LÖYDÄ UUSIA TOTTUMUKSIA
-TIPATON-

23.1.2020

Tipaton tammikuu on kansan keskuudessa vuosikymmeniä elänyt perinne, joka rohkeasti puuttuu suomalaisten pyhään lehmään eli kuningas alkoholiin. Omavalvonta ja itsesäätely eivät yleensä nauti suurta luottamusta ehkäisevässä päihdetyössä, mutta Tipaton näyttäisi olevan vaikuttava ja vakuuttava poikkeus. Alkoholia käyttävistä kansalaisista 13 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2019. Tipattoman positiivinen viesti ja omaehtoisuus puhuttelevat.

Tärkein syy tipattoman suosioon löytynee kalenterista. Irtiotoille on aitoa tarvetta ja tilausta joulunajan syöminkien ja juominkien jälkeen. Tipaton on monelle vuodenkiertoon liittyvä puhdistautumisrituaali ja tietoinen fokusointi terveyteen. Tipaton näyttäisi istuvan hyvin ajan henkeen muutenkin; ihmiset haluavat keventää painolasteja niin Telluksen tasolla kuin omassa elämässään.  Konmari, lentohäpeä, vegaanius. Voisko Tipaton tammikuu mennä porukan jatkoksi? Kestävää kehitystä edistävät valinnat, tavaroiden kierrätys, hävikkiruoan hyödyntäminen, kulutuksen minimointi, kodin riisuminen rihkamasta ja miksei myös elimistön kuormituksen vähentäminen ja levon tarjoaminen omalle keholle?

Yhtä kaikki, Tipaton on hyvän mielen ”Feel good” -kansanliike, joka kestää aikaa. Maailma muuttuu, Tipaton pysyy. Kaikki sen tuntevat ja moni sitä viettää. Tipaton tammikuu on ainutkertainen ihmisten ja yhteisöjen ikioma ilmiö, joka puhuttelee vuodesta toiseen.

Leena Sipinen

projektipäällikkö

EHYT ry

Tipaton tammikuu voi olla alun perin suomalainen ajatus, mutta britit ovat viime vuosina ottaneet idean omakseen. Aivan tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, mutta monet miljoonat tekevät taas uudenvuodenlupauksen olla 31 päivää juomatta alkoholia. Ja “kuivan tammikuun tekeminen” (doing a dry January) on tammikuussa aina yksi suosituimpia keskustelun aiheita paitsi mediassa, myös yleisessä jutustelussa ylipäätään.

Ilmiö on kiinnostanut myös akateemikkoja. Vuonna 2018 British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan tipaton kuukausi laski osanottajien verenpainetta, kolesterolia ja sokeritautiriskiä. Lähes 90 prosenttia myös säästi rahaa, ja 70 prosenttia nukkui paremmin. Eikä siinä kaikki – kun ihmisiä haastateltiin uudelleen Sussexin yliopiston tutkimuksessa elokuussa, he joivat edelleen vähemmän kuin ennen tipatonta kuukauttaan. Vaikutukset ovat siis pitkäaikaisia.

Me uskomme Club Sodassa että näiden helposti mitattavien seurausten lisäksi jo kuukauden mittainen “selvä sprintti” tuo myös monia muita positiivisia tuloksia mukanaan. Voit esimerkiksi huomata että viikonloppu, juhlien vietto, tai jopa baarissa käynti ilman alkoholia ei ole maailman loppu. Ja sunnuntai-aamu ilman krapulaa voi olla uusi kokemus – monet ovat yllättyneet kuinka paljon saa tehtyä kotona tai harrastuksissa kun aamu ei mene sängyn pohjalla.

Tipattoman suosio on jo niin suuri, että brittien rakastamat pubit ovat alkaneet huolestua kassavirrastaan. Heille minulla on helppo vastaus: jos baarin takana on tarpeeksi alkoholittomia juomia, tammikuun ei tarvitse olla yhtään huonompi kuukausi kuin mikään muukaan (tämä vihje pätee muuten ympäri vuoden!).

Paitsi henkilökohtainen haaste, brittiläinen tipaton tammikuu on monelle myös mahdollisuus kerätä varoja hyväntekeväisyyteen. Useilla verkkosivuilla voi julkistaa tavoitteensa ja haastaa ystävät lahjoittamaan. Yksinkertainen kuiva kuukausi voi siis olla hyväksi paitsi itselle, myös monelle muulle!

———

Jussi on yksi Club Sodan perustajajäsenistä. Club Soda on Britanniasta kotoisin oleva tiedostavan juomisen liike, jolla on jäseniä ympäri maailmaa, myös Suomessa. He auttavat kaikkia jotka haluavat vähentää juomistaan tai lopettaa kokonaan, sekä verkossa että tapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa. Club Soda Guide listaa Britannian parhaat vähäalkoholiset ja alkoholittomat juomat, sekä lähes 4,000 pubia, baaria ja ravintolaa joissa on hyvä valikoima niitä.

Club Soda on Tipaton tammikuu -kampanjan viestintäyhteistyökumppani vuonna 2020.

Eräs isoäiti iloitsi Instagramissa juhlapäivän alla, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat vihdoin, pitkästä aikaa, kaikki koolla. Sydän oli pakahtua onnesta! Rakkaudentäyteinen teksti herkisti, mutta kuvassa näkyi pelkkiä pulloja: pihatielle ryhmitelty kokoelma viiniä, skumppaa ja olutta.

Minua ei jäänyt mietityttämään juomien määrä tai laatu. Minua kummastutti tapa kuvittaa tuota ihanaa kohtaamista läheisimpien ihmisten kanssa pulloilla, ilman viitettäkään niistä ihmisistä, joista puhuttiin.Tilalla olisi voinut olla iloinen ryhmäkuva. Jos kukaan ei halunnut kuvaan, olisi siinä voinut yhtä hyvin olla kuva ruokatarjoiluista,  lastenlasten pienistä liikuttavista kengistä tai pulleista sormista, otos kynttilöistä, kukkakimpusta tai mistä vain. Vaan ei. Pulloja asvaltilla.

Olen sittemmin nähnyt vastaavia kuvia valtavasti. Ne ovat niin totuttu osa kerrontaamme, että valtaosa menee ohi ihan huomaamatta. Kun kirjoitin Tiedostava siemailun taito -kirjaani, pistin tietoisesti pullonpohjalasit silmille ja tarkastelin tätä alkoholikuvastoa ihmisten välisessä yhteydenpidossa. Materiaalista ei tullut pulaa. Kuulostaako joku seuraavista tutulta?

Onnittelutilanteet – poksahtava skumppapulloemoji vastavalmistuneelle lähetetyssä viestissä.

Puhuessamme rakkaudesta  – yhteen kilistetyt skumppalasit häissä tai viinilasiemoji murun kanssa vietetyn illan merkiksi.

Hyggeilyilta – punaviinilasiemoji koti-iltakommentin perässä tai kuva punaisena hehkuvasta lasista viltin, kirjan ja kynttilän kanssa Instagramissa.

Kaveriporukan tapaaminen – pöytä täynnä erivärisiä laseja ilman yhtäkään ihmiskasvoa tai pöydän päällä yhteen nostetut lasit.

Matkat – loungekuoharit, oluet siinä kuuluisimmassa kenttäbaarissa, lonkerokuva ravintolavaunusta tai laivaterminaalissa kiskottu laatikkolasti.

Mökkireissu –  auton takakontin viinitonkkapino, laiturilla nököttävä skumppalasi tai yhteen nostetut kolpakot -emoji.

Lasi tai pullo löytyy kuvasta, olimme sitten yksin tai isommalla porukalla, lasten tai aikuisten seurassa, työtilaisuudessa tai vapaalla. Alkoholi on aineena ja ajatuksena liikuttavan kiinteä osa meikäläistä mielenmaisemaa.

En suhtaudu alkoholiin hyvänä tai huonona asiana, vaan olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita sille yhteisesti annetaan. Väitän nimittäin, että olemme vähän varkain luovuttaneet alkoholille käsittämättömän suuren siivun tunneilmaisustamme. Kuvaamme elämän isoja ja pieniä tilanteita lasi- ja pullokuvilla, vaikka muita vaihtoehtoja on valtavasti. Olemme alitajuisesti liittäneet ajatuksen vapaudesta, onnesta, rentoutumisesta ja yhteenliittymisestä nimenomaan juomiin ja juomiseen. Osa siitä on markkinavoimien luomaa kytköstä ja osa meidän kaikkien yhdessä ylläpitämää, piintynyttä ja usein kyseenalaistamatonta tottumusta.

Ehdotan maailman helpointa tipatonta tammikuuta. Sellaista, jonka aikana ei tarvitse lainkaan muuttaa juomatottumuksiaan. Juo tai ole juomatta juuri niin kuin mielit, mutta pistä kuukaudeksi pullonpohjalasit nenälle: kiinnitä huomiota siihen, millaisissa yhteyksissä viittaat alkoholiin sanoin tai kuvin. Millaisia meemejä, emojeita ja somessa jaettuja kuvia tulee vastaan? Millä tavoin viestit rakkaudesta, surusta, stressistä tai lomasta?

Muuttaako kuukauden tehotarkastelu juomatottumuksia? Nostattaako se uudenlaisia ajatuksia suomalaisesta alkoholikulttuurista? Kokeilemalla se selviää!

Ani Kellomäki

Toimittaja, tietokirjailija

IG: @aninkanssa  Twitter: @AniKellomaki

Usein alkoholittomien kuukausien kampanjat ovat kansalaisten itsensä aloittamia.

Englannissa ja Australiassa Tipatonta vietetään tammikuussa nimellä Dry January, ”kuiva tammikuu”. Tanskassa tempaus tunnetaan nimellä Hvid Januar. Monissa maissa alkoholitonta kuukautta vietetään eri aikaan: Unkarissa marraskuussa Sober November -nimellä, Virossa syyskuussa Septembris ei joo -kampanjana. Septembris ei joo on vapaasti suomennettuna ”Syyskuussa ei juoda”.

Alankomaissa kampanjoidaan korkin kiinni laittamisen puolesta maaliskuusta alkaen 40 päivän ajaksi, ja myös Sloveniassa kehotetaan 40 päivän alkoholipaastoon ennen pääsiäistä.

– Usein alkoholittomien kuukausien kampanjat ovat kansalaisten itsensä aloittamia. Esimerkiksi Viron Septembris ei joo -kampanja on saanut alkunsa 2000-luvun alussa yliopiston nuorten keskuudessa, sanoo NordAN-järjestön (Nordic Alcohol and Drug Policy Network) toimitusjohtaja Lauri Beekmann.

Beekmann jatkaa, että alkoholittomuuskampanjat ovat monelle keino säästää rahaa sekä miettiä omaa alkoholinkulutusta ja alkoholin terveysvaikutuksia. Joissakin maissa kampanjoiden yhteydessä kerätään samalla rahaa hyväntekeväisyyteen.

– Englanninkielellä nimetyt kampanjat leviävät myös muihin maihin helpommin. Esimerkiksi Dry January on laajalti tunnettu kampanja, Beekmann sanoo.

Suomessa vietettävä Tipaton tammikuu on tiettävästi saanut alkunsa jo vuonna 1942, jolloin Propaganda-Aseveljet -järjestö järjesti Tipattoman kampanjan. Tipattomasta onkin muodostunut perinne, jonka suosio on kestänyt vuosikymmeniä.

Lähde: https://alcoholcampaign.org/category/dry-month-campaign/

18.12.2019

EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä käy ilmi, että vuonna 2019 Tipatonta tammikuuta vietti useampi kuin vuonna 2018. Lisäksi entistä useampi jatkoi tipatonta helmikuun puolelle.

Alkoholia käyttävistä kansalaisista 13 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2019. Vuonna 2018 vastaava luku oli 11 prosenttia.

– Kyselystä käy ilmi, että Tipattoman viettäminen on suosituinta alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Lisäksi opiskelijoiden parissa Tipaton on tulosten mukaan suosittu, samoin alempien toimihenkilöiden parissa, EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo.

Naisista tipattomalla oli melkein kaksi kertaa useampi kuin miehistä.

64 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä oli jatkanut sitä vielä helmikuun puolelle. Lisäksi seit-semän prosenttia sanoi juoneensa Tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

–  Luvut poikkeavat hieman vuoden 2018 tuloksista. Myös silloin Tipattoman vietolla oli selvästi vaikutusta tammikuun jälkeiseen aikaan. Nyt edellistäkin useampi oli jatkanut tipatonta vielä helmikuussa, Väkinen sanoo.

Vuonna 2019 kaksi prosenttia Tipattoman tammikuun viettäjistä oli sen jälkeen alkanut käyttää alkoholia aikaisempaa enemmän. 24 prosenttia oli palannut entiseen tapaansa kuluttaa ja käyttää alkoholia.

Terveys on ollut jo useamman vuoden ajan yleisin syy viettää Tipatonta. Vuonna 2019 46 prosenttia ilmoitti tämän perusteeksi Tipattoman viettämiselle. Joka kolmas Tipatonta tammikuuta viettänyt oli halunnut haastaa itsensä, ja viidesosa halusi säästää rahaa Tipattoman avulla.

Tammikuussa 2020 Tipattoman teemana on alkoholin rooli erilaisissa tavallisissa, arkisissakin tilanteissa.

–  Tavoitteena on herättää ajatuksia alkoholinkäyttöön ja totuttuihin käyttäytymismalleihin liittyen. Millaisia uusia tottumuksia voisi löytyä saunaoluen, after work -skumpan ja punaviinilasillisen tilalle?

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

* Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 18.- 28.2.2019 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.003 kpl.

Suloisen suolainen ja makea kuuma kaakao lämmittää niin pikkujouluissa kuin joulukuun pimeinä iltoina.

Karamellikastike

75 grammaa suolatonta voita
100 grammaa ruskeaa sokeria
50 grammaa vaaleaa siirappia
1,25 desiä kermaa
ripaus – 1 teelusikallinen suolaa

Kaakao

2,5 desiä täysmaitoa, tai esim. mantelimaitoa
50 grammaa tummaa suklaata
kermavaahtoa maun mukaan
suklaarouhetta

Sekoita sokeri, voi ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa, lämmitä miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes seos on sulanut ja tasaista. Lisää kerma ja hämmennä, ja lopuksi lisää suolaa varovasti – maista välillä, jotta lopputulos ei ole liian suolainen!

Kaada maito kattilaan ja sulata suklaapalat miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen maidon sekaan. Lisää noin kolme ruokalusikallista karamellikastiketta ja lämmitä vielä sopivan lämpöiseksi.

Koristele kermavaahdolla ja suklaarouheella.

Alkuperäisen reseptin sekä muita herkullisia mocktail-reseptejä syksyn iltoihin löydät brittiläisen Club Sodan verkkosivulta joinclubsoda.com/autumnal-drinks/
Club Soda herättää keskustelua tiedostavasta juomisesta ja tarjoaa materiaalia oman alkoholinkäytön lopettamiseksi tai vähentämiseksi.
Lisätietoa Club Sodasta: joinclubsoda.com/

Kulunut vuosi on ollut itselleni poikkeuksellinen. Olen tutustunut lähimarkettini ja ravintoloiden alkoholittomien oluiden saatavuuteen. Suomessa tilanne on muuttunut melkoisesti ja alkoholittomien oluiden lajitelma on lisääntynyt selvästi. Jos alkoholittomat oluet ovat ennen olleet yhdessä vähän piilossa olevassa nurkkauksessa niin nyt ne ovat tyylikkäästi muiden oluiden seurassa eikä ostajia siten enää eroteta valintatilanteessa toisistaan.

Golfkentätkin ovat upeasti havainneet kulutustottumusten muutoksen. Kotimaisilla ja ulkomaisilla kentillä on pelikierroksen jälkeen aina saanut juodakseen kylmän alkoholittoman oluen. Lajitelma ei tosin ole suuren suuri, mutta hyvä alku kuitenkin, että joka paikasta sen olen saanut. Otoksen laajuus on ollut 65 pelattua kierrosta. Keväällä olin golfmatkalla Baijerissa joka on tunnettu myös olutkulttuuristaan. Yllätyin, kun golfklubilla oli tarjolla alkoholittomien oluiden valikoima: lager, pils, vehnäolut, suodattamaton vehnäolut… Sama toistui myös muilla pelaamillani kentillä. Olutkulttuuri kukoistaa Baijerissa myös tässä suhteessa.

Kesälomamatkalla Pohjois-Italiassa odotukseni olivat enimmäkseen sellaiset, että varauduin tilaamaan vettä ja kolaa ruokajuomaksi. Ei tarvinnut pettyä! Golfklubit ja ravintolat olivat erittäin hyvin varautuneet vierailuuni ja valinnanvaraa oli. Hei! Näin viinimaa Italiassa!

Ainut kerta tänä vuonna jolloin olen joutunut pettymään, oli Maltalla. Valletan ytimessä olevassa ruokaravintolassa ei ollut alkoholitonta olutta listalla ja tarjoilijalle tilanne vaikutti jotenkin uudelta. Lopulta hotellimme nurkalta löytyi ruokapaikka, jolla oli tarjolla ainakin pari tölkkiä alkoholitonta olutta. Tilanne taisi olla omistajallekin poikkeuksellinen, koska hän toista tilatessani leikkisästi varoitteli, ettei nyt vaan sattuisi mitään. Ehkä tuolla saarella ei ole vielä opittu turistiin, jolle maistuu alkoholiton vaihtoehto.

Alkoholittomien oluiden suosioon ratkaisevasti liittyy myös se, että niistä on tullut oikeasti hyviä tuotteita. Valikoimat kasvavat suosion myötä, ja hyvästä oluesta nauttiminen on yhä helpompaa myös silloin, kun haluaa valita alkoholittoman vaihtoehdon.

*Kirjoittajan Tipaton tammikuu 2018 lipsahti pitkäksi ja siksi hän on tutustunut vuoden aikana alkoholittomien oluiden valikoimiin koti- ja ulkomailla.

Kari Vuorinen
Talous- ja hallintojohtaja
EHYT ry

21.1.2019

Alkoholin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut merkittävä. Maailmanluokan alkoholitutkijat ovat todenneet, että jos tutkija ei ole vieraillut Suomessa uutena vuotena, vappuna tai juhannuksena, hän ei todennäköisesti ole nähnyt jotain olennaista alkoholin humalakäytöstä.

Nuorissa sukupolvissa on nyt esiintynyt aiempaa suurempaa kriittisyyttä alkoholinkäyttöä kohtaan. Perinteisesti alkoholinkäyttöä on jossakin määrin pidetty ihmisen omana asiana, ja kynnys toisen ihmisen alkoholinkäyttöön puuttumiseen on korkea. Meillä ei ole myöskään ollut tarkkaa tutkimusmenetelmää, jolla ihmisen alkoholinkäytön tarkka määrä voitaisiin määrittää.

Ongelmakäytön diagnosoimisessa on sovellettu jossakin määrin kohteliaisuutta. Kun alkoholiriippuvuus on ilmeinen, diagnoosiksi lääkärintodistukseen ilmaantuu ”alkoholin haitallinen käyttö”. Mahdolliset alkoholiongelmat jätetään myös usein mainitsematta lääkärinlausunnossa, koska niiden ei katsota edesauttavan sairasvakuutuksen etuuksien saamista.

Tissuttelu ei ole riskitöntä – pakonomaisuus voi paljastaa riippuvuuden

Säännöllinen alkoholinkäyttö myös silloin, kun se ei johda voimakkaaseen humalaan, voi altistaa riippuvuuden kehittymiselle. Tipattoman tammikuun voi nähdä jonkinlaisena testinä sille, onko alkoholinkäyttöön ehtinyt kehittyä riippuvuutta. Mikäli koko kuukauden mielessä pyörii alkoholinkäyttö ja on vaikeuksia vastustaa viinilasillisen kaatamista illalla työpäivän jälkeen, sen pitäisi toimia eräänlaisena herättelevänä viestinä henkilölle itselleen hänen tilanteestaan.

Alkoholiriippuvuusilmiön olennainen osa on käytön pakonomaisuus. Kyseistä pakonomaisuutta esiintyy ehkä enemmän kuin yleisesti halutaan nähdä. Suhtautuminen alkoholiriippuvuuteen on lähtökohtaisesti mustavalkoista ja siinä olevaa monimuotoisuutta ei hahmoteta. Alkoholiriippuvuus koetaan stigmatisoivana ja häpeällisenä asiana, johon liittyy paljon kielteisiä mielikuvia. Tämä on omiaan johtamaan siihen, että ilmiön olemassaolo yksilön elämässä pyritään asianomaisen osalta pitkälti kiistämään usein niin pitkään kuin mahdollista.

Alkoholiongelmien esiintyminen väestössä on erilainen kuin usein ajatellaan. Väestötasolla kyseessä on dynaaminen prosessi, jossa uusia alkoholiongelmaisia syntyy koko ajan ja aiempia poistuu ongelmakäyttäjien ryhmästä.

Alkoholisuhteita on erilaisia – tärkeää tunnistaa etäisyyden ottamisen tarve

Yleisesti on tiedossa, että säännöllisellä, runsaalla alkoholinkäytöllä on moninainen negatiivinen vaikutus terveydentilaan. Tämä järkitason tieto ei kuitenkaan tee kaikista ihmisistä raittiita. Psykologisesti päihteisiin liittyy ”sekä keppi että porkkana”. Eräällä kollegalla oli reipas tapa kysyä potilaalta, jonka runsas alkoholinkäyttö oli ilmeistä, että onko teillä muita harrastuksia kuin alkoholinkäyttö. Tämä lienee esimerkki herättelystä, jota toisinaan tarvitaan.

Toinen asia sitten on, miten se kunkin kohdalla ja eri tilanteissa on tyylikkäintä ja vaikuttavinta toteuttaa. Alkoholinkäytön vaaroista on olemassa monenlaisia kansanviisauksia vuosikymmenten varrelta, kuten että ei ole olemassa sellaista ongelmaa, jota alkoholinkäytöllä ei saisi vielä suuremmaksi.

Päihteidenkäytössä osalla ihmisistä esiintyy päihteisiin liittyvää himoa kyseistä päihdyttävää ainetta ja sen vaikutusta kohtaan. Osa ihmisistä taas suhtautuu alkoholiin kuin rakkaaseen tuttuun ystävään, joka lohduttaa erilaisissa elämän käänteissä. Alkoholikulttuuriin liittyvä ilmiö on se, että alkoholiin yhdistetään perinteisesti tietty juhlavuus. Kun otamme lasin viiniä, muutumme ikään kuin kreikkalaisiksi antiikin filosofeiksi, jotka uraa uurtavasti vievät kansakunnan älykkyyttä eteenpäin. Miten muuten kuin kuohuviinillä voisi juhlia raitistumistaan?

Ihmisen suhteeseen alkoholiin pätee paasikiviläinen toteamus, että viisautta on tosiasioiden tunnustaminen. Jos alkoholi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin positiivisia vaikutuksia, suhteeseen kannattaa ottaa etäisyyttä. Asiantuntevia tahoja avuksi taisteluun löytyy, jos tuntuu siltä, että viinapiru on saanut liikaa valtaa.

Tipaton tammikuu on hyvä ilmiö – joskaan muulloinkaan ei pitäisi joutua selittämään, jos ei halua ottaa tai käyttää alkoholia.

Jyrki Varjonen

psykiatrian erikoislääkäri

Työeläkeyhtiö Elo, johtava asiantuntijalääkäri

15.1.2019

Alkoholiin liittyy paljon myyttejä. Miten tissuttelu vaikuttaa todellisuudessa? A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja ja Päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki kumoaa neljä yleistä väitettä.

”Ulkomaan reissulla naukku terävää viinaa aamuisin pitää vatsapöpöt loitolla.”

Kaarlo Simojoen kommentti: ”Alkoholi ei pöpöjä tapa yhtään sen enempää kuin vatsalaukkumme hapot, joten lisähyötyä ei viinan ottamisesta saa. Itse asiassa alkoholi heikentää aina vähintään hetkellisesti vastustuskykyä, joten vaikutus saattaa olla ihan päinvastainen kuin on toivottu.”

”Lasi viiniä auttaa nukkumaan paremmin.”

Kaarlo Simojoen kommentti: ”Lasi viiniä saattaa rentouttaa ja helpottaa nukahtamista, mutta heikentää unen laatua sekä palautumista. Se näkyy helposti väsymyksenä ja vireystilan heikentymisenä seuraavana päivänä. Säännöllinen alkoholin käyttö saattaa vaikuttaa merkittävästi muun muassa toimintakykyyn ja muistiin, kun uni on ollut pitkään heikkolaatuista.”

”Annos alkoholia silloin tällöin pitää muistin virkeänä ja aivot terävänä.”

Kaarlo Simojoen kommentti: ”Alkoholi on hermomyrkky ja jokainen annos vaikuttaa hermostoon negatiivisesti. Vuosien ja vuosikymmenien saatossa alkoholi silloin tällöinkin otettuna vaikuttaa heikentävästi muistiin ja aivoihin. Mikäli ihmisellä on jo alkavaa muistiongelmaa, alkoholi pahentaa oireita.”

”Lasillinen alkoholia muutaman kerran viikossa pitää sydämen kunnossa ja saa veren kiertämään.”

Kaarlo Simojoen kommentti: ”On totta, että alkoholi pitänee verisuonet niin sanotusti puhtaampana, mutta sydäntä se ei helli vaan vaurioittaa sitä säännöllisessä käytössä. Ylipäätään alkoholin positiiviset vaikutukset verenkiertoelimiin kumoutuvat kaikilla muilla haitoilla, joita säännöllinen käyttö aiheuttaa.”

Alkoholijuoman väliin jättäminen voi olla vaikeaa, ja lasillisen avulla rentoutumisesta tulee helposti tapa. Koriseva testasi omaa alkoholinkäyttöä vaihtamalla viinin makuveteen. ”Sain siitä ihan saman hyvän olon tunteen kuin olisin saanut viinistä, ja tajusin, että kyseessä on vain tottumus”, hän sanoo.

Piia Koriseva sai kymmenen vuotta sitten aivoinfarktin, halvaantui, ja joutui opettelemaan niin kävelemisen kuin kirjoittamisenkin alusta. Nykyään hän toimii personal trainerina. Syksyllä 2018 julkaistiin Korisevan kirja 365 muutoksen päivää, joka on päiväkirjan tyyppinen opas hyvinvointiin.

– Moni ajattelee olevansa yli-ihminen joka jaksaa painaa, vaikka keho viestisi ihan muuta. Myös yhteiskunta puskee meitä yli omien rajojemme. Tärkeää olisi, että ihmiset osaisivat pysähtyä kuuntelemaan kehoaan. Itseään täytyy rakastaa ja arvostaa, Koriseva sanoo.

Hän jatkaa, että muutos lähtee aina korvien välistä ja pienistä asioista: juo vettä, käytä kenkiä joilla sinun on hyvä kävellä. Jos laihdutushuumassa tai tammikuun uuden elämän innossa kasaa itselleen liian paljon vaatimuksia, voi luhistua niiden alle.

Elämäntapamuutoksen onnistumiseksi pitää Korisevan mukaan löytää tekijät, jotka itseä motivoivat. Oli motivaattorina sitten se, että pystyy tekemään asioita joita haluaa, aamuisin on hyvä olla, tai vatsa ei ole jatkuvasti sekaisin.

Hyvä tapa aloittaa on listata seikat, joihin haluaa muutosta. Aloittaa kannattaa tänään, ei huomenna.

– Jos lähdetkin töiden jälkeen kävelylenkille, juot kupin teetä ja menet nukkumaan, on olo ihan eri, kuin jos kotiin päästyä kaadut sohvalle, juot lasin punkkua ja nukut huonosti. Alkoholi sotkee aineenvaihduntaa – kun keho polttaa alkoholia, se ei polta rasvaa. Alkoholia naukkaillessa usein napostellaan samalla, mikä vaikeuttaa esimerkiksi painon pudotusta.

Koriseva on pannut merkille, että monet ihmiset eivät huomaa, miten paljon todellisuudessa juovat. Tissuttelemalla nautittuja annoksia kertyy vaivihkaa, vaikka humalassa ei olisikaan.

– Huomaamaton alkoholin käyttö on huolestuttavaa. Jos koko päivän odotat yhtä lasillista illalla, ajatus on jo väärillä raiteilla. Kun seuraavan kerran mietit, otatko illalla lasin viiniä vai et, kysy itseltäsi: tarvitsenko minä tätä? Ei kannata kysyä haluanko, vaan tarvitsenko. Pitää tiedostaa, mikä itselle on hyväksi ja mikä haitaksi, Koriseva sanoo.

Koriseva testasi jokin aika sitten suhdettaan alkoholiin vaihtamalla viinin makuveteen.

– Otin sen tutun viinilasin illalla, ja täytinkin sen maustetulla vedellä. Sitten siemailin sen kaikessa rauhassa pienin kulauksin. Ei mitään maitolasista hörppimistä siis. Sain siitä ihan saman hyvän olon tunteen kuin olisin saanut viinistä, ja tajusin, että kyseessä on vain tapa.

Toisinaan alkoholijuoman väliin jättäminen voi aiheuttaa kimurantteja tilanteita, ja aihe on noussut esiin myös Korisevan asiakkaiden kanssa.

– Rohkea ja vahva ihminen tietää, mikä itselle on hyväksi ja mikä ei. Jos kaveriporukka ei ymmärrä, että haluat huolehtia itsestäsi ja terveydestäsi, onko se hyvä kaveriporukka? Perustele itsellesi, jos aiot jättää alkoholit juomatta, sen jälkeen sinun on helppo perustella se myös muille.

Suomessa alkoholi on Korisevan mielestä yhä tabu, eikä kaikkein läheisimmiltäkään ihmisiltä usein uskalleta kysyä tämän alkoholin käytöstä.

– Se, että vaikeistakin asioista kysytään ja ollaan kiinnostuneita, on rakkautta ja välittämistä. Meidän tehtävä on huolehtia itsestämme ja läheisistämme.

Vuoden vaihtumisesta oli puolisen tuntia. Raketit oli ihailtu ja palattu sisään pelaamaan Menolippua. Ilta oli vasta nuori, ja silmänurkkaani osui viinikarahvi, jossa oli kivasti punaviiniä jäljellä. ”Voisin muuten ottaa tipan tuota viiniä”, sanoin. Peli jatkui. Vasta kun lasi oli jo hetken ollut tyhjä, muistin Tipattoman tammikuun. Mikä loistelias alku!

Tipattoman teemana on tänä vuonna tissuttelu. Juuri tätähän se on; ihan tuosta vaan, huomaamattaan pistää menemään lasillisen viiniä. Ja joskus iltaisin vähän olutta ihan harkitusti – tietenkin vain kohtuullisesti.

Google antaa mielenkiintoisia tuloksia, kun etsii tissuttelun tai muuten suht vähäisen alkoholinkäytön vaikutuksia. Eniten saamissani hakutuloksissa on rajanvetoa kohtuukäytön ja raskaamman käytön välillä. Onko ihmisille siis tärkeää rajata, minkä verran voin juoda hyvällä omallatunnolla? Vielä yksi; vasta seuraavan lasillisen jälkeen olen heikommilla jäillä.

Eniten internet kertoo siitä, mitä alkoholin käyttö aiheuttaa, kun homma lipeää kunnolla hanskasta pidemmällä aikavälillä tai sattumoisin juuri tänään. Työikäisillä suomalaisilla alkoholi on neljänneksi yleisin kuolinsyy. Joka kuudes tapaturmaisista kuolemista sattuu humalassa. Sammumisen jälkeen uhkaa kuolema tulipalossa, ulkona kylmässä, saunassa tai tukehtumalla omaan oksennukseen. Alkoholi näyttäytyy vahvasti myös vähemmän kohtalokkaissa tapaturmissa. Heikentynyt toimintakyky aiheuttaa kaatumisia ja putoamisia sekä liikenneonnettomuuksia.

Ei siis hyvältä näytä. Mutta oksennukseen tukehtuminen ei oikein osu yksiin tissuttelun kanssa. Hakutuloksista löytyy sentään viitteitä loivempaankin juomiseen. Tulosten mukaan alkoholin käyttö ei ole koskaan täysin turvallista. Jo pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa esimerkiksi tapaturmariskin.

Tipattoman tammikuun viettämistä perustellaan usein aivan hyvästä syystä alkoholin ja juomattomuuden fyysisillä vaikutuksilla. Psyykkisiä vaikutuksia ei silti kannata unohtaa. Pienikin määrä alkoholia päivittäin nautittuna tai riskirajojen ylittäminen vaikka lomalla voi aiheuttaa kränää lähipiirin kanssa. Aviosiippa motkottaa tai murjottaa, kun toinen on koko loman pienessä sievässä – vaikka ei koko aikaa olisikaan vaan joisi vain saunanlämmitysoluen, saunakaljan ja jäähdyttelytuopin.

Ehkäpä Tipaton tammikuu onkin kohtuukäyttäjälle henkinen herättelykuukausi. Kuinka usein alkoholiin törmää arjessa ja ajatuksissa ja miten törmäämiseen reagoi.

Itse olen ehtinyt pohtia alkoholisuhdettani jokaisena vuoden neljänä ensimmäisenä päivänä. Uuden vuoden alettua kumosin siis huomaamattani lasillisen viiniä. Toisena päivänä kyläiltiin, ja tipattomuus aiheutti vähän selittelyä. Sitä paitsi se kuohuviini olisi ollut tosi hyvää. Kolmas päivä oli ensimmäinen konttoripäivä. Työmatkani on pitkä, ja junassa on pöytiintarjoilu. Olisipa mukavaa juoda yksi siideri kotimatkalla. Ai niin, se Tipaton! Pettymys valtasi hetkeksi mielen. Todellisuudessa tuskin olisin ostanut junahintaista siideriä, mutta se ei poistanut harmitusta siitä, että olen täksi kuuksi rajannut pois mahdollisuuden siideriin! Siinä ajatukset, mistä puute. Neljäntenä päivänä kirjoitin tämän blogin.

Juha Hassila

Asiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Kello on kahdeksan joulukuisena sunnuntaiaamuna. Pikkuhiljaa vasta heräilevät ihmiset pilkkivät unisina pöytiin nojaillen. Eteen on katettu aamupala: tuoppi olutta, lonkero, kuohuviinilasillinen. Siirrymme yhtenä joukkona seuraavaan tilaan. Sohvapöytien edessä aukeaa tanssilattia ja aamun isäntä juontaa trubaduureja paikalle. Kolmannessa lauseessa hän kehottaa hakemaan eteen vähän juomaa baarista. Puoli yhdeksän aikaan on kostean välipalan aika.

Mietimme matkaseuralaiseni kanssa, että ei maita aamupalaolut. Sitten kuitenkin toteamme, miten helposti tulee tartuttua viinilasiin väsyneenä illalla, kun oli ne lasten täit ja suolainen pomo, tai juotua jossain tarjottua vain tavan vuoksi. Muodot ovat erilaisia, sisältö samaa.

Se, millä tavalla suhtaudumme alkoholiin, riippuu puitteista paljon enemmän kuin ainakaan itse olen tullut ajatelleeksi. Moni on valmis nostamaan nokkaansa kotikeittiössä aamukahdeksalta korkkaavalle, mutta liittyy innolla juomajoukkoon omissa puitteissaan ja omista motiiveistaan.

Pakoon juomaa ei hevillä pääsekään. Ei tarvitse astua risteilylaivaan tullakseen juotetuksi. Alkoholia kannetaan eteen työpaikoilla, elokuvateattereissa, jalkapallokatsomoissa, lasten rippijuhlissa, opettajien lahjapöydillä ja sohvanmutkassa viltin alla. Juomishetkiä tarjoillaan niin kotitöiden lomaan kuin messuständeilläkin. Niin arkista arkea ei olekaan, ettei siihen joku matontamppausolut istuisi.

Minua on pitkään mietityttänyt, miten jatkuvasti kaikkialla meitä ympäröivä alkoholi ja alkoholipuhe vaikuttaa meihin, huomasimme tai emme. Näistä mietteistä syntyi Tiedostavan siemailun taito -kirja, joka ilmestyy tammikuun alussa. Kirjan sivuilla kutsun lukijan mukaan katselemaan maailmaa pullonpohjalasien kautta: Niin kuin raskaana oleva näkee kaikki vatsat, minä alkoholista kirjoittavana tietokirjailijana hakeudun etanolin esiintymiin. Tarkastelen sitä, missä kaikkialla alkoholi on uinut osaksi arkeamme ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Pohdin somea, mainontaa, politiikka ja kahdenvälisiä kanssakäymisiä. Kirja toimii tutkimusmatkana myös omiin alkoholiasenteisiin. Jos juomista mielii tarkastella tai vaikka vähentää, siihenkin kokosin työkalupakin.

Jano kasvoi kirjoittaessa. Kävin miettimään, miten vähän meillä oikeastaan kuullaan ihan tavallisten ihmisten tavallisesta alkoholinkäytöstä. Keskustelu kiristyy ääripäihin, jolloin samastuminen muuttuu helposti mahdottomaksi. Kaipasin puhetta, josta olisi mahdollista löytää itsensä, vaikkei olisi ajautunut valtaviin ongelmiin tai kieltäytyisi juomasta kokonaan. Jossa ei tarvitsisi syyllistää tai syyllistyä.

Tähän tarpeeseen käynnistyy Tipattoman tammikuun alussa Pullonpyörittäjä-podcast, jonka viikottaisissa jaksoissa keskustelen vaihtuvien vieraiden kanssa alkoholista lasissa ja kulttuurissa. Juttelemme ainakin seuraavista teemoista:

Mitä oikeastaan ansaitsemme, kun sanomme ansaitsevamme lasin viiniä? Minkä verran pitäisi juoda ollakseen hauska, rento tai ”eurooppalainen”? Pystyykö kukaan oikeasti noudattamaan virallisia alkoholinkäyttösuosituksia? Entä mistä kielivät keittiökuvastojen ja sisustuslehtien kiiltävät sherrykarahvit? Siitäkin juttelemme, minkä verran alkoholia ”kaikki muut” oikeastaan todellisuudessa juovat.

Löydät Pullonpyörittäjä-podcastin äärelle Tipattoman tammikuun sivuilta (www.tipaton.fi) tammikuun alussa ja Tiedostavan siemailun taito -kirjan kirjakaupoista samaan aikaan.

Sitä ennen kuitenkin kivaa joulun aikaa jokaiselle!

Kirjoittaja: toimittaja, kirjailija Ani Kellomäki

EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä* teettämästä kyselystä selviää, että Tipatonta tammikuuta viettäneet jatkavat usein tipatonta myös tammikuun jälkeen.

Vuonna 2018 yli puolet tipattomalle ryhtyneistä jatkoi tipatonta tai joi vähemmän myös helmikuun puolella. 38 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi tipatonta helmikuun puolelle, ja 20 prosenttia kertoi juoneensa tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

Vain kaksi prosenttia vastaajista oli tipattoman jälkeen alkanut käyttää alkoholia aikaisempaa enemmän.
38 prosenttia palasi entiseen tapaansa käyttää alkoholia.

– Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää ajatuksia omasta alkoholin käytöstä. Mihin alkoholia käytän, ja mistä syistä? Missä tilanteissa alkoholia tulee nautittua ehkä turhaankin? EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo.

Alkoholia käyttävistä kansalaisista 11 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2018. Tärkeimpiä syitä tipattoman viettämiseen olivat terveyteen liittyvät syyt (33 prosenttia vastaajista) sekä Tipaton tammikuu jokavuotisena traditiona (30 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaaja säästi rahaa tipatonta viettämällä ja 18 prosenttia halusi haastaa itseään.

Tammikuussa 2019 Tipattoman aiheena on tissuttelu, ja keskustelua käydään ”Tarviinko mä tän?” -teemalla.

– Jokainen voi viettää Tipatonta omalla tavallaan, joko vähentäen alkoholin käyttöä, tai olemalla koko kuukauden ilman alkoholia. Tulevan tammikuun aikana voi pohtia sitä, miten alkoholia usein käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen. Mitä muita tapoja palkitsemiselle voisi olla?

Tissuttelemallakin kertyy vuoden mittaan yllättävän paljon. Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti kaloreita.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

*Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 12.-24.2.2018 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003 kappaletta.

Tiesitkö, että
– lasillisessa (12 cl) punaviiniä on noin 85 kaloria, saman verran kuin muutamassa palassa suklaata
– pullollisessa punaviiniä on kaloreita suunnilleen saman verran kuin puolikkaassa suklaalevyssä
– kaksi olutpulloa päivässä viikon ajan tekee noin 1750 kaloria viikossa
– kaksi pulloa olutta päivittäin kerryttää jo yli 700 pullollista olutta vuodessa, joka tekee noin 90 000 kaloria vuoden aikana

Päihdelinkin verkkosivuilla voit laskea, paljonko eri juomissa on kaloreita ja miten annosmäärä vaikuttaa.

17.1.2018

Kuukauden Tipattoman aikana uni-valve-rytmi korjaantuu, ärtynyt vatsa rauhoittuu, verenpaine alkaa normalisoitua ja ahdistuneisuus sekä ärtymys vähenee. Kuukausi on lyhyt mutta riittävä aika muutokseen, YTHS:n johtajaylilääkäri Jarmo Kantonen sanoo.

Tipattoman tammikuun positiiviset vaikutukset voivat yllättää. Olo alkaa tuntua paremmalta monella tapaa, kun elimistö voi paremmin ja mahdollinen ärtymys ja masentuneisuus helpottaa.
– Runsaasti alkoholia käyttävillä elimistö voi olla ylikierroksilla, on sydänoireita ja verenpaine koholla, hikoiluttaa ja vatsa temppuilee milloin mitenkin, Kantonen listaa.
– Tipaton ei kuitenkaan ole vain suurkuluttajien juttu. Jokainen alkoholia käyttävä voi kuukauden tauon aikana huomata muutoksia parempaan esimerkiksi unenlaadussa ja mielialassa.
Kantonen painottaa Tipattoman tammikuun merkitystä oman alkoholinkäytön arvioinnissa. Tuntuuko tipattomuus erilaiselta? Onko oikeastaan ihan sama, juoko saunassa oluen vai vichyn? Miltä lätkämatsi tai ravintolailta tuntuu selvinpäin?
– Sekin on ihan ok, ettei alkoholittomuus tunnu oikeastaan missään. On hyvä kuitenkin aika ajoin tarkistaa suhteensa alkoholiin, käyttömääristä riippumatta, tällöin huomaa jos alkoholi alkaa ottaa liian suuren roolin eri tilanteissa.

Tipaton herättää tunteita puolesta ja vastaan

Sosiaalinen paine alkoholinkäyttöön on Suomessa suuri ja alkoholittomuutta voi joutua perustelemaan juurta jaksain. Tipaton voi olla muutoksen avain, syy olla juomatta ilman tarvetta selitellä.
– Kulttuurissamme alkoholinkäytön katsotaan kuuluvan aikuisuuteen. Meillä on tarve juomisen hyväksynnälle, sille, että alkoholi on ihan ok. Tipaton kyseenalaistaa tätä ajattelua ja yksi hienoimpia puolia kampanjassa onkin se, miten se herättää keskustelua.
Kantonen huomauttaa, että alkoholin käyttö ei suinkaan ole aina ongelma. Jos satunnaisesta käytöstä ei aiheudu ongelmia itselle eikä läheisille, voidaan ajatella, että käyttö on tasapainossa.
Muille aiheutuvia haittoja voi kuitenkin olla vaikea havaita.
– Jos Tipattomalla on runsaasti myönteisiä vaikutuksia, kannattaa harkita käytön vähentämistä myös jatkossa.

2.1.2018

Pari pulloa olutta päivittäin tekee yli 700 olutpulloa vuodessa, ja lasi viiniä päivässä tekee 52 pulloa viiniä vuoden aikana. Tissuttelu vaikuttaa terveyteen, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule.

Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa.
– Nykyisin ei enää puhuta turvallisen käytön rajasta. Syöpäriski suurenee ja aivoille aiheutuu vahinkoa jo ihan tavallisessa käytössä, YTHS:n johtajaylilääkäri Jarmo Kantonen sanoo.
Hän jatkaa, että tissuttelu haittaa elämää kokonaisvaltaisesti.
– Esimerkiksi parisuhteessa voi käydä niin, että se osapuoli, joka ei käytä alkoholia säännöllisesti, joutuu elämään hönössä olevan kanssa vuosia.

Alkoholista kertyy myös kaloreita – usein vaivihkaa. Pikkupullossa keskiolutta on 130 kaloria, pullossa siideriä 180 kaloria ja neljässä senttilitrassa viinaa 100 kaloria. Mitä väkevämpi ja makeampi juoma, sitä enemmän kaloreita.
Vähästä kertyy ajan myötä yllättävän paljon, paitsi kaloreissa mitattuna, myös alkoholin aiheuttamina terveysriskeinä. Kantonen huomauttaakin, että sekä rankka viikonloppujuominen että säännöllinen tissuttelu ovat terveydelle haitallisia.
– Myös tissutellessa alkoholisairauksien riski on koko ajan olemassa. Rankka juominen taas altistaa tapaturmille, ja alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa yksi ihminen lähes joka päivä, Kantonen kertoo.

28.12.2017

”Kaiken, minkä voi tehdä kekkulissa, voi tehdä myös selvin päin.”

Laulaja, lauluntekijä Samae Koskinen on vuosittain pari kolme kuukautta kokonaan ilman alkoholia. Toisinaan tauko sattuu tammikuun kohdalle, toisinaan johonkin muuhun vuodenaikaan.
– On hyvä, että elämässä on periodeja, jolloin ei juo lainkaan. Olen huomannut, että Tipatonta pidetään usein juoppojen juttuna. Se on outoa, Tipatonhan on paras tapa tarkistaa, mikä oma suhde alkoholiin on. Se antaa perspektiiviä ja käsitystä omasta alkoholinkäytöstä, Koskinen sanoo.
Hän painottaa, että Tipaton tammikuu ei rajoita elämää millään tavalla. Alkoholittomien kuukausien aikana Koskinen tapaa samoja ihmisiä ja tekee samoja asioita kuin muulloinkin. Jos kaverit ovat baarissa, Koskinen liittyy seuraan selvinpäin.
– Kaiken minkä voi tehdä kekkulissa, voi tehdä myös selvinpäin. Varsinkin pimeään vuodenaikaan alkoholi vain väsyttää, ja selvänä on hauskempaa.

Samae Koskinen kertoo, ettei koskaan esiinny humalassa. Hän korostaa, ettei halua pilata katsojien kokemusta musiikista ja keikasta sillä, että esiintyjänä olisi itse kännissä.
– Meidän muusikkojen ammattikunnassa takahuone on alkoholia täynnä, kun mennään keikalle.
15-vuotiaana ensimmäisellä hevikeikallani esiinnyin bändin kanssa kiljupäissäni, ja sen keikan jälkeen totesin, että esiintyminen ja alkoholi eivät kuulu yhteen. Siitä asti olen ollut selvin päin keikoilla.
Pimeiden talvikuukausien varalle Koskisella on selviytymisvinkki.
– Musiikkina brasilialainen bossa nova toimii aina. Lohtua ja iloa tähän vuodenaikaan voi hakea myös mun omasta biisistä Hillitön elämä.

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.
– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.
Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.
Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton
EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

*Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.