EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto kysyivät Päihdepäivien kävijöiltä, mikä päihteisiin liittyvä asia huolettaa heitä eniten juuri nyt. Lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti suurimmaksi huolenaiheeksi sen, että lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemiaan mielenterveys- ja päihdepalveluita tarpeeksi nopeasti.
EPT-verkoston puheenjohtajisto sai uutta tuulta purjeisiin, kun uudet työryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa maaliskuun lopussa. Puheenjohtaja Yrmy Ikosen (toiminnanjohtaja, A-kiltojen liitto) luotsaama PUJO kokoontuu noin kahden kuukauden välein ja linjaa verkostoon liittyviä asioita, kehittää ja arvioi toimintaa sekä perehtyy uusimpiin vaikuttamistyön toimiin. Joka kokouksessa esitellään työryhmän kuulumiset, toimintaideat ja palautteet. Mukana kokouksissa ovat…
THL:n tekemällä väestökyselyllä kartoitettiin alkoholipoliittisia mielipiteitä Suomessa. Tilastojen mukaan kannat ovat kiristyneet ja ihmiset ovat tyytyväisiä nykyisiin alkoholipoliittisiin rajoituksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu kasvuriiheen, jonka tarkoituksena on tarkastella valtion taloutta pitkällä aikavälillä ja päättää valtion menojen ylätasosta tulevina vuosina. Hallitus on tähän mennessä pyrkinyt leikkaamaan menoja, ja kiristyksiä on luvassa myös jatkossa. Päihdetyötä tekevät järjestöt pitävät alkoholin kulutuksen kasvattamista menoja lisäävänä toimena, johon Suomella ei ole varaa.
Tänä keväänä olen kohdannut verkon kautta kymmeniä alue- ja kuntavaaliehdokkaita, jotka ovat halunneet kuulla lisää ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen järjestämisestä. Olemme neljässä verkkoinfossa käyneet läpi erilaisia teemoja kuten turvallisuutta, nuorten huumeiden käyttöä, ikäihmisten riskijuomista ja päihdehoitoon pääsyn ongelmia hyvinvointialueilla. Jokainen info aloitettiin lyhyellä katsauksella siihen, miksi ehkäisevää työtä tulisi järjestää.
Pitkään huumeaiheiden parissa töitä tehneenä voin sanoa, että viime viikot ovat tosiaan olleet pitkästä aikaa sellaiset, että huumeita tulee ovista, ikkunoista ja somesta (myös konkreettisesti). Ensin tulivat julki huumekuolematilastot, jotka ovat kauhistuttavat. Enemmän huumeisiin kuolleita kuin koskaan aikaisemmin.
Suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ratkaistaan alue- ja kuntavaaleissa 13. huhtikuuta. Päihteet ja rahapelaaminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille ja lisäävät inhimillistä kärsimystä. Pelkästään alkoholi aiheuttaa satojen miljoonien kustannukset hyvinvointialueiden terveydenhuollolle. Puolueiden ja tulevien päättäjien pitää kyetä ratkaisemaan, miten päihdehaittoja ehkäistään.
Suomessa kuoli vuonna 2023 310 ihmistä huumeisiin ja se on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Alkoholin käyttö koetaan usein normaalina asiana ja alkoholista kieltäytyminen poikkeavana. Somevaikuttaja Arttu Ylitalo kertoo, että nuorten aikuisten keskuudessa on yleinen oletus, että alkoholia juodaan, jos lähdetään jonnekin. ”Koko yhteiskunta on alkoholissa marinoitu, sitä on kaikkialla leffoja ja sarjoja myöten. Koitan tuoda esiin sitä näkökulmaa, että on ihan kivaa olla ilmankin.”
Joka kolmas suomalainen liukastui viime talvena, kertoo Liikenneturvan kysely. Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista ja jopa 60 prosenttia niistä syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena. Opettaja Kati Veijonaho kertoo oman tarinansa liukastumisestaan Pysy Pystyssä -kampanjassa.
Alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia vietti Tipattoman vuonna 2024, selviää EHYT ry:n Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta*. Tipattoman viettäjiltä kysyttiin, mitä hyötyjä he saivat alkoholittomasta kuukaudesta. 18 prosenttia vastaajista kertoi, että he tunsivat itsensä virkeämmäksi ja energisemmäksi tai vireystila oli kaikkiaan parempi tipattoman aikana.
Päihdeongelman lähipiirissä oppii selviytymään eri keinoin. Niihin kuuluu usein esimerkiksi liiallinen miellyttäminen. Minä yritin lapsena olla helppo ja harmiton, jotta isäni ei joisi. (Hän joi silti, koska oli riippuvainen alkoholista.)
