Olet täällä

Vieraskynä-blogi: Alkoholilain kokonaisuudistus lisää perheiden pahoinvointia

23.01.2018
Alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kuusi prosenttia ja haitat kasvavat vähintään saman verran. Elinkeinopoliittiset tavoitteet on asetettu edelle kansanterveyden ja yksilöiden kustannuksella.

Useiden vuosien ajan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat ajaneet alkoholilain muutoksia piirtäen uhkakuvia matkustajatuonnin vaikutuksista verotuloihin. Etujärjestöt ovat myös vedonneet panimoteollisuuden työpaikkojen säilymisen puolesta. Matkustajatuonnin osuutta on vahvasti liioiteltu. Matkustajatuonti ei ole olennainen tekijä alkoholihaitoista ja siihen liittyvistä kustannuksista puhuttaessa. Riskiryhmien käyttäytymiseen vaikuttaa eniten lähellä olevan alkoholin hinta ja saatavuus.

THL korostaa, että alkoholi ei ole tavallinen hyödyke. Alkoholi vaikuttaa julkiseen talouteen kahdella tavalla: kasvava kulutus lisää julkisen talouden kuormaa. Samalla se vähentää kustannusten maksajia, kun työteho laskee ja sairauspoissaolot, työkyvyttömyys ja kuolemantapaukset lisääntyvät. Uudistus heikentää mahdollisuuksia säästää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksissa, pienentää kestävyysvajetta, kaventaa terveyseroja ja parantaa lapsiperheiden hyvinvointia.

 

Ainoastaan 20 prosenttia kohtuukäyttäjistä toivoo alkoholipolitiikan väljentämistä. Väljemmän alkoholipolitiikan kannattajat koostuvat elinkeinoelämän kannattajista ja runsaasti alkoholia käyttävistä. Uudistuksella pyritään siis ajamaan ensisijaisesti näiden kahden ryhmän intressejä.

Todennäköistä on, että alkoholin kulutus lisääntyy uudistuksen seurauksena. Tällöin yksilö- ja perhetasolla alkoholin aiheuttamat haitat nousevat huomattavasti hyötyjä suuremmiksi ja pitkäaikaisemmiksi. Tutkimusten mukaan alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin toimenpiteillä, joilla nostetaan alkoholijuomien hintaa ja rajoitetaan alkoholijuomien fyysistä saatavuutta.

 

Uudistus ei huomioi sitä, että alkoholin riskikäyttöön ja suurkulutukseen liittyy usein päihderiippuvuus, jota ei voida pitää yksistään yksilön valintana. Ennen tätä alkoholilain uudistusta ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä on kunnissa vähennetty. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tarjota alkoholiriippuvaisille tehokasta hoitoa, vaikka sitä asiantuntevissa organisaatioissa tuotetaan ja se monia hyödyttäisi. Yhteiskunta paheksuu alkoholiriippuvaisia ja estää asenteillaan asianmukaisen hoidon. Yhdessä uudistuksen kanssa nykyisen hoitojärjestelmän heikkous aiheuttaa ongelmia niin päihdehaittojen hallintaan kuin hoitoonkin.

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer