Ajankohtaista

ALCOHOL AND DRUGS IN A CHANGING SOCIETY Mikä on pohjoismaisen alkoholipolitiikan tulevaisuus? Murtuvatko monopolit? Entä mitä Pohjois-Amerikan huumepolitiikassa oikein tapahtuu? Mihin suuntaan päihdepolitiikkaa tulisi viedä muuttuvassa yhteiskunnassa? Tätä ja paljon muuta...

Moni tapaturma on vältettävissä hyvällä suunnittelulla ja kiirettä vähentämällä. Perjantaina 13. syyskuuta vietettävä valtakunnallinen Tapaturmapäivä kiinnittää huomion tapaturmien ehkäisyyn. Vuonna 2017 kuoli tapaturmaisesti 2325 ihmistä, joista miehiä oli 65 prosenttia....

Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on meillä Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo...

"Staden tillhör alla" är en kampanj som vill motarbeta trakasserier och öka trivseln och mångsidigheten i stadsmiljö. Kampanjen syntes i Helsingfors hösten 2018, och ett år senare har kampanjen hittat...

Päihteiden käyttö ja sekava, häiritsevä käytös julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä aiheuttaa tutkimusten mukaan turvattomuuden tunteita. Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. ”Valvonta lisää turvallisuutta, mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että...

A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Helsingin Diakonissalaitos, Irti Huumeista ry, Sininauhaliitto ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto järjestivät yhteistyössä SuomiAreenalla Huumekysymys-paneelikeskustelun 16. heinäkuuta. Lähes puolet nuorista aikuisista ilmoittaa kokeilleensa laitonta päihdettä joskus elämässään. Varhainen...

Lähes puolet ikäluokasta 25-34 ilmoittaa käyttäneensä huumeita joskus elämässään. Päihdealan järjestöjen mielestä Suomeen tulee laatia uusi, syvällinen päihdestrategia. Päihdetyön resurssit on turvattava valtakunnallisesti. Nuorista aikuisista lähes joka toinen on joskus...

Tänä keväänä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viestinnässä on noussut vahvasti esiin huumeita ja muita päihteitä käyttäviin ihmisiin liittyvä stigma, häpeäleima. Samaa aihetta käsiteltiin toukokuussa Club Health -konferenssissa Amsterdamissa. Club Health -konferenssissa...

Suomen nykyinen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997. Huumausainetilanteessa ja huumeita koskevassa toimintaympäristössä on tätä seuranneiden 22 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niinpä onkin ensiarvoisen tärkeää, että huumausaineisiin liittyvät linjaukset...

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja sen viisikymmentä jäsenjärjestöä ovat tyytyväisiä uunituoreeseen hallitusohjelmaan.Ohjelmaan on kirjattu useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjen esiin tuomia muutostoiveita ja toimenpiteitä. Verkosto on erityisen kiitollinen seuraavista hallitusohjelman kohdista:...

Päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat liittyvät usein yhteen, ja molempiin liittyy vahva stigma, häpeäleima.Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Mental Beauty Records järjestivät valtakunnallisen Se voisit olla sinä -biisikilpailun, jossa etsittiin kappaletta...

Selvin päin kesään -kampanja muistuttaa nuoria, heidän vanhempiaan ja kaikkia aikuisia tasapainoisen tulevaisuuden rakentamisesta tämän päivän harkitsevilla ratkaisuilla. Kampanjan yhteistyökumppanit toivovat, että kaikki maan aikuiset tukevat nuorten kasvua ja takaavat...

Mielenterveysstrategiaa 2030 valmistellaan parhaillaan ja painopisteet on avattu kansalaisille sekä organisaatioille kommentoitavaksi. Painopisteissä on tuotu esiin mielenterveys pääomana ja oikeutena sekä korostettu palveluiden kehittämistä.Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) esittää huolensa siitä,...

Suomen nykyinen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997. Suomen huumausainetilanteessa ja huumeita koskevassa toimintaympäristössä on tätä seuranneiden 22 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Huumeiden käyttö- ja kokeilumäärät ovat lisääntyneet, erilaisten huumausaineiden...

Yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Päihdeongelma koskettaa aina myös läheisiä: vanhempia, lapsia, sisaruksia, ystäviä. Myös läheiset tarvitsevat tukea ja palveluja. – Moni läheinen elää asian kanssa todella yksin....

Mielenterveysstrategiaa valmistellaan parhaillaan ja strategia tulee olemaan käytössä vuoteen 2030 asti. Strategia linjaa mielenterveyspolitiikkaa, toimenpiteitä ja vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen liittyviin hankkeisiin, määrärahoihin, ohjelmiin ja ulostuloihin. Strategialla on siis suuri merkitys....

Keskiviikkona 8.5. kello 17.30 – 19.00 järjestetään Kulttuuritalon Aalto-salissa ilmainen seminaari kohtaamisesta ja puheeksiotosta. Seminaari on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ennen seminaaria voi tutustua messualueeseen ja näyttelypisteisiin...

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto korostaa, että ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ja maakunnissa on turvattava myös tulevien uudistusten yhteydessä. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan tehokkaimmin panostamalla ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaisiin palveluihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon...

Suomen nykyinen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997. Suomen huumausainetilanteessa ja huumeita koskevassa toimintaympäristössä on tätä seuranneiden 22 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. 10 syytä uudistaa huumausainestrategia Huumeiden käyttö- ja kokeilumäärät...

Päihdepäivät järjestetään 8-9.5.2019 Helsingin Kulttuuritalolla. Päihdepäivillä järjestetään 30 seminaaria ja työpajaa sosiaalialan osaajille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Päihdepäivien ohjelma tarjoaa katsauksen viimeisempään tietoon ja tutkimukseen, keskustelua päihdepolitiikasta ja työkaluja käytännön päihdetyöhön....

Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän on tuettava terveyttä edistäviä valintoja ja ehkäisevää työtä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluu 49 sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöä. Eduskuntavaaleissa EPT-verkostolla on seitsemän eri teemaa: Alkoholilainsäädäntö ja siihen liittyvä...

Haittoja vähentävien palveluiden avulla voidaan parantaa päihteidenkäyttäjien toimintakykyä ja elämänhallintaa Huumeita käyttävillä on todettu uusia hiv-tartuntoja. Haittoja vähentävän työn avulla tartuntoja olisi mahdollista estää. Tätä työtä tarvitaan, jotta voimme vähentää huumeiden...

Mikä on ehkäisevän työn merkitys päätöksenteossa? Eduskuntavaaliehdokkaat keskustelevat muun muassa alkoholipolitiikasta, päihdepalveluista ja eriarvoisuudesta. Aika: torstai 4. huhtikuuta klo 17 Paikka: Maijansali, Keskuskirjasto Oodi, Helsinki Oodi vaalitilaisuus Ehyt

Alakouluikäisten lasten kysymyksissä ja kommenteissa tulevat hyvin esiin heidän maailmassaan mukana olevat päihteet. Lasten puheissa edelleen kaikkein eniten kysymyksiä ja pohdintoja herättää alkoholi.  Alkoholi on kaiken taustalla - siitä tiedetään...

Itsevarmuutta ja rohkeutta hypätä uusiin asioihin Musiikilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Sen tietävät Jonna, 28, Touko, 24, ja Janina, 23, jotka treenaavat kuluvan kevään ajan Music Against Drugs...

Nuorten tupakointi on vähentynyt huimasti viime vuosina eivätkä nuoret enää pidä tupakointia trendikkäänä. Valtaosa 12-18-vuotiaista nuorista ei ole edes kokeillut tupakkaa, kun vielä vuosituhannen alkupuolella tilanne oli päinvastainen.  Liiketoimintansa jatkuvuuden...

STEA:n mittarisparri EPT-verkoston järjestöille 27.2. klo 14-15.30 Tervetuloa osallistumaan EPT-verkoston...

EPT-verkoston uusi strategia vuosille 2019 - 2022 Missio: Tuloksekasta ja puhuttelevaa ehkäisevää päihdetyötä Visio: Yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää omaa parasta mahdollista arkeaan. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on syntynyt yhteisen...

04.01.2019 THL valmistelee C-hepatiitin valtakunnallista hoitopolkua. Tarkoituksena on lisätä hoidettujen tartuntojen määrää ja vähentää uusia tartuntoja. Professori Martti Färkkilän 09/2018 pääkirjoituksessa Duodecim-lehdessä todetaan, että Suomi sitoutuu WHO:n asettamaan tavoitteeseen C-hepatiitin...

EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä* teettämästä kyselystä selviää, että Tipatonta tammikuuta viettäneet jatkavat usein tipatonta myös tammikuun jälkeen. Vuonna 2018 yli puolet tipattomalle ryhtyneistä jatkoi tipatonta tai joi vähemmän myös...

Helsingin Sanomien artikkelissa 25. marraskuuta kysyttiin THL:n kommentteja siihen, miksi ennusteet alkoholin kulutuksen kasvusta eivät ole toteutuneet. Kuten artikkelistakin kävi ilmi, syitä on monia. Tällä hetkellä alkoholin kulutus on kääntynyt...

Pääkirjoituksessa (HS 3.9.) kirjoitettiin, että alkoholipolitiikan sisältöä tulisi muuttaa. Kirjoituksessa esitettiin, että keskiarvoihin vaikuttamisen sijaan tulisi keskittyä ongelmakäyttäjien auttamiseen. Työpaikkojen päihdeohjelmat ja varhainen puuttuminen ovat hyvä esimerkki ehkäisevästä työstä, jonka...

Aamulehden pääkirjoituksessa 17.6. alkoholi rinnastettiin elintarvikkeisiin, kuten suolaan ja sokeriin. On hyvä tiedostaa, että alkoholi ei ole yksi elintarvike muiden joukossa. Alkoholi aiheuttaa vuosittain huomattavia haittoja niin yksilö- kuin väestötasolla...

Pakolaistaustaisilla ihmisillä on usein rankkoja kokemuksia, menetyksiä ja traumoja, jotka voivat altistaa liialliselle alkoholinkäytölle. Alkoholinkäytöstä onkin tärkeää kysyä säännöllisesti eri ammattilaisten vastaanotoilla. Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan...

Huumeisiin ja huumeita käyttäviin ihmisiin liittyy paljon pelkoja ja ennakkoluuloja. Pahimmassa tapauksessa tämä estää huumeriippuvaisia saamasta hyvää hoitoa ja tasa-arvoista kohtelua. Suomen huumausainepolitiikkaa tulee kehittää suuntaan, jossa huumeita käyttäville ihmisille...

Alkoholilain läpimeno oli monelle pettymys. Lain puolestapuhujat onnistuivat kääntämään usein keskustelun niin, että lakiuudistuksen pääasiaksi muodostui yksilön oikeus ostaa haluamiaan alkoholituotteita haluamallaan tavalla sen sijaan, että uudistuksella olisi tavoiteltu hyvinvointia...

Nykyisen rikoslainsäädännön mukaan kannabiksen käytöstä kiinni jäänyt täysi-ikäinen voidaan ohjata hoitoon ja nuori puolestaan puhutteluun. Laki antaa siten mahdollisuuden jättää esimerkiksi käyttörikosmerkintä tekemättä. Tällä hetkellä lain tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä...

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja Mirka Vainikka edustaa Suomea YK:n...

Hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan viikkoja, mihin moni ei kykene ilman riittävää tukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat avasivat 13.2. ilmestyneessä kirjoituksessaan keskustelun huumausainepolitiikan keinovalikoiman laajentamisesta nykyistä enemmän sosiaali- ja...

Huumeiden käyttö Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan. Yhä vanhemmat ihmiset käyttävät huumeita sen sijaan, että erityisesti nuorten käyttö olisi lisääntynyt. Yleisin...

Valinnanvapaus ei takaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta kaikille, mikäli maakunta ei pysty tarjoamaan riittävän laajaa palveluvalikoimaa. Uudessa mallissa päihdeongelmista kärsivä asiakas uhkaa jäädä väliinputoajaksi ja pahimmillaan palveluiden ulkopuolelle. Mikäli sosiaali- ja...

14.12. annetussa mietinnössä Sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmoittaa vastustavansa vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan korotusta. Mietinnössä todetaan, että enimmäistilavuusprosentin nosto laajentaisi vahvempien alkoholijuomien saatavuutta nykyisestä noin 350 myymälästä yli 5 000 päivittäiskauppaan....

Alkoholilain uudistuksen lapsivaikutusten arviointiin on selvästi kirjattu lapsiin kohdistuvat uhat. ”Näin selvää faktaa ei voi sivuuttaa”, sanoo Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston lastensuojelutyöryhmän puheenjohtaja Pia Sundell. Sundell on Barnavårdsföreningen i Finland -järjestön...

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on valinnut Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuun verkoston puheenjohtajaksi kaudelle 2018 – 2019. Teemu Tiensuu on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä, ja työkokemusta hänellä on yli 20 vuotta...

Sosionomi (YAMK) Mirka Vainikka on valittu EPT-verkoston huumetyöryhmän puheenjohtajaksi. Vainikka toimii Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajana. Hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla sekä vapaaehtoistehtävissä huumetyön sektorilla vuodesta 1998. Vainikka valittiin tehtävään...

Usein ajatellaan, että huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa käytön ja jos hän ei onnistu lopettamaan, hän väistämättä kuolee huumeiden käytön seurauksena. Huumeita käyttävä ei kuitenkaan välttämättä pyri päihteettömyyteen, eivätkä kaikki huumeita...

Vastaperustettu EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmä valmisteli kirjallisen kysymyksen lasten asemasta alkoholilain valmisteluprosessissa. Kirjallisen kysymyksen esittävät kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Sari Tanus (kd) sekä Kari Kulmala (si). Lastensuojelutyöryhmä piti riittämättömänä lasten huomioimista lain...

Esitys uudeksi alkoholilaiksi on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Alkoholilain uudistuksessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen 5,5 prosenttiin. Alkoholista aiheutuvat haitat lisääntyvät, jos kokonaiskulutus kasvaa. THL:n arvion mukaan...

Hallituspuolueet ovat päätyneet säilyttämään esityksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta ennallaan. Niin kutsutut limuviinat sekä 5,5 % alkoholijuomat ovat tulossa kauppojen hyllyille. Hallituspuolueet eivät näytä huolestuvan lisääntyvien haittojen ja niiden mukana nousevien kustannusten...

Esitys alkoholilain uudistuksesta ei ole etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan ratkaisu tukee hallituksen tavoitetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. – Tämä on vastuullinen päätös, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja...

Päihdeongelmainen käyttää usein monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja samanaikaisesti. Elämänhallinnan ja riippuvuusongelmien kanssa painiva asiakas vaatii erityistä osaamista ja tukea palveluiden valinnassa. Pahimmillaan uusi valinnanvapauslaki voi hajauttaa päihdepalvelut eri tuottajien...

Alkoholilain uudistus toteutettiin yhden elinkeinon ehdoilla. Asiantuntijoiden puolueettomat arviot sivuutettiin täysin. – Olemme erittäin pettyneitä siihen, miten huonosti lakivalmisteluprosessi vietiin läpi. Esimerkiksi asiantuntija-arviot sivuutettiin kokonaan, eikä lakiuudistuksen vaikutuksia lasten asemaan...

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto esittää, että uuden alkoholilain tavoitteeksi asetetaan alkoholin kulutuksen lasku kahdeksaan litraan. Järjestöverkosto esittää lisäksi, että lakiin kirjataan selkeät toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Järjestöverkosto toteaa lausunnossaan, että esitetty...

Alkoholihaitat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset, jotka näkyvät muun muassa julkisten palveluiden menoerinä, tuotannon menetyksinä ja työurien lyhentymisenä. Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2...

Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta lähti lausuntokierrokselle. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-järjestöverkosto) mukaan on selvää, että entistä vahvemman alkoholin myynti kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa lisää alkoholin kulutusta ja haittoja. Toteutuessaan se tulisi...