BLOGI: Koko maailma tarvitsee kaveritaitoja

Hatunnosto ja kiitos Joe Bidenille, USA:n uudelle presidentille, joka osoitti, miten tärkeää on luoda rakenteita ja arvoja, jotka vahvistavat yhdessäolon taitoja, joiden avulla tulemme toimeen toinen toistemme kanssa. Biden ilmoitti jämäkästi 4000 alaiselleen, mitä hän sallii ja mitä ei. Minkäänlaista negatiivista mollaamista, muiden nokittamista tai vihapuhetta hän ei tule hyväksymään ja toisaalta hän painotti myönteisiä vuorovaikutustaitoja ja niiden viljelemistä.

Me kaikki voimme olla mukana luomassa lasten ja nuorten yhteyksiä toisiin ja vahvistaa heidän taitoja päästä ryhmään, ratkoa ristiriitoja, kannustaa toinen toisiaan ja luoda yhteisöllisyyttä. Lapset ja nuoret ja kuten Joe Biden on huomannut, myös aikuiset, tarvitsevat jatkuvaa hoksauttamista ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua niin alakouluiässä kuin myrskyisten teinivuosien aikana.

Koululainen tuli kotiin ja kertoi dramaattisesti, että paras ystävä ei enää ole hänen ystävä. Heille oli tullut riitaa ja ystävyys katkesi. Vielä toissa päivänä oltiin bestiksen kanssa kuin paita ja peppu. Nyt ystävä oli ärsyttänyt häntä.

Onneksi apu oli lähellä ja omia draamantäyteisiä teinivuosia elävä isosisko opasti pikkusiskoaan asiantuntijan äänellä ystävyyssuhteisiin liittyvistä koukeroista, joiden kanssa täytyy oppia elämään: ”sunkin täytyy joskus pyytää anteeksi” ja siis joustaa omista mielipiteistä. Pikkusisko ei tätä kuitenkaan purematta niellyt vaan jäi surullisena mököttämään. Vaikka teini innolla elääkin värikästä yläkouluaikaa, hän harjoittelee myös kykyään hoitaa kaverisuhteita ja ratkoa ristiriitoja.

Ottaen huomioon sen, miten paljon ihmissuhteet vaikuttavat elämäämme ja mielenterveyteemme on hämmästyttävää, miten vähän niihin saadaan opetusta. Folkhälsanin tutkijat ovatkin halunneet selvittää, mitä tapahtuu mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, jos kaveritaitoja opetetaan säännöllisesti lukuvuoden ajan. Opetusta saaneita koululaisia verrattiin verrokkiryhmään, joka ei saanut ylimääräistä tukea. Interventioryhmässä hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään lisääntyi merkittävästi. Entä, mitä tapahtuu, kun harjoittelu katkeaa? Kiinnostavaa oli myös, että koululaisten kokema yksinäisyyden tunne väheni interventioryhmässä riippumatta siitä, olivatko he kavereiden kanssa vai yksin kotona. He olivat oppineet sietämään yksinoloa tuntematta itseään yksinäisiksi. Tämä on tärkeä elämää kannatteleva taito, joka auttaa kestämään nykypäivänä mielenterveyttä heikentävää FOMO (Fear Of Missing Out) -ilmiötä eli tunnetta, että jossain on ”kaikilla muilla kivaa” ja itse jäin ulkopuolelle.

On arveltu, että mitä enemmän olemme verkon välityksellä yhteydessä toisiimme, sitä yksinäisemmäksi tunnemme itsemme. On puhuttu jopa yksinäisyysepidemiasta, joka ei koske pelkästään lapsia ja nuoria. Isossa-Britanniassa asiaa ratkaisemaan palkattiin jopa yksinäisyysministeri vuonna 2018.

Entä, mitä tarinan koululaiselle kuului parin päivän päästä? Hän tuli seuraavana päivänä iloisena kotiin. Draama oli tällä kertaa ohi. Molemmat olivat pyytäneet anteeksi ja he olivat taas ystäviä. Hän oppi kuitenkin tärkeän asian; ystävyys ei katkea ensimmäiseen eikä edes toiseen erimielisyyteen.

Tule kuulemaan lisää hyvinvointioppitunneista työpajaamme 20.5. klo 9.30-11.30 Päihdepäivillä verkossa www.paihdepaivat.fi

Elina Marjamäki
Asiantuntijakoordinaattori, Nuorisoalan Osaamiskeskustoiminta
MIELI Suomen Mielenterveys ry