Ennakoiva maakunta resursoi ongelmien varhaiseen tunnistamiseen
Palveluissa on pyrittävä ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja perheiden tukemiseen.
Sote-keskuksissa on voitava tarjota joustavasti myös järjestöjen tuottamia palveluita.
Palvelusopimuksiin on kirjattava matalan kynnyksen ehkäisevät päihde- ja mielenterveyspalvelut ja järjestöjen rooli niiden tuottajana (esim. mini-interventio, puheeksiotto sekä tupakkavieroituksen käyttö palveluissa huomioiden masentuneisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden seulonta).
Miten on?
- Kuinka paljon maakunnassanne toimii sote-järjestöjä? Miten ne osallistuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen?
- Onko maakuntanne järjestöystävällinen?
- Miten maakuntanne turvaa järjestöjen rahoittamisen?
Ennakoiva maakunta välittää asukkaistaan ja resursseistaan
Varhaisen tunnistamisen avulla voidaan puuttua ajoissa päihde– ja mielenterveysongelmien lisäksi muun muassa lähisuhdeväkivaltaan. Työ ehkäisee vakavampien ongelmien syntymistä ja helpottaa selviytymistä silloin, kun ihmisillä ja yhteisöillä on vielä jäljellä voimavaroja. Perheitä tukemalla ja varhaisella puuttumisella ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta.
Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrät lisääntyivät 15 % vuonna 2017 (THL).
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjonta ei jakaudu alueellisesti tai väestöryhmittäin oikeudenmukaisesti ja palvelujen saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa on ongelmia. Integraatio säästää, samoin ehkäisevään työhön panostaminen. Erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvat interventiot on todettu tehokkaiksi ja taloudellisesti kannattaviksi.
Uusien sote-keskusten toiminnan tulee olla niin joustavaa, että niissä voidaan toteuttaa palveluita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuusmallilla. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut ja kohtaavan työn resurssit ovat merkittävä lisä sote-keskuksille. Tampereella hyvinvointipalveluihin sovelletaan rakennushankkeista tuttua allianssimallia. Hyvinvointikeskuksen konsepti on Suomessa uusi.
Suomessa on noin 1000 sote-alan järjestöä. Näissä järjestöissä tehdään vuosittain 21 000 henkilötyövuotta pelkästään vapaaehtoistyötä.
Maakunnan tulee varmistaa järjestöjen tuottamien matalan kynnyksen palveluiden ja ehkäisevän työn edellytykset jatkossakin: järjestöjen hyvinvointia- ja terveyttä edistävä yleishyödyllinen toiminta ja sen rahoitus on turvattava. Tämä on perusteltua ja kustannustehokasta erityisesti silloin, kun työllä on rajapinta sote-palveluluihin.
Lue lisää
- Syrjäytymisen hinta: Sen sijaan, että odotetaan ongelmien ilmaantumista ja puututaan niihin vasta silloin, on panostettava hyvinvoinnin, voimavarojen ja pärjäävyyden vahvistamiseen sekä ehkäistävä nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä.
- Yhdyspintapalveluiden mahdollisuudet: Nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut ja tuki vähentävät lasten eriarvoisuutta. Lapsi- ja perhelähtöisyys edellyttää hyvin toimivien palvelujen kokonaisuuksia ja palvelujen sektorirajat ylittävää yhteensovittamista. Lasta tuetaan lähtökohtaisesti hänen omassa kasvuympäristössään.
- Ehkäistään ennen ongelmien eskaloitumista: Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen edellyttävät yhteistä vastuuta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. On myös tunnustettava ehkäisevän työn merkittävyys ja varattava sille riittävät toimintaedellytykset. Priorisoinnissa auttaa tieto siitä, miten lastensuojelun kustannukset syntyvät.
- Matalan kynnyksen lapsi ja perhepalvelut: Varmistetaan, että kaikkien lasten ja perheiden voimavarat vahvistuvat ja heidän osallisuutensa paranee sekä mahdollistetaan nykyistä varhaisempi avun ja tuen saanti.
- Esimerkkejä matalan kynnyksen sote-palveluista: Järvenpäässä on Matala. Porvoossa Matala Kynnys.
- Mannerheimin lastensuojeluliitto: Lapsiystävällisessä maakunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista edistetään tavoitteellisesti.