Artikkeli: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston näkemys huumepoliittisista linjauksista hallituskaudelle 2019−2023

Suomen nykyinen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997. Huumausainetilanteessa ja huumeita koskevassa toimintaympäristössä on tätä seuranneiden 22 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niinpä onkin ensiarvoisen tärkeää, että huumausaineisiin liittyvät linjaukset ovat osana hallitusohjelmassa mainittua päihdestrategiaa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on järjestöjen yhteisessä huumetyöryhmässä käsitellyt ajankohtaista huumepolitiikkaa ja määritellyt ne toimintaympäristöön liittyvät muutokset ja toimenpide-ehdotukset, jotka tulee ottaa huomioon tulevassa strategiatyössä.

Huumeiden käyttö- ja kokeilumäärät ovat kasvussa
Huumeiden käyttö- ja kokeilumäärien kasvaessa, myös ongelmakäyttö kasvaa.
Ongelmakäyttöön liittyvät lieveilmiöt näkyvät entistä useammin katukuvassa, minkä lisäksi huumausaineisiin liittyvä rikollisuus on yleisempää.

Huumausaineiden käyttökulttuuri muuttuu
Huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ovat yhä myönteisemmät.
Erilaisten huumausaineiden kirjo on kasvanut ja käyttökulttuuri on monipuolistunut sekä muuttunut näkyvämmäksi.
Huumausaineiden hankinta on verkon kauppapaikkojen ansiosta yhä helpompaa.

Huumehoidon epäyhtenäisyys
Huumehoidossa hoitojaksot ovat lyhentyneet ja korvaushoito on menetelmänä aiempaa yleisempi.
Hoitoon pääsyssä on alueellista epätasa-arvoa. Tarve asiakasryhmien mukaan räätälöidyille palveluille on suuri.


Huumausainepolitiikkaa on uudistettava yhteistyössä eri viranomaisten, asiantuntijoiden, järjestöjen ja käyttäjien kesken.
Keskeisintä on tehdä uudistuksia niin, että uusien haittoja vähentävien toimenpiteiden, kuten käyttöhuoneiden, kehittäminen ja kokeilu mahdollistuu. Huumehoidon tulisi myös olla monipuolista ja palveluiden tulisi kannustaa erilaisia väestöryhmiä hakeutumaan niiden piiriin.

Lisäksi kansallisella tasolla on tasolla avattava keskustelua siitä, mitkä ovat huumausaineiden käyttöön ja hallussapitoon liittyvien rangaistuksien tosiasialliset seuraukset esimerkiksi yksilötasolla. Nykyisten käytäntöjen haitat ja hyödyt eri sektoreiden näkökulmasta on arvioitava laajasti, jotta kokonaiskuva saavutetaan.

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja työn tuki kunnissa on turvattava tulevien uudistusten yhteydessä. Ehkäisevän työn näkökulmasta hyvät paikallisresurssit ovatkin ensiarvoisen tärkeitä ja työn tueksi tarvitaan ajankohtaista sekä laajapohjaista tietoa. Yhdyspinnoista on huolehdittava, jotta ehkäisevä päihdetyö on aluetasolla läpileikkaavaa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on tyytyväinen niihin päihteisiin liittyviin linjauksiin, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu.
Verkosto toivoo uudelta hallitukselta huumepolitiikan näkökulmasta monipuolista yhteistyötä, riittävästi resursseja valmistelutyöhön ja uudistusten toteuttamiseen sekä rohkeutta ottaa käyttöön uusia haittoja vähentäviä toimia.

Näkemys on esitetty 6.6. STM:n ja THL:n järjestämässä kuulemistilaisuudessa, jossa järjestöt saivat esittää näkemyksensä huumepoliittissta linjauksista tulevalle hallituskaudelle.

Lisätiedot:

Annika Eloranta
Koordinaatioyksikön tiimivastaava, EPT-verkosto