Huumeiden käyttö Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan. Yhä vanhemmat ihmiset käyttävät huumeita sen sijaan, että erityisesti nuorten käyttö olisi lisääntynyt. Yleisin käytetty huume on kannabis.
– Huumeita käyttävien ihmisten syrjäyttäminen tästä yhteiskunnasta ei palvele ketään. Syrjäytyminen heijastuu meihin kaikkiin rikollisuuden ja yleisen turvattomuuden lisääntymisen myötä. Myös kustannukset päihdehuollossa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa kasvavat, jos ongelmiin ei rangaistusten pelossa haeta apua ajoissa, toteaa A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajos.
Päihdepalvelujärjestelmä ei tunnista kunnolla ilmiön moninaisuutta ja eri käyttökulttuureja, minkä seurauksena suurelle osalle käyttävistä ihmisistä ei ole soveltuvia palveluja tarjolla. Pahimmillaan stigma, eli häpeäleima, estää hoitoon hakeutumisen tai mahdollisuuden hyvään hoitoon.
THL:n arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia opiskelijoista ja työssäkäyvistä on joskus käyttänyt huumeita. Tässä luvussa ovat mukana sekä kertakokeilut että toistuva käyttö. Valtaosa huumeita käyttävistä ihmisistä kokeilee kerran tai käyttää huumausaineita satunnaisesti.
– Ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan uusia keinoja ja tapoja. Miten esimerkiksi voidaan estää, että huumeita kokeillut henkilö etenee käytössään pidemmälle tai siirtyy riskialttiimpiin käyttötapoihin? Kajos kysyy.
– Haittoja vähentäviä toimintatapoja tulisi hyödyntää jo paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Päihdepäivillä toukokuussa aiheesta puhuu muun muassa professori, psykiatri ja Global Drug Survey -tutkimusyrityksen toimitusjohtaja Adam Winstock. Global Drug Survey tekee huumeiden käyttöön liittyvää laajaa tutkimusta ja toteuttaa maailman suurimmaksi luonnehdittua vuosittaista kansainvälistä päihdekyselyä.
– Huumepolitiikassa tärkeää on varmistaa kansalaisoikeuksien toteutuminen. Huumeiden käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota, Winstock toteaa.
Kyselyyn on vuosittain ollut maailmanlaajuisesti jopa yli 100 000 vastaajaa. Viime vuonna Muunto-hanke ja Humaania päihdepolitiikkaa ry suomensivat kyselyn, minkä seurauksena suomenkielisiä vastauksia kertyi noin 1500