Vaikka kaksoisdiagnoosilla viitataan kahteen erilliseen ongelmaan, kysymys on paljon vaikeammasta kolmannesta ongelmasta, joka muodostuu, kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdistyvät ongelmien punaisessa ytimessä ja sulatusuunissa 1 + 1 = 3.
”On ihmisiä, jotka haluavat ja pyytävät apua, mutta eivät sitä saa”, sanoo artisti Ville Nurminen, joka kohtaa työssään paljon päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Pahimmassa tapauksessa ihminen putoaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden väliin, ja jää ilman hoitoa.
Osana yläkouluikäisille suunnattua päihdekasvatuskokonaisuutta toteutettu kysely osoittaa, että kokemukset masennuksesta ja sosiaalisesta ahdistuksesta lisäävät selkeästi nuorten kiinnostusta päihdekokeiluihin.
Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat usein toisiinsa, mutta usein vain toista niistä hoidetaan. Miten lukossa olevat ovet saataisiin auki? Aiheena EPT-viikolla ja webinaarissa: Kaikki ovet lukossa – mikä estää päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta?
Päihteiden käyttö horjuttaa koko perheen hyvinvointia. Tuore kysely osoittaa, että kolmasosa suomalaisista on huolissaan läheisen päihteiden käytöstä tai mielenterveyden haasteista. Huoli kuormittaa erityisesti alle 35-vuotiaita heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia naisia. Palveluissa tulee huomioida myös läheisten jaksaminen ja kehittää yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Hyvinvointivaltion keskeinen elementti on sen ensimmäisessä sanassa: hyvinvointi. Poliittista päätöksentekoa tulee ohjata sellaiset toimet, jotka vahvistavat ja tukevat kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Siksi me järjestöt vetoamme, että nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta.
”Ihmisen näkökulmasta päihde- ja mielenterveyden häiriöt usein koskettavat toisiaan. Ylipäänsä mielenterveyden häiriöt altistavat päihdehäiriölle ja päinvastoin. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö ovat hyvin samantyyppisiä silloin, kun pyritään vahvistamaan yksilössä tiettyjä ominaisuuksia, mitkä tukevat päihteetöntä elämää …
Lue lisääPÄIHDEPÄIVIEN JÄRJESTÄJÄHAASTATTELU: MERI LARIVAARA
Ylen keväällä teettämän Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolissaan mm. sodan uhasta ja kansainvälisen politiikan vaikutuksesta elämään. Turvallisuudentunne oli järkkynyt jo valmiiksi koronapandemian vuoksi, kun hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Tutkimuksessa yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että heidän maailmankuvansa on muuttunut. Vastauksissa kuvaillaan mm. turvallisuuden tunteen menettämistä ja luottamuksen rapautumista päättäjiä ja mediaa kohtaan. Myös ilmastonmuutos huolettaa erityisesti nuoria.
Kolmasosa nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi, kertoo tuore tutkimus, josta Yle uutisoi.
– Hätkähdyttävä tulos on ollut se, että puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan, tutkimusassistentti Eija Eronen kertoo Ylen artikkelissa. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista mainitsi mielenterveysongelmat nuorten pahoinvoinnin syynä. Naiset korostivat niitä miehiä useammin.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston näkyvimpiin yhteistoiminnan muotoihin kuuluu päihdepoliittinen vaikuttamistyö (lausunnot, kannanotot, asiantuntijatyö ja viestintätoimet), kampanjatyö sekä koulutukset ja seminaarit. Kevään mittaan ja loppukevään vaihtuessa kesäksi on EPT-verkosto antanut seuraavat lausunnot:
Tervetuloa Miehen mieli: Mies ja mielenterveys -seminaariin edistämään miesten hyvinvointia perjantaina 13.5. klo 9-15. Seminaarissa pääset kuuelmaan aiheen asiantuntijoita sekä miestyön toimijoita.
Mediassa on, etenkin uutisvuoden hiljaisempina aikoina, helppo törmätä tarinoihin koukuttumisesta. Koukussa ollaan milloin kenkien osteluun, milloin suklaaseen ja milloin uuteen sovellukseen. Harvemmin, mutta lisääntyvässä määrin, löytyy artikkeleita, joissa avataan jonkin toiminnallisen riippuvuuden tunnuspiirteitä. Uudesta ICD-11 tautiluokituksesta löytyy diagnostiset kriteerit rahapeli- ja digipeliriippuvuudelle.