Arviolta 70 000 lasta ja nuorta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on päihdeongelma.
Viime aikoina mediassa on käyty keskustelua alkoholinsaatavuuden helpottamisesta, kuten toiveista sallia alkoholin kotiinkuljetus ravintoloiden ja muun elinkeinoelämän tukemiseksi. Keskustelu on keskittynyt vahvasti erilaisiin taloudellisiin intresseihin ja mahdolliset vaikutukset lapsiin ja perheisiin on sivuutettu täysin.
Tälläkin hetkellä arviolta 70 000 lasta ja nuorta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on päihdeongelma. Nämä perheet tarvitsevat tukea ja apua alkoholin kotiinkuljetuksen kaltaisten palvelujen sijasta.
Koronaepidemian aikana alkoholin käyttö on siirtynyt pitkälti koteihin. Lisäksi erilaiset rajoitustoimet ja etäkoulu ovat johtaneet siihen, että lapset ovat yhä enemmän kotona, poissa harrastuksista ja kouluyhteisön kohtaamisesta, jotka tavallisesti tarjoavat turvallisen yhteisön lapselle.
Varsinkaan tässä poikkeustilanteessa lasten etu ei ole, että kotona juotavaksi tarkoitetun alkoholin saatavuutta lisättäisiin. Nyt olisi tärkeintä keskittyä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, miten pidämme huolen myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä ja perheistä. Talouden intressit eivät yksin saa ohjata päätöksentekoa tällaisessa aiheessa koko Suomea koskevassa kriisitilanteessa.
Perheiden syyllistäminen tai tuomitseminen ei myöskään ole ratkaisu. Tarvitaan pitkäjänteisiä tukitoimia ja apua tilanteisiin, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä tai perhe tarvitsee apua. Tuen antaminen on haastavaa erityisesti nyt, kun kohtaamiset ovat minimissä ja ihmiset eristäytyvät koteihin. Huoli lasten ja nuorten pärjäämisestä on suuri, varsinkin niiden perheiden kohdalla, joissa on jo entuudestaan haasteita.
Poliittisten päätösten ja lakien toimeenpanon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää ihmisryhmien välistä eriarvoisuutta ja terveyseroja. Näin on linjattu esimerkiksi hallitusohjelmassa.
Alkoholihaitat kohdistuvat erityisesti niihin väestöryhmiin, joiden terveys ja hyvinvointi on muutenkin muuta väestöä heikompaa, sekä heihin, joita nykyinen järjestelmä palveluineen ei tavoita.
Lasten oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan lapsivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa sekä kuulemaan lapsia. Tämä on velvoite, ei ainoastaan suositus. Nyt on asetettava maailmanlaajuisen terveyskriisin vastuullinen hoitaminen sekä lasten asema alkoholimarkkinoiden vapautusten edelle.
Pia Sundell
toiminnanjohtaja, Barnavårdsföreningen i Finland, puheenjohtaja, lastensuojelutyöryhmä, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
Sami Teikko
toiminnanjohtaja, Koulutus Elämään Säätiö, puheenjohtaja, koulutustyöryhmä, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
Jenni Helenius
kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Julkaistu Aamulehdessä 2.5.2021. Lue mielipidekirjoitus Aamulehdessä.