Tiedote: Ennakkokäsitykset voivat estää puuttumista pakolaisten alkoholinkäyttöön

Pakolaistaustaisilla ihmisillä on usein rankkoja kokemuksia, menetyksiä ja traumoja, jotka voivat altistaa liialliselle alkoholinkäytölle. Alkoholinkäytöstä onkin tärkeää kysyä säännöllisesti eri ammattilaisten vastaanotoilla.

Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan vaikeat olot, sota, raskas pakomatka, perheen hajoaminen ja kodin menettäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen mukaan traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa ja kidutusta, oli kurditaustaisista miehistä kotimaassaan kokenut jopa 80 prosenttia.

Kun mieli kuormittuu, riski haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön kasvaa. Ennakkokäsitykset liittyen esimerkiksi pakolaistaustaisen ihmisen uskontoon tai lähtömaahan saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, kysytäänkö häneltä päihteidenkäytöstä.

– Pakolaisen kohtaavasta ammattilaisesta voi tuntua vaikealta kysyä alkoholin- tai muiden päihteidenkäytöstä. Alkoholi saattaa olla pakolaisena Suomeen tulleelle stigmaa ja häpeää aiheuttava asia, tai voi olla niin, että oletetaan esimerkiksi pakolaisen uskonnon perusteella, ettei hän käytä alkoholia. Kuitenkin pakolaiset itse toivovat, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti yksilönä, eikä esimerkiksi tietyn kulttuurin edustajana tai pakolaisena, THL:n PALOMA-hankkeen projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas sanoo.

Hän jatkaa, että uskonto tai kulttuuriset tekijät voivat toimia suojaavana tekijänä, mutta ne eivät estä pakolaisia käyttämästä alkoholia tai muita päihteitä.

Alkoholinkäytön yleisyydessä on suuria eroja maahanmuuttajien taustamaaryhmien mukaan. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-taustaisista miehistä runsaasti alkoholia käyttää seitsemän prosenttia, kun taas esimerkiksi virolaisista 35 prosenttia.

Suomalainen, humalahakuinen alkoholikulttuuri voi pakolaisena Suomeen tulleelle olla vieras.

– Toisaalta eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät välttämättä miellä vaikkapa olutta alkoholiksi. He voivat ajatella, että eivät käytä alkoholia, vaikka joisivatkin olutta. Juuri tässä näkyy kulttuurien ero, ja myös tiedon puute, Mäki-Opas sanoo.

PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) on kirjoitettu laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa käsikirja Pakolaisten mielenterveyden tukemiseen. Aihe on esillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaaritapahtumassa Päihdepäivillä 16. toukokuuta.

– Pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja työllistyä parantuvat, jos pakolaisena maahan saapunut ihminen voi psyykkisesti hyvin.  Ehkäisevien palvelujen käyttö myös vähentää muiden, kalliimpien palvelujen tarvetta, Mäki-Opas sanoo.


Fördomar kan utgöra hinder för att ingripa i flyktingars alkoholbruk

Människor med flyktingbakgrund har ofta tunga erfarenheter, förluster och trauman som kan öka deras risk för överdriven alkoholkonsumtion. Därför är det viktigt att regelbundet ställa frågor om alkoholanvändningen på olika experters mottagningar.

Personer med flyktingbakgrund bär på många psykiskt betungande erfarenheter, såsom svåra förhållanden i hemlandet, krig, en svår flykt, familjens splittring och förlust av hemmet. Enligt en undersökning om invandrares hälsa och välbefinnande, genomförd av Institutet för hälsa och välfärd, hade upp till 80 procent av männen med kurdisk bakgrund upplevt traumatiska händelser i sitt hemland, såsom krig och tortyr.

När den psykiska belastningen blir stor, ökar risken för skadligt bruk av alkohol och andra rusmedel. Fördomar som gäller till exempel religionen eller ursprungslandet för en person med flyktingbakgrund kan ändå inverka på om man frågar om hens bruk av rusmedel eller inte.

– En expert som möter personen med flyktingbakgrund kan uppleva det som svårt att fråga om alkohol- eller annat rusmedelsbruk. Alkoholen kan vara en sak som orsakar stigma och skam hos den som kommit till Finland som flykting, eller så kanske man utgår ifrån att personen inte använder alkohol på grund av sin religion. Flyktingarna själva önskar ändå att bli bemötta som individer i första hand, och inte som t.ex. representanter för en specifik kultur eller flyktingar, säger Johanna Mäki-Opas som leder PALOMA-projektet på THL.

Hon fortsätter med att förklara att religionen eller kulturella faktorer kan fungera som ett skydd, men att de inte hindrar flyktingarna från att använda alkohol eller andra rusmedel.

Det finns stora skillnader i alkoholkonsumtionen mellan flyktinggrupper från olika länder. Bland män från Mellanöstern och Nordafrika använder omkring sju procent mycket alkohol, medan 35 procent av esterna använder alkohol.

Den finländska kulturen att dricka för att bli berusad kan kännas främmande för en person som kommit till Finland som flykting.

– Å andra sidan ser personer från andra kulturer inte nödvändigtvis öl som en alkoholdryck. De kan tänka att de inte använder alkohol, trots att de dricker öl. Här syns skillnaden mellan kulturerna och även bristen på information, säger Mäki-Opas.

Inom PALOMA-projektet (Det riksomfattande projektet för utveckling av mentalvårdstjänster för flyktingar) har man i samarbete med ett stort antal sakkunniga och professionella från olika branscher skrivit en handbok för att stöda flyktingarnas mentala hälsa. Ämnet presenteras under social- och hälsovårdsbranschens expertseminarium under Rusmedelsdagarna den 16 maj.

– Man borde fästa uppmärksamhet vid tillgången på mentalvårds- och rehabiliteringstjänster för personer med flyktingbakgrund. Möjligheterna att integreras och sysselsätta sig i Finland förbättras om personen som anlänt till Finland som flykting mår psykiskt bra.  Användning av förebyggande tjänster minskar också behovet av övriga, dyrare tjänster, säger Mäki-Opas.