Blogi: Tipaton tammikuu- uhka vai mahdollisuus?

Uusi vuosi ja uudet lupaukset ovat täällä jälleen. Tipattoman tammikuun viettäminen kuuluu monen suomalaisen uuden vuoden lupauksiin.

Olen usein suhtautunut kriittisesti tipattoman tammikuun viettämiseen. Kriittisyys kumpuaa varmasti nuoruuden kokemuksistani, sekä työni kautta. Nuorena katselin läheltä tipattoman tammikuun viettäjiä, jotka 1. helmikuuta tempasivat kunnon kännit juhlistaakseen onnistunutta ”suoritustaan”. Heidän elämässään mikään ei muuttunut tipattoman tammikuun myötä. Tammikuu kului helmikuuta odotellessa.

Onneksi minulla on lupa muuttaa mielipiteitäni ja ainakin ajoittain pystyn tarkastelemaan myös kolikon kuuluisaa toista puolta.

Tipaton tammikuu on myös mahdollisuus. Kuukauden aikana on mahdollista kokea tipaton elämää kokemusten kautta. Aikamääritetyn tavoitteen sijaan voit tarkastella elämänlaadussa tapahtuvia positiivisia ja negatiivisia muutoksia. Mikä muuttui paremmaksi? Mikä oli hankalaa, mutta selvisin siitä? Mitä opin itsestäni?

Nuorten kanssa työskennellessäni huomaan lähes poikkeuksetta päihteiden käytön palvelevan heidän syvempiä tarpeita. Porukkaan kuuluminen, hyväksytyksi tuleminen, yhteiset tavoitteet, turvan ja selviytymisen tarve, merkityksellisyyden ja arvokkuuden, sekä onnistumisen kokemukset ovat toimintaamme ohjaavia perustarpeita.

Mikäli päihteet tarjoavat positiivisia kokemuksia syvempiin tarpeisiimme riippuvuusriski kasvaa merkittävästi. Jos esimerkiksi koet päihteiden käytön olevan tapa kuulua porukkaan, saatat olla vaarallisella polulla. Itse käytin nuorena alkoholi saadakseni hyväksyntää kavereilta, sekä ollakseni rohkeampi ja ”cool”. Jälkeenpäin katsottuna hain hyväksyntää täysin vääristä porukoista ja olin kaukana rohkeasta kaverista. Todellisuudessa olin pelokas kaveri, joka haki turvaa pullosta. Vasta raitistuttuani olen ymmärtänyt, kuinka hukassa olinkaan itseni kanssa. Raittiuden myötä olen oppinut tuntemaan itseni vahvuuksineni ja heikkouksineni.

Fakta on, että kukaan meistä ei tarvitse päihdettä ollakseen rakastetumpi ja/ tai ihmisenä arvokkaampi. Päihde tarjoaa hetkellisen illuusion rohkeudesta, sosiaalisuudesta tai ”mikään ei tunnu missään”- kokemuksesta. Päihtyminen on valheellinen turvan kokemus ”kännissä olen… ihminen”- uskomuksella. Luulemme olevamme jotain, mitä emme todellisuudessa ole.

Tipattoman tammikuun mahdollisuus näyttäytyy uusien kokemusten mahdollistajana. Jos haluat aidosti kokea, millaista on elämä ilman päihteitä, elä raittiina. Raitis elämä on paljon muutakin kuin päihteetön elämä. Raittius on elämäntapa, joka sisältää raittiutta tukevien ihmiset seuran, ”olen turvassa ja tämä polku kantaa”- kokemuksen, aktiivisen toimijuuden ja kokemuksista oppimisen. Lopputuloksena opit tuntemaan itsesi vahvuuksinesi ja heikkouksinesi, koet, että toiminnallasi on merkitystä ja arvo omaan ja läheisten elämään. Raittiina mahdollistat todellisen identiteettisi selkiyttämisen. Millainen ihminen olet oikeasti.

Elämäntavan muutoksissa tärkeää on hankkiutua samankaltaisten tavoitteiden omaavien ihmisten seuraan ja tarvittaessa hakea ohjausta luotettavilta ihmisiltä. Kysy heiltä mitä he ominaisuuksia he arvostavat sinussa? Aidosti välittävät ihmiset kertovat mitä ominaisuuksia he arvostavat sinussa raittiina. Keskity ja vahvista niitä ominaisuuksia ja pyri hyväksymään heikkoutesi, sillä ne ovat myös osa sinua.

Kirjoittaja:

Juha Lantz

Kuntoutuspäällikkö Rehab365, luennoitsija,  päihdetyön kouluttaja, Syvällä- podcast, ex huumeaddkti, raittiina 24 vuotta.

Seuraa kampanjaa somessa:

#Tipaton2024 #HaastaTapasi

Haasta itsesi ja tapasi – Se voi tehdä ihmeen hyvää.

Aloita jo tänään!