Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on meillä Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.)
Pelot voivat olla voimakkaita, vaikka mitään pahaa tai rikollista ei tapahtuisikaan. Pelot ja turvattomuuden kokemukset ovat kuitenkin kokijalleen aina totta ja siksi ne tulee ottaa vakavasti.
Haastateltuani aiheesta päihteitä käyttäviä ja päihteiden käytöstä toipuvia ihmisiä, he toivat esille, etteivät tarkoituksella halua pelotella kanssakulkijoita tai lapsia, ja toivovatkin hiukan kärsivällisyyttä ”jos päihtynyt huutaa julkisissa, sanokaa ystävällisesti, että anteeksi, täällä on lapsia, joita pelottaa, voisitko olla hiljempaa? Se auttaa paremmin kuin käskyt ja komentaminen.” Palaute, säännöt tai ohjeet voi kertoa ystävällisesti ja konkreettisesti. Päihtynyt ei välttämättä ymmärrä, miltä toisesta tuntuu.
Kaikki he toivovat tasavertaista ja inhimillistä kohtelua. Että joku kysyisi joskus ”Moi miten sun päivä on mennyt?” Monet kokevat olevansa kakkosluokan kansalaisia, joilla on ”taskut täynnä neuloja” ja jotka eivät ole tervetulleita minnekään ”dösä ei pysähdy pysäkillä, jos mä seison siinä, vaikka ulkona ois pakkasta.” Asenteet ovat kovia ja päihteiden käyttöä pidetään usein omana vikana ja omana valintana.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston koordinoima Kaikkien kaupunki -kampanja herättelee kuntalaisia huomiomaan kanssaihmiset. Kampanja toteutetaan vuosittain julkisessa tilassa, tänä vuonna kampanjoidaan Turun seudun joukkoliikenteessä ja myöhemmin syksyllä Helsingin kirjastoissa. Tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta luomalla yhdessä turvallista ja viihtyisää kaupunkitilaa.
Yhteisölliset kampanjat eivät tietenkään ratkaise päihteiden käytön perimmäisiä syitä ja käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä. Yhteisöllisyys ja ystävällisyys sekä arvostava kohtaaminen voivat kuitenkin lisätä luottamusta kanssaihmisiin ja vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta.
”Turvallisuus on lopulta kuitenkin kaikkien asia. Turvallisuutta ei voida ulkoistaa poliisille, pelastuslaitokselle tai armeijalle. Se muodostuu meidän kaikkien yhteisestä panoksesta ja jokapäiväisestä tekemisestä. On hyvä muistaa, että turvallisuus ei tarvitse muodostuakseen suuria turvatoimia, vaan avainasemassa on yhteisöllisyys.” Jani Voutilainen, projektipäällikkö, Turun kaupunki, Smart and Wise
Inari Viskari, asiantuntija, EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
Kaikkien kaupunki- turvallisuuskampanjassa kerättiin kaupunkilaisten kokemuksia Turun seudun joukkoliikenteestä. Helsinki Poetry Connectionin runoilijat Ainokaisa Huusko ja Juho Kuusi koostavat tarinoiden pohjalta runoja, jotka saavat ensiesityksensä Runopysäkillä Turussa M/S Jaarlilla 8.9.2019.
Kampanja jatkuu syksyllä Helsingin kirjastoissa.