Verkossa toteutetuilla Päihdepäivillä 19.-20. toukokuuta vieraili 1602 kävijää. 14 eri seminaarissa käsiteltiin niin ehkäisevää päihdetyötä, päihdepalveluja, alueellisia rakenteita ja mielenterveysaiheita kuin sote-alan ammattilaisten jaksamista.
Vaikka valtaosa nuorista voi entistä paremmin, niillä nuorilla, joilla on haasteita ja jotka ovat heikommassa asemassa, ongelmat syvenevät. Yhteiskunta ei ole onnistunut tavoittamaan ja auttamaan näitä nuoria.
Päihde- ja riippuvuusongelmat kuormittavat laajalti niistä kärsiviä ja heidän läheisiään, mutta myös kuntia. Kun kunnissa edistetään toimintakykyä, tuetaan samalla yksilön itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työllistymistä ja jaksamista.
Päihdepalveluiden saatavuudessa on suurta alueellista vaihtelua. Ratkaisujen löytämisen edellytyksenä on vahva ja tavoitteellinen yhteistyö kuntien, päättäjien, järjestöjen sekä palveluiden käyttäjien kesken.
Huumekuljettajien osuus poliisiratsioissa ja liikenneonnettomuuksissa kasvaa vuosi vuodelta. Nyt on toimittava. Yhteistyötä tarvitaan laajalla rintamalla ja ratkaisuja voimme löytää yhdessä. Valvonnan resurssit on turvattava ja seuraamuksia on porrastettava, mutta samalla on panostettava terveydenhuoltoon. Huumeiden käyttäjille on tarjottava matalan kynnyksen palveluita, sillä huumeisiin liittyvien ongelmien torjunta yhteiskunnassa vähentää ongelmia myös liikenteessä.
EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toivovat kuntapäättäjien panostavan kuntalaisten hyvinvointiin ajoissa. Se on inhimillistä ja tuo kunnalle pitkällä tähtäimellä säästöjä. Järjestöt kampanjoivat teemalla ”Maailman onnellisin maa, jossa päihdeongelma koskettaa jokaista.”
Vapun jälkeisenä maanantaina 3.5. starttaa Tarviinkomätän-kampanja, joka kannustaa kiinnittämään huomiota terveyttä ja hyvinvointia tukeviin valintoihin.
Kehysriihessä 2021 linjataan julkisia menoja. Järjestöt toivovat panostusta ehkäisevään päihdetyöhön sekä ratkaisuja järjestöjen rahoitukseen.
Päihdestrategia julkaistiin 9.4.2021. EPT-verkoston puheenjohtaja Ulla Siimes kirjoittaa ehkäisevän työn tulevaisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä.
Tulevaisuudessa kunnan merkittävimmät järjestämisvastuut koskevat varhaiskasvatusta ja perusopetusta sote-asioiden siirtyessä maakunnille. Kuntien on pystyttävä turvaamaan laadukkaat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut haastavasta tilanteesta huolimatta. Hyvin järjestetty ja resursoitu palvelu toimii usein myös ennaltaehkäisevänä toimintana.
Mielenterveyden edistäminen tarkoittaa kaikkia niitä konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan omia, läheisten tai työpaikan mielenterveyden voimavaroja ja toisaalta suojataan mieltä kuormitustekijöiden kielteisiltä vaikutuksilta. Mielenterveystaitoja, kuten esimerkiksi kykyä säädellä kuormitusta ja stressiä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, voi treenata samoin kuin fyysistäkin terveyttä, mutta treenaaminen vaatii pysähtymistä.
Kunnissa ehkäisevää päihdetyötä ja mielenterveyden edistämistä toteuttavat samat toimijat – joskus jopa koordinaattori on kumpaankin tehtävään sama. Kunnista reilussa 40 prosentissa oli vuonna 2020 joko kunnallinen tai seudullinen yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen yhteiset ja erilliset polut on hyvä tiedostaa ja huomioida työssä.
