Teksti on tiivistelmä ja käännös julkaisusta What is in your bottle? Alcohol ingredients labeling. (Eurocare, 2013)
Vuonna 2011 EU:n elimet hyväksyivät asetuksen (EU) N:o 1169/2011, jonka mukaan elintarvikkeiden tai virvoitusjuomien, kuten hedelmämehun ja maidon, pakkauksissa on lueteltava ravintoarvot ja ainesosat. Kiivaan keskustelun jälkeen päädyttiin siihen lopputulokseen, että tämä velvoite ei koske alkoholijuomia.
Maaliskuussa 2017 Euroopan komissio julkaisi raportin, jossa todetaan selvästi, ettei ole havaittu puolueettomia perusteita, joilla voitaisiin perustella alkoholijuomien ainesosia koskevien tietojen ja ravintoarvotietojen puuttuminen.
Euroopan komissio antoi alkoholin valmistajille vuoden aikaa toimittaa itsesääntelyä koskeva ehdotus, joka kattaa koko alkoholijuoma-alan. Alkoholijuoma-ala teki maaliskuussa 2018 ehdotuksen itsesääntelystä.
Kansanterveys- ja kuluttajajärjestöt ovat huomauttaneet järjestelmän puutteista useasti.
Teollisuus ei ole pystynyt luomaan yhdenmukaista lähestymistapaa koko alalle, vaan on esittänyt alakohtaisia liitteitä. Lisäksi ehdotuksessa jätetään elintarvikemerkinnöistä vastuussa oleville elintarvikealan toimijoille mahdollisuus päättää tietojen esittämistavasta.
EU:n asetuksen 1169/2011 täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevat ristiriidat saattavat luoda tyylien ja muotojen mosaiikin sen sijaan, että noudatettaisiin nykyisiä (EU:n asetuksessa 1169/2011 tarkoitettuja) puitteita, joihin kuluttajat ovat tottuneet.
Panimoalan mukaan kolmeen neljästä oluesta merkitään ainesosat ja puoleen oluista merkitään energian määrä 100 ml:aa kohden tämän vuoden loppuun mennessä.
Tislattujen alkoholijuomien ja viinien valmistajat haluavat toimittaa nämä tiedot verkossa linkkeinä, QR-koodeina, viivakoodeina ja niin edelleen. Kuten Euroopan komission vuoden 2017 alkoholijuomien merkintöjä koskevassa kertomuksessa todettiin, valtaosa kuluttajista ei käytä koskaan tai käyttää vain harvoin pakkausmerkintöjen ulkopuolisia tietolähteitä alkoholijuomien ravintoarvoja ja ainesosia koskevien tietojen saamiseksi. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (2017) mukaan 44 %:lla 16–74-vuotiaasta eurooppalaisesta (eli 169 miljoonalla ihmisellä) ei ole digitaalisia perustaitoja. Pakkausmerkintöjen ulkopuoliset tietolähteet aiheuttavat tilanteen, jossa miljoonat eurooppalaiset menettävät oikeutensa tietää, mitä he kuluttavat.
