Tiedotteet

Vuoden 2019 tiedotteet:

4.11.2019 Myytit kannabiksen käytöstä elävät vahvoina

”Pilvestä tulee aina hyvä fiilis.” ”Kannabishan on puhdas luonnontuote.” ”Kannabiksen avulla pääsee mukaan porukaan.” Muun muassa tällaisia ajatuksia ja uskomuksia nuoret aikuiset* mainitsivat, kun heiltä kysyttiin, millaisia olettamuksia heillä on kannabiksen käyttöön liittyen.

Kannabiksen kokeilu ja käyttö on arkipäiväistynyt 2010-luvulla etenkin nuorten aikuisten kohdalla. Yleisintä kannabiksen kokeilu ja käyttö on 25-34 -vuotiailla. Heistä lähes puolet on vähintään kokeillut kannabista.

– Kannabikseen ja sen käyttöön liittyy paljon erilaisia myyttejä, ja järkevää, vuorovaikutteista keskustelua tarvitaan lisää. Pelottelu ei ole hyvä tapa lähestyä aihetta. Sen sijaan on tarvetta myyttien purkamiselle ja pohdinnalle, miten kannabis vaikuttaa ja miksi sitä käytetään, sanoo YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen.

Huomionarvoista on, että nuorempien kohdalla kannabiksen kokeilu ei ole lisääntynyt. Peruskouluikäisten kannabiskokeiluja on harvemmalla kuin joka kymmenennellä, lukiolaisista alle 15 prosentilla ja ammattikouluissa opiskelevista noin joka viidennellä. Useimmilla kannabiskokeilut jäävät muutamaan kertaan. Suurin osa suomalaisista ei ole kokeillut kannabista.

Puhuminen kannabiksesta on usein arvolatautunutta ja vahvoihin mielikuviin nojaavaa. Omat tai lähipiirin kokemukset voivat myös värittää aihetta suuntaan tai toiseen.

– On hyvä muistaa, että kannabiksesta puhuminen ei ole sama asia, kuin sen kokeilu tai käyttö. Kannabiksesta voi puhua ihan yhtä lailla, kuin mistä tahansa muustakin aiheesta. Kysyminen, pohdiskelu, ja erilaiset mielipiteet kuuluvat rakentavaan keskusteluun, sanoo Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen projektipäällikkö Kim Kannussaari.

Muun muassa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hanke, YAD ry sekä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestämä Ehkäisevän päihdetyön viikko -kampanja tarjoavat materiaalia ja faktatietoa keskustelun tueksi.

Kannabiksen vaikutus ajokykyyn mukaan keskusteluun

Kannabiksen käyttö vaikuttaa myös ajokykyyn. Vaikutus kestää joitakin tunteja riippuen muun muassa käyttömäärästä.

– Kannabis hidastaa reaktiokykyä, vääristää käsitystä etäisyyksistä ja nopeudesta sekä heikentää keskittymiskykyä. Kuljettaja ei kuitenkaan välttämättä itse huomaa aineen vaikutusta ajokykyynsä, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen kertoo.

Huumerattijuoppojen osuus poliisin tietoon tulleista rattijuopoista on lisääntynyt 2010-luvulla. Myös kiellettyjen aineiden käytön kirjo on muuttunut moninaisemmaksi.

Suomessa huumausaineilla ei ole alkoholin promillerajojen tapaisia rajoja, vaan huumeisiin on liikenteessä nollatoleranssi.

Ehkäisevän päihdetyön viikolla tänä vuonna teemana on kannabis. Tavoitteena on herättää keskustelua aiheesta, avata kannabiksen käyttöön liittyviä uskomuksia, sekä kannustaa varsinkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä nuorten ja nuorten aikuisten parissa toimivia kannabiksen käytön puheeksiottoon.

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 4.-10. marraskuuta. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Liikenneturva on yksi kampanjan viestintäyhteistyökumppaneista.

*Kannabikseen liittyviä uskomuksia kerättiin keväällä 2019 Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen vertaisryhmän nuorilta aikuisilta. Vertaisryhmän koko on noin 20 nuorta aikuista.

4.11.2019 Myterna om cannabisanvändning lever starka

”Man får alltid bra fiilis när man röker gräs ”Cannabis är ju en ren naturprodukt.” ”Cannabis gör det lättare att bli en i gänget.” Bland annat det här nämnde en grupp unga vuxna* då man frågade dem vilka uppfattningar de har om användningen av cannabis.

Det har under 2010-talet blivit allt vanligare att pröva och använda cannabis, framför allt bland unga vuxna. Trenden är störst bland personer inom åldersgruppen 25–34 år. Av dem har nästan hälften åtminstone prövat på cannabis.

– Det finns många olika myter om användningen av cannabis, och vi behöver därför få igång en livligare debatt som bygger på förnuft och interaktion. Skrämseltaktik är inget bra sätt närma sig ämnet. Däremot gäller det att spräcka myterna och diskutera vilken effekt cannabis har och varför drogen används, säger verksamhetsledare Janne Paananen vid YAD Youth Against Drugs ry.

Det bör noteras att bland de yngre åldersgrupperna har tendensen att pröva på cannabis inte ökat. Av barnen i grundskoleålder har mindre än en tiondedel prövat på cannabis. Bland gymnasieeleverna är andelen mindre än 15 procent och bland yrkesskolstuderandena omkring en femtedel. De flesta använder cannabis bara några gånger. Majoriteten av finländarna har aldrig prövat på cannabis.

Debatten om cannabis är ofta värdeladdad och grundar sig på starka föreställningar. Personens egna eller vänners och bekantas erfarenheter kan också väga starkt i debatten.

– Det är viktigt att komma ihåg att det inte är samma sak att tala om cannabis som att pröva eller använda drogen. Man kan prata om cannabis likaväl som om vilket annat ämne som helst. Frågor, överläggningar och olika åsikter hör till en konstruktiv debatt, säger Kim Kannussaari, som leder projektet Cannabisintervention för unga cannabisanvändare.

Bland annat projektet Cannabisintervention för unga cannabisanvändare, YAD ry och kampanjen Veckan för förebyggande rusmedelsarbete, som ordnas av Nätverket för förebyggande rusmedelsarbete, erbjuder material och fakta till stöd för debatten.

Cannabis effekt på körförmågan borde också diskuteras

Cannabis påverkar också körförmågan. Effekten varar några timmar, lite beroende på bl.a. hur stor mängd cannabis personen har använt.

– Cannabis försämrar användarens reaktionsförmåga och koncentrationsförmåga och förvränger uppfattningen av avstånd och hastigheter. Föraren märker nödvändigtvis inte själv att ämnet påverkar hans eller hennes körförmåga, berättar planerare Laura Loikkanen från Trafikskyddet.

Andelen drogpåverkade rattfyllerister av alla fall av rattfylleri som kommit till polisens kännedom har ökat på 2010-talet. Under 2010-talet har andelen drogpåverkade rattfyllerister som kommit till polisens kännedom ökat. Dessutom används allt fler olika förbjudna ämnen.

I Finland har inga gränser fastställts för narkotika på samma sätt som promillegränserna för alkohol, utan i fråga om narkotika gäller nolltolerans i trafiken.

Temat för veckan för förebyggande rusmedelsarbete är i år cannabis. Målet är att väcka diskussion om ämnet och att synliggöra olika föreställningar om användningen av cannabis. Därtill vill man uppmuntra i synnerhet dem som arbetar inom social- och hälsovårdsbranschen och dem som arbetar med ungdomar och unga vuxna att diskutera användningen av cannabis med kunder och klienter.

Veckan för förebyggande rusmedelsarbete går av stapeln den 4–10 november. Temaveckan ordnas av Nätverket för förebyggande rusmedelsarbete. Trafikskyddet är en av samarbetspartnerna när det gäller att sprida information om kampanjen.

*Information om rådande föreställningar om cannabis samlades in från en grupp unga vuxna inom ramen för projektet Cannabisintervention för unga cannabisanvändare under våren 2019. Gruppen bestod av cirka 20 unga vuxna.


Vuoden 2018 tiedotteet:

5.11.2018 Tummat hampaat ja haiseva hengitys – nuuskaamisen vaikutukset näkyvät pian nuorten terveydessä

Nuuskan suosio nuorten keskuudessa kasvaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkalaisista nuorista 4,5 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10,3 prosenttia nuuskaa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden nuuskan käytössä on selvä ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 prosenttia nuuskaa päivittäin.  Nuuskan käyttö on ollut yleisempää poikien keskuudessa, mutta myös tyttöjen nuuskan käyttö on alkanut yleistyä.

Mikäli nuuskan käyttö jatkossa yhä lisääntyy, se tulee näkymään nuorten suunterveydessä.

– Etenkin limakalvomuutokset, niin sanotut norsunnahkamaiset nuuskaleesiot, tulevat yleistymään. Tällä voi pidemmän ajan kuluessa olla vaikutusta suusyövän esiintyvyyden lisääntymiseen. Lisäksi nuuskan käyttö tulee näkymään nuorten käyttäjien tulehtuneina ja vetäytyneinä ikeninä, tiivistää dosentti, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen.

Nuuskalla on monia haitallisia vaikutuksia suunterveydelle.

– Nuuskan käyttö tuntuu ja näkyy suussa yleensä ensin pahanhajuisena hengityksenä, hampaiden värjäytyminä ja kulumina sekä paksuuntuneena norsunnahkamaisena limakalvona, Heikkinen kertoo.

Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa esimerkiksi ikenien vetäytymistä, ientulehdusta, hampaiden kiinnityskudossairautta ja altistaa paljastuneiden hampaiden kaulojen reikiintymiselle.

– Nuuskan käyttö tummentaa hampaita ja paljastaa juurten pinnat palautumattomasti. Paljastuneet juurten pinnat myös vihlovat helposti ja voivat reikiintyä, koska kiille ei niitä suojaa.

Nuuskan jatkuvalla käytöllä on lisäksi yhteyksiä suuontelon, nielun ja nenän alueen syöpiin. Nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, joista lähes 30 on syöpää aiheuttavia aineita.

Nuorella riippuvuus nuuskaan voi kehittyä nopeasti

Nuuska sisältää runsaasti nikotiinia ja siitä saatava nikotiiniannos on usein suurempi kuin savukkeissa. Nikotiini on vahva myrkky ja voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Erityisesti nuorella riippuvuus voi kehittyä nopeasti, jopa satunnaisen käytön seurauksena.

Nikotiinilla on riippuvuuden lisäksi myös muita haitallisia vaikutuksia. Nuoren kehittyvät aivot ovat herkät nikotiinin ja muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden vaikutuksille. Nikotiini häiritsee aivojen normaalia kehittymistä ja voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen. Lisäksi nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonielimistöön, sokeriaineenvaihduntaan, kolesteroliarvoihin sekä syöpäriskiin.

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään vuosittain viikolla 45. Tänä vuonna teemaviikon 5.–11.11. aiheena on nuoret ja nuuska. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa.


15.10.2018 Ville Nurminen tekee vuodessa 500 keikkaa, mutta ei yhtäkään yökerhossa

Räppäri Ville Nurminen keikkailee lastenkodeissa, kouluissa, mielenterveysyksiköissä ja erilaisissa tapahtumissa. Kappaleet kertovat päihteidenkäytöstä, yksinäisyydestä, pahasta olosta ja kiusaamisesta. Nurminen on tehnyt Ehkäisevän päihdetyön viikon tunnuskappaleeksi 15.10. julkaistavan kappaleen Päihteet (linkki videoon tiedotteen lopussa).

Kaikki sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Nurminen julkaisi kappaleen Kynttilät haudalla. Kappale aiheutti palautevyöryn, jossa nuoret kertoivat saaneensa sanoituksista voimia jatkaa, vaikka elämässä on vaikeaa.

– En ole keikkaillut yökerhoissa, enkä käy asiakkaana niissä myöskään. Toki jos yleisö haluaa minut yökerhoon esiintymään niin sitten menen. Ennemmin kuitenkin teen omaa juttuani ja autan muita sitä kautta. Koko maailmaa ei voi muuttaa ja mulle riittää, jos saan musiikillani autettua edes yhtä ihmistä, Nurminen sanoo.
Monet biisit syntyvät paitsi omasta historiasta, myös niistä tarinoista ja kohtaloista, joita Nurminen kuulee. Hän saa usein yhteydenottoja nuorilta, joiden elämä on riekaleina, ja jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta.

Räppärin omaa lapsuutta ja nuoruutta ovat varjostaneet päihdeongelmat, masennus ja kiusaaminen.

– Itselle päihteet aiheuttivat vain pahaa. Ärtyneisyyttä, masennusta ja itsetuhoisuutta. Elämä muuttui ikävästä ja surullisesta kivaksi ja iloiseksi kun lopetin niiden käytön. Nyt rahaakin jää esimerkiksi matkusteluun. Pohjalta voi päästä ylös, tärkeää on uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa, Nurminen sanoo.

Hän myöntää, että positiivinen ajattelu on vaatinut opettelua.

– Usein artistit sanovat, että pitää olla vaikea hetki elämässä, jotta syntyy hyviä biisejä. Mulla se ei mene niin. Voin peilata historiaani ja palata niihin rankkoihin hetkiin ja tunteisiin, ja palata sieltä takaisin tähän hyvään tilanteeseen mikä elämässä nyt on.
Ville Nurminen on tehnyt Ehkäisevän päihdetyön viikon tunnuskappaleeksi 15.10. julkaistavan kappaleen Päihteet. Kappaleessa Nurminen kertoo, miten monet nuoret joutuvat etsimään hyväksyntää ja omaa paikkaansa päihteiden avulla.

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään vuosittain viikolla 45 ja teemaviikolla kannustetaan ottamaan päihteet puheeksi ja keskustelemaan vaikeistakin aiheista. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa.

Päihteet musiikkivideo YouTubessa

Päihteet-kappale Spotifyssa