Ehkäisevälle päihdetyölle on tarvetta

Sote-järjestöihin kohdistuvat budjettileikkaukset heikentävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta

Alkuvuosi on osoittanut, miten tärkeää työtä järjestöt ovat tehneet ja kuinka suuri voimavara kansalaisjärjestötoiminta yhteiskunnassamme on.  Järjestöt kohtaavat ja auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on pois tästä työstä.

Järjestöjen hyvästä työstä ja venymiskyvystä huolimatta niiden rahoitus on vakavasti uhattuna. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ehdotetaan leikattavan 127 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 33 prosentin leikkausta edellisvuoteen nähden. Leikkauksen taustalla on Veikkauksen tuoton ennakoitu laskeminen, mihin vaikuttaa esimerkiksi yleistyvä verkkopelaaminen ulkomaisilla pelisivustoilla sekä rahapeliautomaattien määrän karsiminen. Koronan aiheuttamia tuottotappiota ennakoitiin jo perumalla uusien hankkeiden haku STEA:lta keväällä 2020.

Kansalaisjärjestöissä koronan takia monia toimintoja on jouduttu perumaan, uudelleenjärjestelemään tai lykkäämään samaan aikaan kun eri asiakasryhmien avuntarve on kasvanut. Järjestöt ovat sinnikkäästi vastanneet tarpeisiin omaksumalla nopeasti uusia toimintatapoja ja siirtämällä palveluita verkkoon sekä lisäämällä etänä tehtävää kohtaamistyötä. Näin on turvattu ihmisten hyvinvointia sekä toimintakykyä ja merkittävällä tavalla tuettu julkisen sektorin toimintaa poikkeusolosuhteissa.

Järjestöt kohtaavat ja auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä.

Ehkäisevä päihdetyö tuo säästöjä toimimalla ennakoivasti

Järjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Tällä työllä saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia säästöjä, sillä päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat ovat monen muun yhteiskunnallisen ongelman juurisyy. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.

Hallitusohjelmassa päihdehaittojen vähentäminen sekä huoli päihteiden käytöstä näkyy monessa kohdassa, ja Suomen ensimmäistä kansallista päihde- ja riippuvuusstrategiaa kirjoitetaan parhaillaan. Kunnilla on ehkäisevästä työstä suuri vastuu, mutta kuntien kyky resursoida ehkäisevään päihdetyöhön on pieni. Niinpä lakiin ehkäisevän työn järjestämisestä (523/2015) on kirjattu yhteistyövelvollisuus kuntien ja järjestöjen välillä. Järjestöjen toiminnan supistaminen vaikuttaisi vahvasti myös kuntien ja muun julkisen sektorin kykyyn vähentää päihdehaittoja yhteiskunnassa, mikä ei ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niiden toiminnoissa näkyvät usein ensimmäisinä erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia koskevat hiljaiset signaalit, joista järjestöt pystyvät informoimaan viranomaisia nopeasti.  Historia on myös osoittanut, että järjestöt pystyvät aloittamaan ja kehittämään nopeasti työtä, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin ilman liian korkeaa kynnystä tai byrokratiaa. Koko suomalaisen hyvinvointimallin ja hyvinvointiyhteiskunnan peruskivenä on pidetty kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten toimivaa yhteistyötä ja kumppanuutta.

Järjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.

Rahoitusmallin kehittäminen vaihtoehto budjettileikkauksille

On itsestään selvää, että järjestörahoitusta ei tule kasvattaa pelaamisen määrää lisäämällä, vaan kehittämällä rahoitusmallikokonaisuutta.  Rahoituksen taso voitaisiin pitää entisellään esimerkiksi laskemalla arpajaisveroa, kattamalla osa STEA:n rahoittamasta toiminnasta budjettivaroista tai kompensoimalla tulevia menetyksiä valtion budjetista. Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan myös ohjata pelaajia kansainvälisiltä verkkosivuilta suomalaisille.

Leikkaamalla varoja pois suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tukevalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työltä luodaan meneillään olevan koronakriisin rinnalle sosiaalinen kriisi, jonka uhreja ei lasketa sadoissa tai tuhansissa vaan sadoissatuhansissa. Tällä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntamme toimintaan: se lisää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntamme vakautta.

Leikkaamalla varoja pois suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tukevalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työltä luodaan meneillään olevan koronakriisin rinnalle sosiaalinen kriisi, jonka uhreja ei lasketa sadoissa tai tuhansissa vaan sadoissatuhansissa. Tällä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntamme toimintaan: se lisää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntamme vakautta.

Ulla Siimes
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja, Vanhempainliitto ry

Kuvassa: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vuosi 2019


Miksi ehkäisevä päihdetyö on tärkeää juuri nyt?

  • Päihdeongelmat ovat kasvaneet etenkin heillä, joille päihteiden käytön hallinta oli haastavaa jo ennen koronaepidemiaa. Poikkeusolot ja niistä johtuvat lomautukset, työttömyys, arjen rutiinien muutokset sekä huoli ja stressi näkyvät yhteiskunnassa päihteiden käytön lisääntymisenä.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan huhti-toukokuun vaihteessa kunnista 29 prosenttia ilmoitti, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve oli kasvanut. 42 prosenttia kunnista arvioi päihteiden käytön lisääntyneen.
  • Päihdeneuvontapuhelimeen tulleiden puheluiden määrä kasvoi maalis-toukokuussa 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

    Lähteet: EHYT ry ry ja Sosiaali- ja terveyesministeriö STM

Päihdehaitat näkyvät yhteiskunnassa

  • Juomatapatutkimuksen (2016) mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Noin 1 200 000 suomalaista on kokenut joskus humalahaittoja, kuten tapaturmia tai riitoja.
  • Arvion mukaan noin 70 000 lasta elää Suomessa perheissä, joissa toisella tai molemmalla vanhemmalla on vakava päihdeongelma.
  • Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa suomalaisista ilmoitti pelänneensä edeltäneen vuoden aikana päihtyneitä julkisilla paikoilla. Naisista lähes puolet kertoi pelänneensä päihtyneitä julkisilla paikoilla ja miehistä noin viidesosa.
  • Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 50 ja loukkaantunut 540 henkilöä vuosittain.
  • Huumemyrkytyskuolemat ovat kasvussa ja niiden määrä ylittää Suomessa selvästi Euroopan keskiarvon. Pohjoismaisessa vertaikussa Suomi sijoittuu keskivaiheille.
  • Arviolta noin 15-17 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin. Tupakanpoltosta kertyy yhteiskunnalle joka vuosi noin 1,5 miljardin euron suuruiset haittakustannukset.

    Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Liikenneturva ja Päihdelinkki

Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ei tule leikata?

  • Sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa sekä 50 000 ammattilaista.
  • Avustuksien ja rahoituksen avulla järjestöissä tuetaan ihmisten jaksamista, ehkäistään syrjäytymistä, pidetään huolta niistä, joihin muu apu ei yllä sekä tarjotaan mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Järjestöt pitävät huolta heikommista, kuulevat hiljaisia signaaleja, edistävät kansalaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä ehkäisevät palvelujärjestelmän ylikuormittumista ja esimerkiksi koronakriisin hoitokustannusten kohoamista.
  • Järjestöissä tehdään paljon sellaista kehittämistyötä, jota esimerkiksi kunnissa ei ole mahdollista tehdä. Järjestöillä on esimerkiksi auttavia puhelimia, kummitoimintaa, kotiin tuotavia palveluita, palveluihin ohjaamista ja paljon muuta toimintaa, joka on uniikkia ja tehokkaasti kohderyhmänsä tarpeisiin vastaavaa.
  • Järjestöillä on vahva rooli hyvinvoinnin lisääjänä. Järjestöt on mainittu kumppaneina esimerkiksi tulevassa sote-mallissa, uudessa Mielenterveysstrategiassa sekö Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa. Hallitusohjelmassa päihdehaittojen ehkäisy on näkyvässä roolissa.

    Lähteet: SOSTE ry

Miten järjestöt voivat vaikuttaa?

Järjestöt tekevät tärkeää työtä yhteiskunnassa. Kerrotaan muillekin tekemästämme työstä!

  • Mitä tapahtuisi, jos 30 prosenttia toiminnastanne leikattaisiin? Kuinka moni tapahtuma peruttaisiin, kuinka moneen neuvontapuheluun ei voitaisi vastata, kuinka kohtaamispaikkanne joutuisivat supistamaan aukioloaikoja.
  • Mitä tapahtuisi lähiyhteisössä, jos järjestöänne ei olisi? Loppuisiko jokin paikallinen perinne, jäisikö jokin vuosiluokka vaille liikuntakerhoja? Tyhjenisikö kaikkien tuntema kerhotila ja jäisivätkö ikäihmiset ilman tietokonetukea ja -opetusta?
  • Onko kohderyhmänne tai menetelmänne ainutlaatuinen? Muistakaa, että osaamisenne saattaa olla jotakin, jota voisi hyödyntää myös järjestökentän ulkopuolella. Esimerkiksi monet yritykset haluaisivat tarjota työntekijöilleen vapaaehtoistyömahdollisuuksia, mutteivät tiedä miten.

    Sosiaalisessa mediassa käytettävät tunnukset: #ehkäisevätyökannattaa #onneksionjoku #budjetti #budjetti2021

Lisää aiheesta

Soste: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän työn tulevaisuus vaakalaudalla – Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu toiminnan turvaamiseksi
www.soste.fi/uutinen/soste-sosiaali-ja-terveysjarjestojen-tekeman-tyon-tulevaisuus-vaakalaudalla-budjettiriihessa-loydettava-kestava-rahoitusratkaisu-toiminnan-turvaamiseksi/

Mieli ry: ”Kriisipuhelin-päivystäjä veti mut ahdistuksesta takaisin turvalliseen maailmaan
https://mieli.fi/fi/tarinat/%E2%80%9Dkriisipuhelin-p%C3%A4ivyst%C3%A4j%C3%A4-veti-mut-ahdistuksesta-takaisin-turvalliseen-maailmaan%E2%80%9D

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Onko järjestöjen avustuksista varaa leikata?
https://www.mll.fi/blogi/onko-jarjestojen-avustuksista-varaa-leikata/

Myllyhoitoyhdistys: Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentäisivät päihde­riippuvaisten asemaa entisestään
https://myllyhoitoyhdistys.fi/2020/08/24/tassa-leikataan-nyt-kaikkein-heikoimmassa-asemassa-olevilta-sote-jarjestoihin-kohdistuvat-leikkaukset-heikentavat-paihderiippuvaisten-asemaa-entisestaan/

Elämäni Sankari ry: Järjestötoiminta muutosten kourissa
https://www.elamanisankari.fi/blogi/jarjestotoiminta-muutosten-kourissa/

A-klinikkasäätiö: Rahoitukseen suunnitellut leikkaukset vaarantaisivat palvelumme
https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/rahoitukseen-suunnitellut-leikkaukset-vaarantaisivat-palvelumme

Psoriasisliitto: Yksin vai yhdessä?
https://psori.fi/yksin-vai-yhdessa/