EHYT ry: Järjestöleikkaukset ajaisivat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan hallitsemattomaan kriisiin
Valtiovarainministeriön budjettipohjassa esitetään uutta, 100 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Tämä tulisi aiemman, jo päätetyn 140 miljoonan euron leikkauksen päälle. Kyse ei ole enää sopeutuksesta vaan kansalaisyhteiskunnan romuttamisesta.
Järjestöt ovat olennainen osa suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää. Ne tekevät ennaltaehkäisevää työtä, tukevat kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä ja tavoittavat niitä, joita virallinen järjestelmä ei tavoita.
“Päihdejärjestöissä nähdään, että Suomen päihdetilanne elää jatkuvasti. Tästä on esimerkkinä uusien muuntohuumeiden, kuten alfa-PVP:n, synnyttämät vakavat haitat, jotka näkyvät niin poliisin kuin myös julkisilla paikoilla liikkuvien kansalaisten arjessa. Järjestöillä on kyky tarttua uusiin ongelmiin nopeasti ja ketterästi, mutta suunnitellut leikkaukset veisivät pohjan koko toiminnalta”, painottaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.
Esitetty leikkaus ajaisi koko sote-sektorin kaaokseen. Samalla kadotettaisiin olennainen osa ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveyspolitiikasta, joka on ollut Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestyksen kulmakivi. Kustannukset kasvaisivat väistämättä niin terveydenhuollossa kuin sisäisessä turvallisuudessa.
Suomessa päihdehaittojen ehkäisystä vastaavat pääosin järjestöt, joilla on valmiit toimintamallit nuorten ja perheiden tukemiseen, laaja päihdekasvattajien verkosto ja suora pääsy oppilaitoksiin. Järjestöt tarjoavat apua myös ihmisille, joita virallinen palvelujärjestelmä ei kykene tavoittamaan.
”Suomessa on nähty myös hyvää kehitystä nuorten päihteiden käytössä. Taustalla on osin se, että jokainen uusi ikäluokka on saanut vaikuttavaa päihdekasvatusta. Esimerkiksi EHYT kohtaa vuosittain noin 20 000 lasta ja 2 500 vanhempaa tutkitun tiedon pohjalta rakennetun päihdekasvatuksen menetelmillä. Tätä ei voi hoitaa satunnaisilla projekteilla, vaan tarvitaan jatkuvuutta. Pitkäjänteinen työ onnistuu vain turvaamalla järjestöjen perustyöhön suunnatut yleisavustukset”, Mikkonen korostaa.
Ennaltaehkäisevä työ vahvistaa suomalaisten veronmaksajien työ- ja toimintakykyä sekä tukee ihmisiä pysymään mukana työelämässä. Leikkaukset eivät uhkaa vain ehkäisevää työtä, vaan myös konkreettista auttamista: kohtaamispaikkoja voidaan joutua sulkemaan ja auttavia puhelimia lakkauttamaan. Yhä useampi jäisi yksin vaikeassa elämäntilanteessa.