Artikkeli: Järjestöjen vahvuudet käyttöön huumekuolemien ehkäisyssä

Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet Suomessa jo useamman vuoden peräkkäin.

Kesäkuun alussa ilmestynyt pohjoismainen vertailu kertoo, että kuolemat ovat kasvaneet myös Ruotsissa ja Islannissa. Norjassa ja Tanskassa kuolemat ovat laskeneet jo yli kymmenen vuoden ajan.  Erityisen huolestuttava piirre Suomen kuolemissa on alle 25-vuotiaiden lisääntyneet kuolemat, joita oli vuonna 2018 yhteensä 50 kappaletta.

Päihdejärjestöt ovat olleet aktiivinen osa suomalaista huumausainepolitiikkaa koko 2000-luvun. Niiden piirissä on kokeiltu ja kehitetty uusia huumausainepoliittisia interventioita ja nostettu esille huumeita käyttävien ihmisten ja heidän läheistensä ääntä ja kokemuksia, vaikka työtä on vastustettu.

Järjestöjen monipuolinen kokemus ja tieto tulisi saada mukaan myös huumekuolemien ehkäisytyöhön. Järjestöjen tekemässä työssä on monia etuja, joita huumekuolemien ehkäisyssä tulisi tulevaisuudessa systemaattisesti hyödyntää.

Järjestöt tavoittavat ihmisiä

Yksi kansainvälisen huumausainepolitiikan sloganeista kuuluu ”hard to reach, hard to treat”.  Jos et tavoita ihmistä, häntä on vaikea auttaa.  Suomessa päihdejärjestöjen ylläpitämät matalan kynnyksen palvelut ovat monen huumeita käyttävän ihmisen ensimmäinen, joskus jopa ainoa, kontakti apuun ja tukeen.  

Huumekuolemien ehkäisyn kannalta tämä tarkoittaa, että tiedotusta, materiaalia ja muuta kuolemien ehkäisyyn liittyvää toimintaa kannattaa suunnata järjestöjen matalan kynnyksen palveluihin. Viime vuosina on yleistynyt järjestöjen tekemä jalkautuva työ, jota tehdään kaduilla, metro-, bussi-, ja juna-asemilla ja kauppakeskuksissa. Tämän työn kautta tieto leviää myös ryhmiin, jotka eivät välttämättä vielä käytä palveluja. Työstä hyötyvät esimerkiksi nuoret, joilla huumeiden käytön ongelmat eivät ole ainakaan heidän omasta mielestään vielä kovin vakavat, tai joilla on epäluottamusta palvelujärjestelmää kohtaan.

Järjestöihin luotetaan

Kynnys tulla järjestöjen palveluihin on tarkoituksella matala, jotta toimintaan osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa. Tämä lisää palvelujen houkuttelevuutta ja ihmisten sitoutumista niihin.

Suurin osa asiakkaista käy palveluissa useamman kerran viikossa, ja työntekijöiden ja asiakkaiden välille syntyy pitkäkestoisia työntekijä-asiakas -suhteita. Huumekuolemien ehkäisyn kannalta asiakkaiden luottamus työntekijöihin helpottaa erilaisen tiedon perille menemistä ja tekee siitä asiakkaiden silmissä hyväksyttävämpää ja uskottavampaa kuin esimerkiksi julkisissa palveluissa jaettu informaatio. Luottamuksellinen suhde mahdollistaa myös asioista keskustelemisen, mikä on tärkeä osa tiedon omaksumista.

Työntekijöiden suhdetta asiakkaisiin helpottaa myös se, että järjestöjen ei tarvitse rajata asiakkailta tärkeitä etuuksia, toimeentuloa tai hoitoon pääsyä, kuten viranomaisten välillä täytyy. Tämä vähentää vastakkainasettelua ja helpottaa keskittymistä varsinaiseen asiaan eli huumekuolemien ehkäisyyn.

Järjestöt kuulevat hiljaiset signaalit

Järjestöjen ylläpitämiä tuki- ja neuvontapalveluja löytyy ympäri Suomea ja myös verkosta. Monilla näistä toiminnoista on kiinteä kontakti huumeita käyttävien ihmisten arkeen, joka auttaa esimerkiksi huumehaittojen ehkäisevien aineistojen suunnittelussa ja kohdentamisessa.  Järjestöjen työssä huomioidaan myös usein ryhmiä, jotka julkisessa toiminnassa helposti jäävät näkymättömiin liian pieninä tai marginaalisina.

Järjestöjen työntekijät kuulevat muun muassa käyttöön liittyvistä uskomuksista, valtasuhteista ja aineiden käyttötavoista, joiden pohjalta muodostuu erilaisia paikallisia käyttökulttuureita. Ensimmäinen signaali liikkeellä olevasta poikkeuksellisen vahvasta aineesta voi näkyä järjestön päiväkeskuksessa tai tulla jalkautuvan työn tietoon. Osalla järjestöjen palveluissa käyvistä asiakkaista on ensikäden kokemusta ja tietoa yliannostustilanteista.

Kaikki tämä tieto on olennainen osa kuolemien ehkäisytyötä, sillä käyttökulttuurissa vallitsevat arvot, uskomukset ja käyttötavat heijastuvat usein yksittäisiin käyttötilanteisiin. Myös yliannostuskuolemien ehkäisyyn voi liittyä erilaisia uskomuksia tai käyttäjältä toiselle levinneitä ohjeistuksia, joista on hyvä olla tietoinen materiaalia suunniteltaessa.

Järjestöihin korviin tulevat myös virallista järjestelmää koskevat hiljaiset signaalit, kuten tietoa palveluiden epäkohdista, jotka voivat nostaa kynnystä hakea niistä apua. Järjestöissä näkyy hyvin pian, jos jokin ehkäisyä tavoitteleva toimenpide ei toimi ja on epäkäytännöllinen tai siihen suhtaudutaan asiakkaiden keskuudessa epäluuloisesti.

Järjestöt ovat yhteisöjä

Suomessa tarjotaan usein yhteisöllisyyttä erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuksi. Joskus unohdetaan, että Suomessa on jo erittäin aktiivinen järjestökenttä, joiden ylläpitämiin palveluihin on syntynyt nimenomaan yhteisöjä ja niiden tekemää vapaamuotoista toimintaa.

Huumekuolemien ehkäisyssä järjestöjen palveluihin syntynyttä yhteisöllisyyttä voi hyödyntää suuntaamalla niihin esimerkiksi erilaista huumekuolemien ehkäisyyn liittyvää koulutusta ja asiakkaiden keskinäistä vertaistyötä. Työtä tehdään nykyisin paljon myös verkossa, minkä kautta tavoitetaan verkkoyhteisöjä, joiden jäsenet eivät välttämättä käytä mitään muita palveluja.

Järjestöt eivät ole viranomainen

Suomessa järjestöjen ja viranomaisten välillä tehdään läheistä ja menestyksellistä yhteistyötä erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, järjestöjen vahvuus huumekuolemien ehkäisyssä kuitenkin on, että ne eivät ole viranomaistaho vaan ne toimivat kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisten keskuudessa.

Huumeita käyttävien ihmisten lisäksi järjestöt tavoittavat käyttävien ihmisten läheisiä, jotka tulisi myös saada mukaan kuolemien ehkäisytyöhön. Järjestöjen rooliin on aina kuulunut aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamista ja julkisen vallan haastamista. Tämä järjestötyön funktio tulee muistaa myös huumekuolemien ehkäisyssä ja kuunnella tarkalla korvalla järjestöistä tulevia viestejä.

Lisätiedot:

Riikka Perälä, asiantuntija
Ehkäisevän päihdetyön verkosto
etunimi.sukunimi@ehyt.fi

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä eurooppalaisen Correlation-verkoston viime vuonna julkaisemaa raporttia ”Civil Society Monitoring of Harm Reduction in Europe 2019”. https://www.correlation-net.org/wp-content/uploads/2020/02/C-EHRN_monitoring_web.pdf

Muita lähteitä:
Wiese Simonsen, K., Kriikku P. ym.: Fatal Poisoning in the Drug Addicts in the Nordic Countries in 2017. Forensic Science International, May 2020 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S037907382030205X?via%3Dihub