PÄIHDEPÄIVIEN PUHUJAHAASTATTELU: SANNA KAILANTO
Huumausaineisiin liittyvät kuolemat ovat olleet pitkään nousussa. Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä HEAR etsii ratkaisuja kuolemien vähentämiseksi. Aihetta käsitellään myös Päihdepäivillä työryhmän seminaarissa ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä”. Mutta mistä seminaarin nimi tulee? Kuinka huumekuolemia voidaan ehkäistä? Tähän vastaa THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto. Mikä sai sinut kiinnostumaan huumekuolemien ehkäisystä? ”Huumekuolemat ovat olleet pitkään…
Huumausaineisiin liittyvät kuolemat ovat olleet pitkään nousussa. Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä HEAR etsii ratkaisuja kuolemien vähentämiseksi. Aihetta käsitellään myös Päihdepäivillä työryhmän seminaarissa ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä”. Mutta mistä seminaarin nimi tulee? Kuinka huumekuolemia voidaan ehkäistä? Tähän vastaa THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto.
Mikä sai sinut kiinnostumaan huumekuolemien ehkäisystä?
”Huumekuolemat ovat olleet pitkään nousussa. Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että nyt pitäisi tehdä jotain. Silloin huumekuolemien ehkäisyyn ei ollut olemassa koordinoitua toimintaa samalla tavalla, kuin vaikka ehkäisevässä työssä.”
Kailanto kertoo, että ehkä viimeinen sysäys lähteä ehkäisemään huumekuolemia saattoi olla liikenneturvallisuuden edistämiseksi asetettu kansallinen tavoite nolla liikennekuolemaa.
”Ehkä viimeinen sysäys huumekuolemien ehkäisyyn oli se, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi asetettiin nollastrategia. Huumausainekuolemat ovat pääsääntöisesti tapaturmaisia myrkytyksiä, johon kuolee ihmisiä enemmän kuin liikenteessä. Silti huumekuolemien ehkäisyyn ei ole asetettu kansallisia tavoitteita. Suurin osa tapaturmista olisi estettävissä. Tästä heräsi kysymys siitä, miksi asialle ei tehdä mitään”
Palvelut eivät vieläkään tavoita kaikista heikoimmassa ja syrjäytyneimmässä asemassa olevia.
Kailanto kertoo, että Suomessa on runsaasti erilaisia palveluita ja menetelmiä huumausaineista johtuvien myrkytyskuolemien ehkäisemiseksi, mutta huomauttaa, etteivät palvelut eivät siltikään riittävästi tavoita kaikkia kohderyhmiä tai vastaa tarpeeseen. Erityisesti nuorille suunnatut palvelut vaativat kehittämistä.
”Käytössämme on palveluja, kuten ennalta estävää toimintaa, varhaisia, haittoja vähentäviä sekä hoitopalveluja, mutta ne eivät välttämättä ole täysin riittäviä ja vastaa tarpeeseen. Palvelut eivät vieläkään tavoita kaikista heikoimmassa ja syrjäytyneimmässä asemassa olevia. Tarvitsemme myös uusia palveluita.”
”Uutena lähestymistapana olemme tulevassa työpaperissa huomioineet nuoret. Vaikka suurin osa huumekuolemien ehkäisyn keinoista ovat kaikille kohderyhmille samoja, niin olemme huomanneet, etteivät nuoret, alle 25-vuotiaat juurikaan käytä saatavilla olevia palveluja. Tämän vuoksi alle 25-vuotiaat päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tulisi huomioida omana kohderyhmänään.”
Suomessa nuorten huumekuolemat ovat huolestuttavalla tasolla. Mistä tämä johtuu?
Kailanto kertoo, että Suomen käyttökulttuuri on osasyynä nuorten suureen kuolleisuuteen. Huumeiden käytön muututtua ongelmalliseksi käyttö tapahtuu usein pistämällä ja käyttämällä useita eri päihteitä sekaisin. Käyttötapa on vaarallinen, mikä lisää myrkytysriskiä.
”Nuorten huumekuolemia voitaisiin ehkäistä esimerkiksi nuorille suunnatuilla varhaisen puuttumisen palveluilla tai ennaltaehkäisyllä, mutta haluan painottaa, etteivät ratkaisut ole mustavalkoisia.”
”Koko hoitokaari pitäisi olla olemassa. Jos jokaisessa vaiheessa saataisiin joku, edes yksi nuori palveluiden piiriin, niin tilanne paranisi. Tiedän, että palveluihin pääsy on haasteellista, mutta vaikka hoitoja olisi tarjolla, nuoret eivät yleensä hakeudu niihin. Tästä herää kysymys; onko meillä olemassa palveluita, jotka vastaisivat nuorten tarpeisiin?”
Kailannon mukaan ikäryhmissä on havaittavissa eroja, vaikkakin huumeisiin kuolleita yhdistää pitkään jatkunut ongelmallinen päihteiden käyttö.
”Ikäryhmissä on eroja. Vaikka huumeisiin menehtyisi nuori, taustalla on usein pitkään jatkunutta ongelmallista käyttöä. Harvemmin kertaluontoiseen kokeiluun menehtyy. Suurimmat erot ikäryhmien välillä ovat, etteivät nuoret hakeudu palveluiden piiriin ja että vanhemmilla ikäpolvilla päihteiden käytön kirjoon kuuluu nuoria useammin alkoholi.”
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Mistä Päihdepäivien seminaarin nimi tulee?
”Jotain vanhaa kertoo siitä, että olemme julkaisseet ensimmäiset suositukset. Jotain uutta viittaa tulevaan paperiin, jota nyt työstämme. Jotain lainattua – emme keksi pyörää uudelleen, vaan seuraamme muiden maiden kehitystä, keräämme tietoa ja menetelmiä maista, jotka ovat onnistuneet vähentämään huumekuolemia, kuten esimerkiksi Virosta.”
”Jotain sinistä – poliisin puheenvuoro. Kysymys siitä, miten poliisit näkevät tilanteen ja millaisia puuttumiskeinoja ja resursseja poliiseilla on puuttua huumekuolemien ehkäisyyn.”
”Oma puheenvuoroni keskittyy käyttöhuoneisiin. Avaan puheenvuorossani käyttöhuoneiden konseptia, sillä se ei välttämättä ole kaikille selvä.”
Millaisia kokemuksia sinulla on Päihdepäivistä ja mitä odotat kevään tapahtumalta?
”Olen käynyt aiemmin päihdepäivillä sekä puhumassa että kuuntelemassa. Mielestäni tapahtumalle on oma paikkansa. Joskus tarjonnan paljous voi aiheuttaa valinnanvaikeuksia, kun on useampi kiinnostava seminaari samanaikaisesti. Olen tykännyt tapahtumasta tosi paljon. Mielestäni tapahtuma on hyvin brändätty, todella freesi ja positiivinen. Mielestäni oli hauskaa, että tänä vuonna minut kutsuttiin puhumaan.”
Kailanto toivoo, että Päihdepäivien sisällöt tavoittaisivat myös päättäjät.
”Kevään tapahtuma sijoittuu eduskuntavaalien kannalta mielenkiintoiseen saumaan. Todennäköisesti hallitus on juuri muodostunut ja päättäjät alkavat valmistelemaan hallitusohjelmaa. Tärkeää olisi saada Päihdepäivien sisältöä myös päättäjien korviin.”
Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille?
”Haluaisin lähettää terveisinä päättäjille, etteivät he unohtaisi niitä heikossa asemassa olevia ihmisryhmiä, jotka eivät pysty omia oikeuksiaan puolustamaan, kuten lapset, heikossa asemassa olevat lapsiperheet sekä päihteitä ongelmallisesti käyttävät. Vaikka taloutta joudutaan tasapainottamaan, niin toivoisin, että tasapainottamista tehtäisiin pitkäjänteisesti.”
”Tärkeää on huomioida se, että saadaanko palveluja vähentämällä aikaan säästöjä. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on kustannustehokkaampaa, kuin korjaava työ.”
Sanna Kailanto on koulutukseltaan biologi ja toiminut lähes kahdenkymmenen vuoden ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Virkanimikkeeltään hän on erityisasiantuntija ja työskentelee osana Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmää. Ehkäisevän päihdetyön ja huumausainepolitiikan parissa Kailanto on työskennellyt noin kahdeksan vuotta. Työnkuvaan kuuluu mm. kansalliseen sekä kansainväliseen huumausainepolitiikkaan vaikuttaminen.
Tutustu Päihdepäivien ohjelmaan!
https://www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/