Viikolla 45 vietetään paitsi Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, myös Peliviikkoa. Peliviikko on pelikasvatuksen teemaviikko. Tässä blogissa aihetta lähestytään rahapelaamisen puheeksioton kautta.
Meistä suomalaisista noin 80 prosenttia on pelannut rahapelejä edellisen vuoden aikana. Suurin osa pelaa kohtuudella, mutta joidenkin pelitapaan sisältyy riskejä tai pelaaminen aiheuttaa haittoja. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaaminen haittaa esimerkiksi ihmissuhteita tai taloutta. Rahapelaamisen puheeksiotto on tehokas tapa tunnistaa riski- tai ongelmapelaaminen ajoissa. Mitä aikaisemmin ongelma huomataan, sitä vähäisemmäksi haitat jäävät ja pelaaja saa avun ongelmasta toipumiseen.
– Ammattilaiset ottavat arkityössään puheeksi asiakkaan kanssa hyvin monenlaisia asioita. Rahapelaaminen ei kuitenkaan tule puheeksi vielä kovinkaan usein tai systemaattisesti, vaikka se voi olla hyvin vakavien terveyteen, ihmissuhteisiin tai talouteen liittyvien ongelmien aiheuttaja. Ammattilaisten aktiivisuutta puheeksiottajana tarvitaan, sillä riskipelaamista voi olla vaikea ihmisen itse havaita ja rahapeliongelmasta puhuminen on monelle hyvin vaikeaa, kertoo erikoissuunittelija Minna Kesänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Leena Taavilalla on kokemusta rahapelaamisen puheeksi ottamisesta asiakastyössä. Hän työskentelee päihdetyöntekijänä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja kohtaa monenlaisia asiakkaita.
– Otan rahapelaamisen nykyään puheeksi jokaisen asiakkaani kanssa. Toisinaan rahapelaaminen jää muiden ajankohtaisesti asiakasta kuormittavien asioiden varjoon ja siksi puheeksiotto on tärkeää. Silloin kun rahapelaaminen on ammattilaiselle itselleen vielä teemana vieras, voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja asian esille ottamiseen, mutta rahapelaamisen puheeksiotossa tärkeintä on aluksi vain se, että ottaa puheeksi. Toiseksi tarvitsee hyppysellisen rohkeutta uuden asian esille nostamiseen. Kolmanneksi tarvitaan rentoa otetta – kysyä voi, vaikkei itse olisi vielä perehtynyt aiheeseen syvällisesti, kannustaa Leena Taavila.
– Kun aloitin kysymään järjestelmällisesti kaikilta asiakkailtani rahapelaamisesta, heidän suhtautumisensa oli aina positiivista tai neutraalia. Lähes jokaisen kanssa syntyi ainakin pieni keskustelu aiheesta. Yleensä puhuttiin joko oman, läheisen tai tuttavan pelaamisen määrästä. Päihdetyön ammattilaisena minulle kehittyi tästä kokemuksesta vahva tieto siitä, että pelaamisen puheeksiotto kannattaa ja asiakkaat suhtautuvat aiheen esille nostamiseen positiivisesti, kertoo Taavila.
– Osa asiakkaistani on myöhemmin itse palannut aiheeseen, päästyään päihdeongelman kanssa parempaan vaiheeseen, ja halunnut pohtia pelaamistaan ja sen vähentämisen tai lopettamisen keinoja. Eräs asiakas saatteli tuttavansa vastaanotolleni. Joku tunnisti elämässään vaiheita, jolloin on pelannut liikaa ja heräsi oman pelaamisen tarkkailuun. Paljon oli myös asiakkaita, joille rahapelaaminen oli lähinnä satunnaista lottoamista eikä kysyminen herättänyt sen kummempaa kiinnostusta tai pohdintaa, avaa Taavila.
– Rahapelaamisen systemaattista puheeksiottoa on lisättävä, jotta pystyisimme ehkäisemään rahapeliongelmia tehokkaammin ja ongelmiin saataisiin apua ennen kuin haitat ovat äärimmäisen vakavia. Työn tueksi tarvitaan koulutusta, työvälineitä ja työn seurannan kehittämistä. Tähän tehtävään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on osaltaan sitoutunut yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, kertoo Minna Kesänen.
–
Työntekijälle on varmasti helpompaa, ettei tarvitse jokaisen kohtaamisen yhteydessä
erikseen miettiä ottaako puheeksi. Silloin kun puheeksiotto on selkeästi osa
työtä ja vakiintuneita käytänteitä, tulee siitä luonnollinen ja helppo rutiini
eli asia muiden joukossa, sanoo Leena Taavila.
Tähän on vielä matkaa, toteaa Taavila, mutta nyt ollaan päästy hyvin liikkeelle. Yhä useampi sote-ammattilainen osaa ja uskaltaa ottaa rahapelaamisen puheeksi ja palaute asiakkailta kannustaa jatkamaan.
– Itse työntekijänä olen motivoitunut edistämään rahapelaamisen puheeksiottoa, kun olen nähnyt työni kautta kuinka helppoa ja toimivaa se on, Taavila hymyilee.
– Rohkaisen jokaista ammattilaista jatkamaan keskustelua rahapelaamisesta puheeksioton jälkeen itse, jos asiakkaan tilanne sitä vaatii. Ihmisen kohtaaminen on keskiössä ja ammattilaisella on siihen oikea osaaminen. Tietoa oman kunnan hoitopalveluista rahapeliongelmaan voi etsiä vaikka yhdessä asiakkaan kanssa. Ammattilaisen ei tarvitse olla asiantuntija ottaakseen rahapelaamisen puheeksi ja keskustellakseen siitä. Vastuu hoidon järjestämisestä kuuluu kunnille ja kunnissa hoito on useimmiten osana päihde- ja mielenterveyspalveluita, rohkaisee Taavila.
Rahapeliongelma on 124 000 suomalaisella ja riskitasolla pelaa 565 000. Otetaan rahapelaaminen puheeksi ja tunnistetaan riskipelaaminen ennen kuin pelaaminen ehtii kääntyä ongelmalliseksi.
Puheeksioton aloittamisessa pääset alkuun esimerkiksi tämän selkeän toimintamallin avulla:
Rahapelaaminen puheeksi: puheeksiotto, tunnistaminen, lyhytneuvonta -tukiaineisto http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-281-9
Minna Kesänen
erikoissuunnittelija
THL
Leena Taavila
päihdetyöntekijä
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä