Kaikkien kaupunki

Turvallinen kaupunki kuuluu kaikille

Kaikista suomalaisista 1 200 000 on pelännyt päihteitä käyttäviä ihmisiä. (Juomatapatkimus 2016/THL)

Päihteiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut ja tämä näkyy myös joukkoliikenteessä sekä muilla julkisilla paikoilla. Kaikki päihteitä käyttävät ihmiset eivät kuitenkaan aiheuta häiriöitä ja suurin osa päihteitä käyttävistä ihmisistä käyttäytyy asiallisesti. Aina kohtaamiset eivät ole miellyttäviä, sillä päihteiden käyttö julkisilla paikoilla ja päihteistä tai sairaudesta johtuva sekavuus tuovat turvattomuutta. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla julkisessa tilassa.

Alkoholin käyttö julkisilla paikoilla häiritsee 30 % helsinkiläisistä ja 57 % helsinkiläisistä kokee katukuvan ilmiöistä kaikkien häiritsevämpänä sekavasti käyttäytyvät ihmiset (Laihinen & Keskinen 2017). Lähes kolmasosa helsinkiläisistä joukkoliikennettä käyttävistä ihmisistä kokee turvattomuutta joukkoliikenteen asemilla ja pysäkeillä erityisesti iltaisin. Lisäksi erityisesti lapset ja nuoret kokevat turvattomuutta paikoissa, joissa on päihtyneitä ihmisiä, etenkin ala- ja yläasteikäiset kokivat päihtyneiden aikuisten läsnäolon pelottavana (Merimaa 2015).

Eniten turvattomuutta kokevat naiset ilta-aikaan metrolla matkustettaessa, naisista 32 % kokee olonsa vähintään melko turvattomaksi. (Laihinen & Keskinen 2017)

Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. Valvonta lisää turvallisuutta mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että voimme luottaa muihin ihmisiin. Meidän pitää uskaltaa puuttua, toimia ja mennä häirinnän kohteen luokse häiriötilanteessa, sillä turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla. Huumeiden ongelmakäyttäjät tulisi nähdä avun tarpeessa olevina yksilöinä, ei rikollisina tai järjestyshäiriöinä. Hoidon ja palveluiden riittämättömyys heijastuu suoraan julkiseen tilaan ja joukkoliikennevälineisiin

Turvallisuusohjeet pelottavilta tuntuviin tilanteisiin
(suunniteltu erityisesti lapsille)

  • Matkareitin valinta. Kun liikut ulkona, varsinkin pimeällä, valitse reitti, jossa on katuvalot, kauppoja ja asutusta. Vältä pimeitä metsäreittejä tai alikulkutunneleita. Kulje mieluummin yhdessä kaverin kanssa.
  • Pysäkit. Jos pysäkillä on sekavasti käyttäytyvä ihminen, kannattaa pysyä kauempana ja hakeutua muiden ihmisten lähelle.  Parasta on, että et kiinnitä sekavasti käyttäytyvään ihmiseen mitään huomiota.
  • Liikennevälineessä. Vaihda paikkaa, jos liikennevälineessä on häiritsevästi käyttäytyvä ihminen. Siirry joko istumaan tai seisomaan lähelle turvallista aikuista. Sekavalta vaikuttavalle ihmisille ei kannata jäädä puhumaan,  eikä hänen kanssaan kannata alkaa väitellä. Ilmoita häiritsevästä matkustajasta kuljettajalle, jos se on mahdollista.
  • Lapsi voi pyytää aikuiselta aina apua.  Aikuisten on hyvä seurata mitä liikennevälineissä tapahtuu, ja puuttua tarvittaessa sellaisiin tilanteisiin, joissa lapsi kokee turvattomuutta. Lasta kannattaa ohjeistaa siirtymään jonkun turvallisen aikuisen viereen. Vieraalle aikuiselle ei tarvitse ryhtyä puhumaan.
  • Jos joku alkaa häiriköidä tai käyttäytyä aggressiivisesti, siirry kauemmas. Soita tarvittaessa 112. Järjestyshäiriöstä voit ilmoittaa myös metron omaan hätänumeroon 09 310 12 112 tai lähijunissa numeroon  0800 132 323.
  • Monet häiriöt ovat vältettävissä ystävällisellä asenteella. Päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset toivovat, että heitä kohdellaan kuten muitakin ihmisiä. ”Vaikka elämässä menee välillä huonosti, se ei tarkoita, että olen paha ihminen.”
  • Jos puutut haastavaan tilanteeseen, älä käske äläkä kiellä vaan pyri olemaan määrätietoisen kohtelias: ”Anteeksi mutta…” Älä hermostu päihtyneelle ihmiselle vaan voit esimerkiksi kertoa hänelle: ”Anteeksi oletko huomannut, että täällä on lapsia, joita käytöksesi voi pelottaa…” tai  ”Anteeksi, mutta voisitteko olla vähän hiljempaa, meteli voi pelottaa lapsia…”
  • Jokaisen aikuisen on autettava lasta. Uskalla toimia ja mennä väliin häiriötilanteessa, mutta muista, että et vaaranna omaa turvallisuuttasi.
  • Kuljettaja ei voi aina poistua ohjaamosta ja auttaa, tilanteeseen puuttuminen on meidän matkustajien vastuulla.
  • Tukena oleminen on myös tarpeellista puuttumista. Jos jotakuta matkustajaa häiritään sanallisesti, meillä pitäisi olla rohkeutta kysyä ”onko kaikki ok?”
  • Myös päihtynyttä ihmistä pitää auttaa. Jos päihtynyt ihminen näyttää heikkokuntoiselta, soita 112.

Video lapsille: Miten toimia, jos kaupungilla liikkuessa pelottaa?

#kaikkienkaupunki-kampanja Helsingissä

EPT-verkoston Kaikkien kaupunki -turvallisuuskampanja näkyi Helsingin joukkoliikenteessä marraskuussa. Kampanjan aikana matkustajia kannustettiin jakamaan kokemuksiaan joukkoliikenteestä. Helsinki Poetry Connection koosti matkustajien tarinat ja muistot runoesitykseksi, joka esitettiin joulukuussa Runometrossa. Katso kaikki runovideot Youtube-kanavalta.

Kaikkien kaupunki -kampanjan avulla haluttiin rohkaista kaupunkilaisia puuttumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin ja luomaan näin turvallista kaupunkitilaa jokaiselle. Kampanja toi esiin päihteitä käyttävien ihmisen inhimillisen kohtaamisen – vaikka päihteidenkäyttö julkisella paikalla saattaa aiheuttaa turvattomuutta, suurin osa ihmisistä käyttäytyy asiallisesti ja monet häiriöt ovat vältettävissä ystävällisellä asenteella.

”Joukkoliikenne on paikka, jossa moni kohtaa päivittäin syrjintää. Kuuntelemalla ja antamalla tilaa ihmisten kokemuksille ja ajatuksille esimerkiksi päihteiden käytöstä, seksuaalisesta häirinnästä tai rasismista voimme kaikki oppia näkemään arkisiakin kohtaamisia uudesta näkökulmasta, pitämään huolta toisistamme ja edesauttamaan muutosta” Runoilja Jonna Nummela

kaikkienkaupunki älä sulje silmiäsi ihmisiltä
Turvallinen kaupunki

Lisätiedot

Inari Viskari
Asiantuntija
inari.viskari(at)ehyt.fi
p. 040 451 4199