Kuvituskuva: ihminen istuu penkillä ja katselee auringonlaskua.
| |

Blogi: Muiden miellyttämiseen voi jäädä päihteiden tavoin koukkuun

Päihdeongelman lähipiirissä oppii selviytymään eri keinoin. Niihin kuuluu usein esimerkiksi liiallinen miellyttäminen. Minä yritin lapsena olla helppo ja harmiton, jotta isäni ei joisi. (Hän joi silti, koska oli riippuvainen alkoholista.)

Tuntosarveni herkistyivät, ja opin kannattelemaan muiden ihmisten tunteita ja tarpeita. Opin luovimaan ihmissuhteissani niin, että kukaan ei pettyisi, suuttuisi tai torjuisi. Miellyttämisestä tuli mestaritaitoni.

Selitin itselleni, että olin vain ystävällinen, tunneälykäs ja sosiaalisesti taitava. En ymmärtänyt, että samalla sivuutin kroonisesti oman totuuteni, tunteeni ja tarpeeni. Sellainen ei ole kovin ystävällistä, sosiaalisesti älykästä tai tasapainoista.

Miellyttämisen erottaa ystävällisyydestä se, että se perustuu esimerkiksi pelkoon, häpeään tai syyllisyyteen. Käytännössä kyse on manipulaatiosta: kontrolloimme toisten tunteita ja ajatuksia, jotta saisimme hyväksyntää tai välttäisimme paheksunnan. Haemme muista turvaa, jota vaille olemme ehkä jääneet lapsina ja jota emme aikuisena kykene antamaan itsellemme.

Laumaeläiminä hyväksyntä toki kuuluu inhimillisiin perustarpeisiimme. Miellyttäjällä tuo tarve kuitenkin ylikorostuu, jolloin hän uhraa toistuvasti ja pakonomaisesti itsensä. Surullisinta on, että samalla hän itse asiassa jää vaille aitoa hyväksyntää ja yhteyttä: sen saa helppo ja harmiton suojakuori, ei ihminen itse.

Muiden hyväksynnästä voi tulla myös riippuvaiseksi, sillä päihteiden tavoin se vapauttaa aivoissa dopamiinia. Hyväksyntää ei kuitenkaan saa aina tai kaikilta. Se voikin koukuttaa aivan kuin esimerkiksi rahapelaaminen, sillä palkintojen satunnaisuus addiktoi enemmän kuin niiden säännöllisyys tai ennalta-arvattavuus, vertaa yhdysvaltalainen psykologi Harrier Braiker.

Miellyttäminen voi näyttää ulospäin harmittomalta, mutta todellisuudessa sillä on tuhoisia seurauksia terveydelle, itsetunnolle ja ihmissuhteille. Se voi johtaa stressiin, ahdistukseen, uupumukseen ja masennukseen. Moni haastattelemani miellyttäjä kertoo, että se on johtanut myös helpotuksen hakemiseen päihteistä tai muista riippuvuutta aiheuttavista asioista.

Liiallisesta miellyttämisestä voi onneksi toipua niin kuin muistakin haitallisista selviytymiskeinoista. Se pyytää rehellisyyttä, vaivannäköä ja sisäisen turvan vahvistamista. Se pyytää suostumista epämukaviin tunteisiin ja tilanteisiin: kun olen totta, joku väistämättä pettyy tai suuttuu.

Totta oleminen on minulle kuitenkin nykyään paljon palkitsevampaa kuin itse miellyttäminen. En ehkä tiedä mitään yhtä voimaannuttavaa ja riemastuttavaa.

Johanna Pohjola
viestintäpäällikkö
Myllyhoitoyhdistys ry

Johanna Pohjola on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, ratkaisukeskeinen valmentaja ja tietokirjailija. Hän työskentelee Myllyhoitoyhdistyksen viestintäpäällikkönä ja ohjaa toipumiskursseja miellyttäjille. Hänen tuorein teoksensa ”Vapaaksi miellyttämisestä – toipumiskirja hyväksynnän hakijoille” (Gummerus) ilmestyi syksyllä 2024.