Turvallisuuden kokeminen arjessa, sekä kotona että kaupunkiympäristössä on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Onko Oulu turvallinen kaupunki? Ehyt ry:n Hadiya-hanke kysyi eri kieli- ja kulttuuritaustaisilta järjestötoimijoilta heidän mielipidettään.
Pääsääntöisesti Oulua pidettiin turvallisena kaupunkina.
Rikoksia ja ongelmia on täällä hyvin vähän, Ihmiset voivat kävellä yksin yöllä.
Joitakin turvattomia alueita kartalta kuitenkin nimettiin. Esimerkiksi joihinkin puistoihin menemistä ei suositeltu pimeän aikaan. ”Illalla siellä on pelottavaa kulkea yksin”. Ongelmia nähtiin esiintyvän etupäässä lähiöissä, ei niinkään keskustassa. Erityisesti tietyt lähiöt toistuivat rauhattomina alueina.
Näen poliisiautoja siellä joka viikko.
Tulee kiusallinen olo, kun ei tiedä, mitä on tapahtunut. Jotain ikävää kuitenkin aina.
Ongelmien syynä ja selittäjänä pidettiin asuinalueiden korkeita työttömyyslukuja ja sosiaalisia ongelmia. Päihteet nähtiin yhtenä ongelmien aiheuttajana.
Kiroilua, humalaisten keskinäistä riitaa kuulee paljon ostareiden tuntumassa.
Humalaisia miehiä oleilee kauppojen edessä.
Päihteidenkäyttäjät pelottavat ihmisiä, koska käytös on usein vihamielistä tai uhkaava
Tuoreen Finmonik-tutkimuksen mukaan turvallisuuden kokemuksissa on merkittäviä eroja väestöryhmien välillä. Turvattomuuden kokemukset ovat ulkomaalaistaustaisessa väestössä muuta väestöä yleisempiä. Ikäviä kokemuksia kasaantuu erityisesti nuorille sekä naisille. Nimittelyä, solvauksia, uhkailuja, harvemmin kuitenkaan fyysiseen koskemattomuuteen kajoamista.
Ulkomaalaistaustaisista peräti kahdeksan prosenttia koki turvattomuutta liikkuessaan kotinsa lähikaduilla. Vastaava vertailukelpoinen luku koko väestön osalta on reilu prosentti (Murto ym. 2017). Ero on valtava. Turvattomuuden kokemukset heikentävät koettua terveyttä, luottamusta ja kuulumisen kokemusta, sekä kaventavat yksilön liikkumatilaa ja siten heikentää sosiaalista vuorovaikutusta ja fyysistä aktiivisuutta .
Haastateltavat korostivat päihtyneiden käyttäytymistä yhtenä keskeisenä koettuna turvallisuushaasteena. Ihmisten vastakkain asettaminen ei ole koskaan hyvä asia. Vastauksen täytyy löytyä muualta.
Voisiko ratkaisu ongelmaan olla, että panostaisimme yhteiskuntana huomattavasti nykyistä enemmän päihdepalvelujen saatavuuteen ja riittävyyteen? Päihderiippuvaisten hoitoon ja kuntoutukseen? Näin päihdeongelmista kärsivät saisivat apua ja samalla häiriökäyttäytyminen kaupunkikuvassa mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös vähenisi.
Turvallisuuden tunteen ylläpitäminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Tehdään siitä yhdessä totta. Aloitetaan Oulusta.
Kiitos Pohjois-Suomen somalialainen tukiyhdistys ry sekä Vuolle Setlementti ry haastatteluista.
Kirjoittaja:
Leena Sipinen, Hadiya-hanke
Lähteet:
Kuusio H, Seppänen, A, Jokela S, Somersalo L & Lilja E (2020) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa (FinMonik-tutkimus 2018–2019), THL 1/2020 . https://www.julkari.fi/handle/10024/139210
Murto, Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2017. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finsote-tutkimus/aiemmat-tutkimukset/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath-
Hadia-hanke on ollut mukana suunnittelemassa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kaupunkiturvallisuutta ja kaupunkiviihtyvyyttä Kaikkien kaupunki-kampanjaa vuonna 2020. Lue lisää hankkeesta: https://ehyt.fi/ehyt-ry/toiminta-ja-hankkeet/lapsille-nuorille-ja-heidan-vanhemmilleen/hadiya-hyvinvointia-somalin-ja-arabiankielisille-nuorille/
Lue lisää Kaikkiken kaupunkikampanjasta: http://www.kaikkienkaupunki.fi
Kaikkien kaupunki-kampanjaan kuuluu myös valokuvahaaste, johon voi osallistua 4.12. asti. Haasteesta lisää: https://www.ept-verkosto.fi/kaikkienkaupunki/kutsu-valokuvahaasteeseen/