blogi: C-hepatiitin uusiin hoitolinjauksiin varauduttava kunnissa

04.01.2019

THL valmistelee C-hepatiitin valtakunnallista hoitopolkua. Tarkoituksena on lisätä hoidettujen tartuntojen määrää ja vähentää uusia tartuntoja. Professori Martti Färkkilän 09/2018 pääkirjoituksessa Duodecim-lehdessä todetaan, että Suomi sitoutuu WHO:n asettamaan tavoitteeseen C-hepatiitin eliminoimiseksi.

Olemme ilolla seuranneet uusia hoitosuosituksia ja hoidon siirtymistä vaiheittain erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Olemme kuitenkin huolissamme, että suositukset ovat liian löyhiä. C-hepatiitilla on leima, joka leikkaa läpi koko toimijakentän. Yhteistyö päättäjien, lääkäreiden ja potilasjärjestöjen välillä on nyt äärimmäisen tärkeää, jotta saamme kunnat ja päättäjät ymmärtämään että aktiivinen seulonta ja hoito kannattaa.

Kuntien pitää ottaa C-hepatiitin seulonnan, hoidon ja ennaltaehkäisyn tavoitteet huomioon seuraavien vuosien budjeteissaan. Suomessa uusia diagnooseja todetaan 1000–1100 vuodessa. Suurin sairastavuus on 20–29-vuotiailla nuorilla. C-hepatiitti tarttuu herkästi verenvälityksellä esimerkiksi pistovälineiden yhteiskäytössä. Tehokkainta on vähentää epidemiaa siellä, missä tartunnat ovat yleisimpiä. Lisäresursseja tarvitaan nuorten tietoisuuden lisäämiseen ja lääkehoidon rinnalle psykososiaaliseen kuntoutukseen, jonka tavoitteena on saada nuoret sitoutettua hoitoon ja hoidon jälkeiseen elämään. Mikäli huumeiden käyttö jatkuu, turvallisempi huumeiden käyttö estää uudet tartunnat.  Hoidon käyttöönotto tulisi pilotoida alueilla, joilla uusia tartuntoja tulee erityisen paljon.

Suomen tavoite eliminoida hepatiitti-C vuoteen 2030 mennessä epäonnistuu pahasti, jos hoitopolun läpiviemiseen ei resursoida tarpeeksi. Perusterveydenhuollon lisäksi valtion ja kuntien on jaettava lisäresurssia sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisille ja asiantuntijajärjestöille.

Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto

Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry