Blogi: Huumeet liikenteessä − yhdessä kasvavaa ongelmaa vastaan

Huumekuljettajien osuus poliisiratsioissa ja liikenneonnettomuuksissa kasvaa vuosi vuodelta. Nyt on toimittava. Yhteistyötä tarvitaan laajalla rintamalla ja ratkaisuja voimme löytää yhdessä. Valvonnan resurssit on turvattava ja seuraamuksia on porrastettava, mutta samalla on panostettava terveydenhuoltoon. Huumeiden käyttäjille on tarjottava matalan kynnyksen palveluita, sillä huumeisiin liittyvien ongelmien torjunta yhteiskunnassa vähentää ongelmia myös liikenteessä.  

Huumerattijuopumukset nousussa

Huumerattijuopumukset ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2003 tuli voimaan ns. nollatoleranssilaki huumeista liikenteessä ja sen myötä poliisin suorittama valvonta on lisääntynyt. Huumeiden saatavuus on helpottunut ja huumeiden kokeilu ja käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Tämä selittää osaltaan huumerattijuopumusten määrän lisääntymistä. THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumerattijuopumukset ovat lisääntynet samoilla paikkakunnilla kuin missä THL on mitannut jätevedestä kasvavia huumausainepitoisuuksia.

Alustavien tilastojen mukaan vuonna 2020 huumeista jäi kiinni 10 800 kuljettajaa. Heistä reilut 9 300 ajoi pelkästään huumeiden vaikutuksen alaisena, loput olivat käyttäneet huumeiden lisäksi myös alkoholia. Alkoholirattijuoppoja jäi kiinni 9 600. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että alkoholirattijuoppojen määrä laskee ja huumerattijuoppojen määrä puolestaan nousee.

Suomalaisten asenteet huumerattijuopumuksiin torjuvia

Liikenneturvan kyselyn mukaan suomalaisten asenteet huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamiseen ovat erittäin torjuvat. Tätä sosiaalista normia tulee entisestään vahvistaa. Huumausaineiden ja huumaavien lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn on viestittävä vahvasti ja painotettava ajokunnon tärkeyttä. Ehkäisevän päihdetyön ja liikenneturvallisuuden voimavaroja on tältä osin syytä yhdistää. Muiden toimijoiden tekemä hyvinvointi- ja mielenterveystyö tukee osaltaan päihteettömyyttä ja vaikutukset näkyvät myös liikenteessä.

Valvontaa, seuraamusten porrastamista ja kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa

Valvonnan resurssit on turvattava ja rattijuopumuksesta kiinni jäämisen riskin on tunnuttava realistiselta. Keskustelu huumerattijuopumuksen seuraamuksista sekä eri huumausaineiden rangaistusten porrastamisesta muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti tulisi käynnistää. Aloite pakollisesta kohtaamisesta kaikkien päihteiden käytön takia ajokiellon saaneiden ja terveydenhuollon ammattilaisen kesken on erittäin kannatettava ja sen edistämisestä tulee huolehtia. 

Rattijuopoilla on usein elämässään myös muita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joita ei rankaisemalla paranneta tai korjata. Näitä ongelmia on pyrittävä ratkaisemaan, mikäli päihtyneenä ajamista halutaan vähentää. Tarjolla on oltava riittävästi matalan kynnyksen palveluita, hoitoonohjausta tulee tehostaa ja päihdehuollon piiriin on päästävä nopeasti, ei viikkojen odottelun jälkeen.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan useammasta eri osatekijästä koostuvat ohjelmat ovat vaikuttavampia rattijuopumuksen uusimisen vähentämisessä kuin vain yhteen osa-alueeseen keskittyvät interventiot1. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tilanne kartoitetaan monesta eri näkökulmasta ja ratkaisuja pyritään löytämään useammalle eri osa-alueelle samanaikaisesti.

Tule kuulemaan lisää aiheesta Päihdepäivien maksuttomaan miniseminaariin torstaina 20.5. klo 9.30 – 9.45. Päihdepäivät järjestetään kokonaan verkossa. Lue lisää: www.päihdepäivät.fi

Pasi Anteroinen
toimitusjohtaja
Liikenneturva

1 Miller PG, Curtis A, Sonderlund A, ym. Effectiveness of interventions for convicted DUI offenders in reducing recidivism: a systematic review of the peer-reviewed scientific literature. Am J Drug Alcohol Abuse 2015;41:16 – 29.