Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto korostaa, että ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ja maakunnissa on turvattava myös tulevien uudistusten yhteydessä.
Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan tehokkaimmin panostamalla ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaisiin palveluihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa keskeistä on, että päihdeongelmat tunnistetaan ja apua pystytään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Ehkäisevä päihdetyö on avainasemassa. Kuten hyvin tiedetään, tuo ehkäisevä työ säästöjä, minkä lisäksi se lisää tasa-arvoa ihmisten välillä ja tukee hyvinvointia. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään monella eri tasolla, eri kohderyhmien parissa, sanoo Mirka Vainikka, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vt. puheenjohtaja ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja.
Päihdeongelmista kärsivä asiakas ei saa jäädä palveluiden väliinputoajaksi.
– Päihdeongelmaiset asiakkaat tarvitsevat monialaista tukea. Etenkin niille asiakkaille, joilla on heikentyneen elämänhallinnan vuoksi haasteita päätöksenteossa, on turvattava riittävä ja laadukas palveluohjaus, Vainikka sanoo.
Järjestöverkosto esittää myös Suomen huumausainestrategian uudistusta laaja-alaisena yhteistyönä eri viranomaisten, asiantuntijoiden, järjestöjen ja huumeita käyttävien ihmisten kesken.
– Huumeita käyttävät ihmiset tulee saada mukaan yhteistyöhön. Yhteistyö mahdollistaa luottamuksen rakentamisen ja vahvistaa huumeita käyttävän asiakkaan osallisuutta yhteiskunnassa, Vainikka sanoo.
Suomen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997, ja tämän jälkeen Suomen huumausainetilanne on muuttunut huomattavasti.
– Lainsäädäntö ei saisi estää haittoja vähentävää työtä, vaan sen pitäisi mahdollistaa haittoja vähentävän työn tukeminen.
Vastuullinen alkoholi- ja rahapelimonopoli ehkäisevät ja vähentävät haittoja. Vainikka muistuttaa, että vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen alkoholihaittoja voidaan ehkäistä tehokkaasti.
– On huomioitava, että viinien myynnin vapauttaminen tarkoittaisi todennäköisesti myös väkevien alkoholijuomien myynnin siirtymistä ruokakauppoihin ja monopolin murtumista.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto pitää tutkimustietoa sekä huolellista vaikutusten seurantaa tärkeänä päätöksenteon pohjana.
– Esimerkiksi alkoholilakiin liittyvien päätösten vaikutuksia erityisesti lapsiin ja eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen on seurattava systemaattisesti ja riittävän pitkällä aikavälillä ennen mahdollisten uudistusten tekemistä, Vainikka sanoo.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluu lähes 50 sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöä. Moniäänisessä joukossa on yleishyödyllisiä järjestöjä, palveluntuottajia ja potilasjärjestöjä.