EHYT ry/EPT-verkosto on mukana C-EHRN verkostossa, jonka tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa, erityisesti huumeita käyttävien ihmisten asemaa, vähentää stigmaa, vaikuttaa haittoja vähentävien palveluiden saantiin ja saavutettavuuteen.
Hyvinvointialueiden perustaminen luo päihdetyön lakisääteisiin tehtäviin uuden hallintotason, minkä vuoksi syntyy myös kokonaan uusia yhdyspintoja yhteistyölle järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Mitä tämä tarkoittaa lasten ja nuorten parissa tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle? Mitä kehittämismahdollisuuksia ja uusia tilaisuuksia yhteistyölle muutos tuo mukanaan? Mitkä asiakasryhmät sote-uudistuksen rajapinnoilla ovat vaarassa jäädä näkymättömäksi suurien muutoksien keskellä?
EHYT ry:llä on tarjota Päihdeilmiö-oppitunteja opiskelijoille sekä muun muassa materiaaleja keskusteluun digipelaamisesta kannabikseen.
EHYT ry:n nuorisoalan osaamiskeskustoiminta järjesti Ehkäisevän päihdetyön viikolla maksuttomia teemakoulutuksia nuorisoalan ammattilaisille eri aiheista.
Ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumia järjestetään ympäri Suomen ja myös etätapahtumina.
Viikon tapahtumia pääset selaamaan kampanjan tapahtumakalenterissa. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan!
Päihdepäivillä 10.-11.5.2023 syvennytään myös mielenterveyteen, kun tapahtuman yhteistyökumppaniksi ryhtyy MIELI Suomen Mielenterveys ry. Tämä on kolmas kerta, kun Päihdepäivät toteutetaan EHYT ry:n, EPT-verkoston ja MIELI ry:n yhteisvoimin. Kahden etävuoden jälkeen tapahtuma palaa läsnätapahtumaksi Helsingin Kulttuuritalolle.
Kun kävelet kaupungilla, mihin asioihin huomiosi kiinnittyy? Kauniisiin istutuksiin, siistiin katukuvaan, roskiin ja rikkinäisiin betonilaattoihin? Koulumatkalla oleviin lapsiin, eläimiin, kaupasta tulevaan perheenäitiin vai päihteitä käyttäviin henkilöihin? Kaupunkiin mahtuu kaikenlaista kulkijaa, ja on meidän kaikkien vastuulla, että voimme käyttää samoja kaupunkitiloja turvallisesti ja hyvällä mielellä.
Osana Lappeenrannassa toteutettavaa Kaikkien kaupunki -kampanjaa, järjestetään koulutus päihteitä käyttävän henkilön kohtaamisesta.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston huumetyöryhmä valitsi 13.9. kokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtajan Juho Sarvangon. Samassa kokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin A-klinikkasäätiön hankepäällikkö Hanna Paikkala. Juho on Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtaja, A-klinikkasäätiön Verkko-Vinkki-hankkeen projektisuunnittelija, Euroopan haittojenvähennysverkosto Correlationin asiantuntijajäsen ja verkoston Suomen yksi focal pointeista. Hanna toimii A-Klinikkasäätiön hankepäällikkönä kolmatta vuotta. Hän vastaa A-klinikkasäätiön kaikesta hanketoiminnasta ja hänen alaisuudessaan on digitaalinen verkossa tehtävä työ, kasvokkain tapahtuva kohtaava työ, tutkimus ja kehitys sekä päihteet ja työelämä yksiköt.
Lääkkeiden käyttöön liittyvät teemat ovat olleet mediassakin esillä tämän vuoden aikana, mm. ”älylääkkeiden” käyttö. Yle uutisoi viime vuoden loppupuolella opiskelumaailmassa tapahtuvasta älylääkkeiden käytöstä. Termi on hiukan harhaanjohtava, mutta taustalla ovat esimerkiksi toiveet suorituskyvyn parantamisesta. A-klinikan lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen mukaan ilmiö näkyy opiskelijoiden lisäksi myös työelämässä olevilla nuorilla aikuisilla. Käyttöön sisältyy kohtalokkaitakin riskejä ja maltillinenkin käyttö voi aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia. Lääkkeiden käyttöön liittyy monenlaista problematiikkaa, josta on syytä keskustella. Vaikka lääkkeet ovat tarpeellisia, ne eivät ole ongelmattomia, sillä jopa joka neljäs päivystyskäynti johtuu lääkityshaitasta. Käyttämällä lääkkeitä oikein vähennetään myös terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia. EPT-viikon teemana marraskuussa onkin lääkkeiden väärinkäyttö sekä lääkkeiden käytöstä keskusteleminen.
Keskiviikkona 31.8. vietettiin kansainvälistä huumekuolemien ehkäisyn päivää, Overdose Awareness Day:tä. Päivän tarkoituksena on puhua huumekuolemista ilman niihin usein liittyvää stigmaa. Tilastokeskuksen tuoreimman kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 156. Huumeisiin kuolleiden ikärakenteessakin on tapahtunut muutos, kun nuorten huumekuolemat ovat olleet kasvussa.
Suomessa on herätty siihen, että tilanteen on muututtava. THL julkaisi keväällä seitsemän kohdan mallin, jossa on kuvailtu keinoja huumekuolemien vähentämiseksi. Mediassa huumausaineista on puhuttu yhä laajemmin, ensin niihin liittyvistä oheisilmiöistä, sitten käyttöhuoneiden perustamisesta ja lainsäädännön muuttamisesta ja parhaillaan käydään keskustelua huumeiden satunnaiskäytöstä esimerkiksi juhlimisen yhteydessä.
Helsingin Sanomat on uutisoinut ahkerasti Helsingin Kallion Vaasanpuistikon tilanteesta. Alueella on ollut keväällä 2022 aikaisempaa rauhattomampaa ja päihteiden käyttö on ollut näkyvää. Alueen olosuhteisiin on reagoitu ja niihin on haettu ratkaisuja, mikä on hyvä asia. Valvonnan lisäämisen ja akuutin tilanteen selvittämisen jälkeen tulee katsoa eteenpäin, jotta päihdehaittoja voitaisiin vähentää myös pitkällä tähtäimellä. Näistä keinoista on ollutkin hyviä avauksia, ja esimerkiksi valvottujen käyttötilojen perustamista on ehdotettu. Palveluiden parantamisen lisäksi on panostettava myös varhaiseen puuttumiseen ja etenkin ehkäisevään työhön.
THL julkaisee uuden oppaan kunnille ja hyvinvointialueille ehkäisevän päihdetyön
laadukkaan ja vaikuttavan toteuttamisen tueksi. Myös EPT- verkoston koordinaatioyksikkö on ollut mukana oppaan teossa.