Artikkeli: Support Don’t Punish -liike haastaa perinteisen huumausainepolitiikan

Support Don’t Punish -liike haluaa nostaa huumausainepoliittiseen keskusteluun huumeita käyttävien ihmisten omaa ääntä sekä vallitsevan huumausainepolitiikan seurauksia huumeita käyttävien ihmisten hyvinvoinnille. 

Liikkeeseen kuuluva ”Global Action Day järjestettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa juhannuksen jälkeisellä viikolla, 26. kesäkuuta.  Tapahtumia oli ympäri maailmaa, Australiasta, Chileen, Nigeriaan, Alankomaihin, Marokkoon ja Kanadaan.

Käsitellyt aiheet olivat tuttuja myös suomalaista huumausainepoliittista keskustelua seuraaville: huumeita käyttävien ihmisten rikosoikeudellinen asema, vuosikymmeniä käydyn ”huumeiden vastaisen sodan” seuraukset huumeita käyttävien ihmisten hyvinvoinnille, sosiaaliselle asemalle, ihmis- ja perusoikeuksille, sekä huumeiden käyttöön ja -käyttäjiin liittyvä stigma ja erilaiset huumeidenkäytöstä aiheutuvia haittoja vähentävät kysymykset, kuten yliannostuskuolemien ehkäisy.

Miina Kajos hiv-järjestö Positiiviset ry:stä seurasi verkon kautta Amsterdamista käsin organisoitua tapahtumaa, jonka aiheena oli huumausainepolitiikan tulevaisuus. Kajoksen mukaan webinaarin keskeisimmiksi teemoiksi nousivat järjestöjen yhteistyö poliisin kanssa sekä huumausainepolitiikkaan liittyvät kansalaistoiminnan ja ihmisoikeustyön ulottuvuudet.

– Erityisen vaikuttavan puheenvuoron piti pitkän uran huumepoliisina tehnyt brittiläinen Neil Woods, joka kertoi huomanneensa lopulta toiminnan tehottomuuden ja epäinhimillisyyden.  Hän siirtyi edistämään sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävämpää päihdepolitiikkaa, Kajos kertoo.

-Toisaalta ei ole mikään kiveen hakattu tilanne, että poliisi vastustaisi uusia huumausainepoliittisia toimia, kuten ehkä usein ajatellaan. Vaikkapa ainetunnistuksen osalta joissain maissa nimenomaan poliisi on halunnut edistää tunnistuksen käyttöön ottoa, kun taas esimerkiksi terveyspuoli on vastustanut toimenpiteitä, Kajos jatkaa

Ainetunnistuksella tarkoitetaan huumeita käyttävien ihmisten mahdollisuutta selvittää käytettävän huumausaineen koostumus ennen aineen käyttämistä. Näin voidaan saada selville sisältääkö käytettävä aine esimerkiksi poikkeuksellisen vaarallisia ainesosia.

Ainetunnistuksen käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa selvitettiin vuosina 2016-2019 A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeessa, jossa myös Kajos työskenteli. Hankkeessa osoittautui, että tunnistuksen käyttöönotto on täällä haasteellista nykyisen huumausainelainsäädännön puitteissa.

”Ei mitään meistä ilman meitä”

Webinaarin toinen keskeinen teema, huumeidenkäyttöön liittyvä kansalaisaktivismi ja ihmisoikeustyö, on ollut keskeinen osa kansainvälistä huumausainepolitiikkaa 1980-luvulta lähtien.

Tuolloin huumeita käyttävien ihmisten yhteisöjä koetteli etenkin huumeiden pistovälineiden kautta levinnyt hiv-epidemia, ja osa huumeita pistämällä käyttävistä ihmisistä ryhtyi vaatimaan mahdollisuutta käytettyjen pistovälineiden vaihtamista puhtaisiin.

Käyttäjien aktivismin myötä syntyi haittojen vähentämisen politiikka, joka on nykyään huumausainepolitiikan valtavirtaa useassa Euroopan maassa.  Sen sovellutuksia ovat muun muassa Suomessakin toimivat ruiskujen ja neulojen vaihtopisteet ja haittoja vähentävä korvaushoito.

Kajoksen mukaan kansalaisaktivismia tarvitaan edelleen esimerkiksi huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvien negatiivisten stereotypioiden poistamiseksi.  

– Huumeiden käyttäminen on hyvä esimerkki stigmatisoidusta käytöksestä, johon liittyy paljon häpeää ja salailua. Positiiviset ry:ssä puhumme stressistä, joka johtuu syrjinnän kokemuksista ja peloista. Myös huumeita käyttävät ihmiset voivat kärsiä tällaisesta stressistä, vaikka itse käyttö olisi satunnaista.

-Stressi voi ilmetä esimerkiksi häpeänä, pelkoina ja syrjinnän kokemuksina, jotka heikentävät niin fyysistä kuin psyykkistäkin terveyttä ja toimintakykyä. Stressi saattaa myös osaltaan altistaa ongelmalliselle päihteidenkäytölle.

Support Don’t Punish-liikkeessä huumausainepolitiikan painopistettä halutaan siirtää rikoskontrollista terveyttä ja hyvinvointia tukevan, sekä haittoja vähentävän politiikan suuntaan, jotta käyttöön liittyvä stigma vähenisi.

Tausta-ajatuksena on, että yhteiskunnat saattavat omilla toimillaan jopa estää esimerkiksi päihdehoitoa tarvitsevien hakeutumista hoitoon ja hoitoon pääsyä, sekä muiden tehokkaiden haittoja vähentävien toimenpiteiden hyödyntämistä.

Huumausainepolitiikan muutos Suomessa

Suomessa huumausainepoliittinen keskustelu on jälleen erittäin aktiivista yli vuosikymmenen kestäneen hiljaisuuden jälkeen. Keskeisiä aiheita ovat olleet kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen eli dekriminaalisaatio ja haittojen vähentämisen politiikan edistäminen edellä mainitun ainetunnistuksen ja valvottujen käyttötilojen käyttöönoton keinoin.

Päihdejärjestöt, jotka muodostavat yhdessä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston, EPT-verkoston, ovat olleet aktiivisesti mukana keskustelussa ja julkaisseet omia huumausainepolitiikkaa koskevia kannanottojaan sekä pitäneet myös aihetta koskevia seminaareja.

Tärkeä osa järjestöjen tekemää vaikuttamistyötä ovat olleet niiden omat hankkeet, joissa on kehitetty ja kartoitettu uusia tapoja työskennellä huumeita käyttävien ihmisten kanssa, ja tunnistettu myös käyttökulttuurien ja -tilanteiden moninaisuus.

Kajoksen mukaan tällä hetkellä olisi tilausta nykyistä monimuotoisemmalle päihdetyölle, jonka kohderyhmänä olisivat huumeiden satunnais- tai kokeilukäyttäjät.

-Muunto-hankkeessa tehdyssä Kadulta labraan -tutkimuksessa huomionarvoista oli, että siinä tavoitetuista ihmisistä jopa kolmannes ei ollut koskaan käyttänyt minkäänlaisia päihdepalveluja. Myös Positiiviset ry:n Chemsex-hankkeessa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset karttavat palveluja käytön paljastumisen ja sen seurausten pelossa.

EPT-verkoston yhteisissä kannanotoissa ja kampanjoissa on korostettu, että huumeiden käyttöön ja -käyttäjiin liittyvä syrjintä ja stigma voivat estää avun saannin ajoissa. Ihmisen ei ole helppoa kertoa huumeiden käytöstä esimerkiksi terveydenhuollossa, jos hän pelkää, että se vaikuttaa tarkoituksenmukaisen hoidon ja tuen saamiseen.

Lopuksi

”Support Don’t Punish”-liikkeessä huumeita käyttävät ihmiset halutaan nähdä osana käynnissä olevaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa erilaiset vähemmistöt ja yhteiskunnassa syrjityt ihmiset ovat nousseet vaatimaan yhteiskunnallisen asemansa parantamista.

Myös suuret kansainväliset organisaatiot, kuten YK ja WHO, ovat nostaneet viime vuosina esille huumausainepolitiikan painopisteen muutoksen tarpeen varsinkin terveydenhuollossa esiintyvän syrjinnän lopettamiseksi.

YK:n huumeiden vastaisen päivän slogan kuului tänä vuonna ”Better Knowledge for Better Care”. Yhtenä tavoitteena oli murtaa huumausaineisiin, sekä niiden käyttöön ja käytön hallintaan liittyviä myyttejä.

Oman tietämyksesi voit testata tästä linkistä: https://www.unodc.org/drugs/en/quiz.html

Support Don’t Punish-liikkestä voit lukea lisää täältä: https://supportdontpunish.org/about/campaign/

Riikka Perälä, EPT-verkoston asiantuntija

Muita lähteitä ja linkkejä:

– WHO: https://www.who.int/en/news-room/detail/27-06-2017-joint-united-nations-statement-on-ending-discrimination-in-health-care-settings

-YK: https://www.un.org/en/observances/end-drug-abuse-day

-THL: https://thl.fi/fi/-/huumeongelma-ratkeaa-tehokkaimmin-sosiaali-ja-terveydenhuollon-toimin-kertoo-laaja-katsaus-huumeiden-kayton-dekriminalisoinnista

-Ylen artikkeli haittoja vähentävästä korvaushoidosta https://yle.fi/uutiset/3-11417353

-EPT-verkoston tavoitteita huumausainepolitiikalle voi lukea täältä: https://www.ept-verkosto.fi/eduskuntavaalit-2019/

-Humaania päihdepolitiikkaa ry järjesti huumausainepolitiikkaa koskevan Huumepolitiikka.Nyt. -seminaarin eduskuntavaalien alla keväällä 2019. Linkit ohjelmaan ja esityksiin löytyvät täältä. https://www.huumepolitiikka.fi/ Keväällä 2020 järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin haittojen vähentämiseen liittyvistä kansalaistoiminnan mahdollisuuksista. http://hppry.fi/blog/2020/02/08/tee-se-itse-kansalaistoiminta-huumepolitiikan-suunnannayttajana/

-Demokraatti-lehti selvitti mitä päihdetyötä tekevät järjestöt ajattelevat kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta: https://demokraatti.fi/pitaisiko-kannabiksen-kayton-rangaistavuus-poistaa-demokraatti-selvitti-mita-paihdetyota-tekevat-jarjestot-ja-asiantuntijat-ajattelevat/

-A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeessa kartoitettiin ainetunnistuksen mahdollisuuksia Suomessa. https://muuntohanke.fi/. Hankkeen yhteydessä julkaistiin Kadulta labraan-tutkimus. https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/kadulta-labraan-tieto-huumeiden-todellisesta-sisallosta-voi-vaikuttaa

-Positiiviset ry:n Chemsex-hanke kartoittaa kemseksiksi (engl. chemsex) kutsuttua ilmiötä ja tuottaa haittoja vähentävää neuvontaa chemsex-alakulttuurin toimijoille sekä tietomateriaaleja eri alojen ammattilaisille. Pyrkimyksenä on myös laajemmin avata yhteistyötä päihdetyön ja seksuaalineuvonnan välille.   https://www.positiiviset.fi/fi-FI/chemsex

-EHYT ry:n ja YAD ry:n yhteisen Kannabisinterventio-hankkeen tavoitteena on havahduttaa kannabiksen käyttäjät tunnistamaan käytön riskejä ja tarjota välineitä omaehtoiseen käytön vähentämiseen ja lopettamiseen. Samalla on pyritty vähentämään kannabiksen käyttöön liittyvää leimaa ja vakiinnuttamaan kokemusasiantuntijoiden roolia päihdetyössä. Päihdetyökaluja tehdessä onkin hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden näkemyksiä. https://kannabishanke.fi/