EPT-viikon blogi: Tunnistamaton adhd päihteiden käytön riskitekijänä

Suomessa on varovaisen arvion mukaan noin 250 000 adhd-oireista henkilöä, joista suurin osa diagnosoimattomia. Tunnistamaton adhd voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja, työllistymistä sekä kasvattaa riskiä mielenterveys- ja päihdehäiriöille. Adhd:n varhaiseen tunnistamiseen tulisikin panostaa, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen ja yksilöllinen tuki aktiivisuuden ja tarkkaavuuden pulmiin sekä ehkäistä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia henkilön elämään.

Adhd ja päihteet

Adhd on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka voi heikentää henkilön toimintakykyä useilla elämän eri osa-alueilla. Adhd:n ydinoireisiin kuuluvat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden pulmat sekä impulsiivisuus, ja ne voivat näyttäytyä eri ikävaiheissa eri tavoin. Se, missä ikävaiheessa oirekuva havaitaan, voi vaihdella huomattavasti, ja diagnosointi saattaa viivästyä.

Usein adhd-oirekuvaan liittyy joitain muita samanaikaisia liitännäisoireita tai -sairauksia, kuten univaikeuksia, aistisäätelyn häiriötä, masennusta tai ahdistuneisuushäiriöitä. Esimerkiksi riski mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin on 3–5 kertainen muuhun väestöön verrattuna.

Adhd-oireisilla on kohonnut riski myös päihdehäiriöön. Keskimäärin noin joka neljännellä päihdehäiriöisellä todetaan myös adhd. (Adhd:n Käypä hoito -suositus.) Ilmiön yleisyys näyttäytyy myös vuonna 2018 julkaistussa kansainvälisen asiantuntijaryhmän julkilausumassa, jonka mukaan adhd:n mahdollisuus tulisi seuloa kaikilta, joilla on päihderiippuvuus. Uusimman tiedon mukaan adhd:n diagnostinen arvio voidaan tehdä myös päihteiden käytön aikana, mutta se vaatii perehtyneisyyttä ja huolellista paneutumista. Uusimman tutkimustiedon valossa adhd:n ja päihdehäiriön samanaikainen hoitaminen on suositeltavaa. (Lääkärilehti 12–13/2021.)

Tunnistamaton adhd riskitekijänä

Vaikka adhd:n tunnistamiseen ja hoitoon on olemassa tehokkaita menetelmiä, voi tuen ja hoidon piiriin pääsyssä olla edelleen paljon viiveitä. Tunnistamattomalla adhd:llä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia henkilön elämään. Sosiaalisten suhteiden vaikeudet, negatiivinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä sekä haasteet työssä ja opiskelussa tulevat usein esille keskusteluissa adhd-oireisten kanssa. Myös syrjäytymisen riski voi kasvaa.

Adhd:n ydinoireista erityisesti impulsiivisuus, ylivilkkaus sekä elämyshakuisuus voivat altistaa päihteiden käytölle. Tunnistamaton adhd, oman oirekuvan tuomat haasteet sekä ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset voivat myös madaltaa kynnystä oireiden itselääkintään päihteiden avulla. Lisäksi hoitamaton adhd voi vaikeuttaa toipumista ja päihteiden käytön lopettamista. Jotta tältä negatiiviselta kierteeltä vältyttäisiin, olisi tärkeää tunnistaa adhd-oirekuva mahdollisimman varhain ja tarjota oikea-aikaista tukea ja apua adhd-oireisen lisäksi myös hänen läheisilleen.

Mitä voisimme tehdä?

Adhd:n mahdollisuuden huomioiminen ja hoito päihdehäiriön taustalla sekä uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen diagnoosia tehtäessä edesauttavat suotuisten elämänpolkujen löytymistä. Tutkitusti oikea-aikainen hoito vähentää erilaisia terveysriskejä sekä parantaa henkilön elämänlaatua ja toimintakykyä. Tällä on erityisesti inhimillisesti, mutta myös yhteiskunnallisesti valtava merkitys.

Oikea-aikaisen avun ja tuen toteutumiseksi eri alojen ammattilaisilla tulisi olla riittävästi tietoa adhd:stä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, sillä sen aiheuttamat toimintakyvyn haasteet voivat näkyä hyvin erilaisissa arjen ympäristöissä. Useat ADHD-liiton neuvontaan yhteyttä ottavat ovat jo pidempään pohtineet adhd:n mahdollisuutta itsellään, mutta asian puheeksi ottamiseen palvelujärjestelmässä voi olla kuitenkin iso kynnys. Rohkaisemme ammattilaisia ottamaan puheeksi adhd:n mahdollisuus ja huomioimaan samalla aiheen sensitiivisyys. Monelle asian puheeksi ottaminen voi olla myös helpotus. Kokemuksemme mukaan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus omien haasteiden kanssa on erittäin tärkeää ja monesti käänteentekevää henkilön elämässä.

Me ADHD-liitossa tarjoamme asiantuntija- ja kokemustietoa matalalla kynnyksellä, otathan rohkeasti yhteyttä. Yhteistyöllä voimme edistää adhd:n varhaista tunnistamista ja oikea-aikaisen avun toteutumista!

Kirjoittaja:

Katja Suni
Kehittämispäällikkö, ADHD-liitto ry

Aiheeseen liittyvää lukemista:
ADHD:n Käypä hoito -suositusLääkärilehti 12–13/2021: ADHD ja päihteet – näin lääkitsen
Verraton-verkkolehti: Adhd altistaa addiktioille

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto