Maailman onnellisin maa, jossa päihdeongelma koskettaa jokaista.

Blogi: Voisiko ehkäisevästä päihdetyöstä hioa oman kunnan tai alueen timantin? 

Tänä keväänä olen kohdannut verkon kautta kymmeniä alue- ja kuntavaaliehdokkaita, jotka ovat halunneet kuulla lisää ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen järjestämisestä. Olemme neljässä verkkoinfossa käyneet läpi erilaisia teemoja kuten turvallisuutta, nuorten huumeiden käyttöä, ikäihmisten riskijuomista ja päihdehoitoon pääsyn ongelmia hyvinvointialueilla. Jokainen info aloitettiin lyhyellä katsauksella siihen, miksi ehkäisevää työtä tulisi järjestää.

Automaattinen vastaus tähän on, että vuodesta 2015 Suomessa on ollut oma laki ehkäisevästä päihdetyöstä, joka velvoittaa kuntia, ja nykyään myös hyvinvointialueita, tekemän ehkäisevää työtä. Laki on tietenkin hyvä selkäranka työn toteuttamiselle, vaikka sen velvoitteet eivät ole kovin laajoja. Uskon, että jokainen kunta ja alue voivat toteuttaa ehkäisevää työtä lain hengen mukaisesti, mutta mitä jos lakia pitäisikin vähimmäisvaatimuksena ja tavoitteena olisi tehdä ehkäisevästä työstä hyvinvoinnin edistämisen johtotähti? 

Ihan aluksi tulisi määritellä kenelle ehkäisevä päihdetyö kuuluu. Työtä ei tulisi velvoittaa taholle, jolle se parhaiten mahtuisi työkalenteriin, vaan selvittää, millä taholla on parhaat valmiudet. Onko johto työn tukena? Onko mahdollisuus laajaan verkostoitumiseen ja sektoreita ylittävään yhteistyöhön, saako tehdä myös itsenäisiä ratkaisuja? Onko tarvittavaa osaamista ja hyvät kontaktit muihin viranomaisiin? 

Seuraavaksi tulisi varmistaa, että työlle annetaan tarpeeksi aikaa ja resursseja. Viimeisimmän hyvinvointialueisiin liittyvän raportin mukaan työpanos ehkäisevään päihdetyöhön vaihteli 0,2–3 henkilötyövuoden välillä. On selvää, että muutaman kuukauden työpanoksella ei vähennetä päihdehaittoja. Työllä ei päästä tavoitteisiin, jos toimenpiteisiin ei ole varattu rahaa. 

Kolmanneksi ehkäisevälle työlle pitää luoda kestävät rakenteet. Rakenteiden tulisi olla läpileikkaavia niin, että ehkäisevää päihdetyötä toteutettaisiin esimerkiksi kunnan eri sektoreilla aina kouluista neuvoloihin ja liikuntapalveluista viherosastoihin. Ihmisiä olisi hyvä tavoittaa eri tavoin; tiedottamalla, tapahtumin, koulutuksin ja osallistumalla olemassa olevaan hyvinvointia edistävään toimintaan paikallisesti. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön avulla tavoitetaan uusia kohderyhmiä, voidaan yhdessä kehittää ehkäisevän työn menetelmiä ja jakaa tietoa paikallisesta päihdetilanteesta. 

On kuntien ja alueiden asukkaiden ja heidän valitsemiensa edustajien yhteinen tavoite vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja paikallistasolla. Ehdokkaita kannustan ottamaan päihdeteemat esiin omissa kampanjoissa ja tekemään teemaa näkyväksi. Päihdehaittojen vähentäminen tarkoittaa hyvinvoivaa asuinaluetta, kilpailukykyä, resurssien säästymistä pitkällä aikajänteellä sekä inhimillistä näkökulmaa ihmisten hyvinvointiin. Ehkäisevästä päihdetyöstä voi siis hioa timantin! 

Kirjoittaja:
Annika Eloranta
Koordinaatioyksikön päällikkö
EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto