavallisille kansalaisille. Näitä ovat esimerkiksi tapaturmat, riitatilanteet läheisten kanssa ja unihaitat. Näitä siis tapahtuu meille,
joilla alkoholin käyttötavat ovat hallinnassa ja jotka pidämme itseämme kohtuukäyttäjinä, EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad kirjoittaa EHYT ry:n ja EPT-verkoston yhteisessä kesäkuun Teema-uutiskirjeessä.

Artikkeli: EPT-verkoston uusia lausuntoja (kevät-kesä 2022)

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston näkyvimpiin yhteistoiminnan muotoihin kuuluu päihdepoliittinen vaikuttamistyö (lausunnot, kannanotot, asiantuntijatyö ja viestintätoimet), kampanjatyö sekä koulutukset ja seminaarit. Kevään mittaan ja loppukevään vaihtuessa kesäksi on EPT-verkosto antanut seuraavat lausunnot:

Artikkeli: Nuorten auttaminen on jokaisen aikuisen etuoikeus ja velvollisuus

Selvin päin kesään -kampanjan kumppanit kutsuvat maamme nuoret juhlimaan päihteittä koulun päättymistä ja alkavaa kesää. Tämän onnistumiseksi aikuisten tulee varmistaa nuorten terveellinen ja turvallinen elämä. Samalla kumppanit antavat tukensa kaikille terveydenhuollon, nuoriso- ja sosiaalityön sekä poliisin ja pelastusalan toimijoille poikkeuksellisen haastavina aikoina.

Tiedote: Häpeä päihteiden käytöstä voi estää hoidon saannin – Tapa puhua päihteiden käytöstä tarvitsee muutosta

Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun.  Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.

Päihdepäivät-blogi: Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi tietää ihmisoikeuksista?

Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.