Esitys uudeksi alkoholilaiksi on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Alkoholilain uudistuksessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen 5,5 prosenttiin.
Alkoholista aiheutuvat haitat lisääntyvät, jos kokonaiskulutus kasvaa. THL:n arvion mukaan kokonaiskulutus kasvaa kuusi prosenttia, mikäli enimmäisvahvuutta vähittäiskaupoissa nostetaan 5,5 prosenttiin. Tämä tulee lisäämään alkoholihaittoja: alkoholista aiheutuvia kuolemia arvioidaan tulevan vuosittain 150 enemmän kuin nykyisin. Alkoholisairaudet ja -tapaturmat ja järjestyshäiriöt tulevat lisääntymään.
– Hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja alkoholilakiuudistus on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mikäli lakiuudistus toteutuu esitetyn laisena, on uhkana myös terveyserojen kasvaminen entisestään. Alkoholin kulutuksen kasvu uhkaa erityisesti kaikista haavoittuvimpia väestöryhmiä, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.
– Päättäjien ja poliitikkojen tulee nyt ymmärtää, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.
Työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle
Alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.
– Alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat. Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula, ja aloille, joissa kustannukset jäävät suurelta osin yhteiskunnan maksettavaksi, Kaukonen huomauttaa.