Tiedotteet

Tiedote 16.5.2018: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Ennakkokäsitykset voivat estää puuttumista pakolaisten alkoholinkäyttöön

Pakolaistaustaisilla ihmisillä on usein rankkoja kokemuksia, menetyksiä ja traumoja, jotka voivat altistaa liialliselle alkoholinkäytölle. Alkoholinkäytöstä onkin tärkeää kysyä säännöllisesti eri ammattilaisten vastaanotoilla.

Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan vaikeat olot, sota, raskas pakomatka, perheen hajoaminen ja kodin menettäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen mukaan traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa ja kidutusta, oli kurditaustaisista miehistä kotimaassaan kokenut jopa 80 prosenttia.

Kun mieli kuormittuu, riski haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön kasvaa. Ennakkokäsitykset liittyen esimerkiksi pakolaistaustaisen ihmisen uskontoon tai lähtömaahan saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, kysytäänkö häneltä päihteidenkäytöstä.

– Pakolaisen kohtaavasta ammattilaisesta voi tuntua vaikealta kysyä alkoholin- tai muiden päihteidenkäytöstä. Alkoholi saattaa olla pakolaisena Suomeen tulleelle stigmaa ja häpeää aiheuttava asia, tai voi olla niin, että oletetaan esimerkiksi pakolaisen uskonnon perusteella, ettei hän käytä alkoholia. Kuitenkin pakolaiset itse toivovat, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti yksilönä, eikä esimerkiksi tietyn kulttuurin edustajana tai pakolaisena, THL:n PALOMA-hankkeen projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas sanoo.

Hän jatkaa, että uskonto tai kulttuuriset tekijät voivat toimia suojaavana tekijänä, mutta ne eivät estä pakolaisia käyttämästä alkoholia tai muita päihteitä.

Alkoholinkäytön yleisyydessä on suuria eroja maahanmuuttajien taustamaaryhmien mukaan. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-taustaisista miehistä runsaasti alkoholia käyttää seitsemän prosenttia, kun taas esimerkiksi virolaisista 35 prosenttia. 

Suomalainen, humalahakuinen alkoholikulttuuri voi pakolaisena Suomeen tulleelle olla vieras.

 – Toisaalta eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät välttämättä miellä vaikkapa olutta alkoholiksi. He voivat ajatella, että eivät käytä alkoholia, vaikka joisivatkin olutta. Juuri tässä näkyy kulttuurien ero, ja myös tiedon puute, Mäki-Opas sanoo.

PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) on kirjoitettu laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa käsikirja Pakolaisten mielenterveyden tukemiseen. Aihe on esillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaaritapahtumassa Päihdepäivillä 16. toukokuuta.

– Pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja työllistyä parantuvat, jos pakolaisena maahan saapunut ihminen voi psyykkisesti hyvin.  Ehkäisevien palvelujen käyttö myös vähentää muiden, kalliimpien palvelujen tarvetta, Mäki-Opas sanoo.

Fördomar kan utgöra hinder för att ingripa i flyktingars alkoholbruk

Människor med flyktingbakgrund har ofta tunga erfarenheter, förluster och trauman som kan öka deras risk för överdriven alkoholkonsumtion. Därför är det viktigt att regelbundet ställa frågor om alkoholanvändningen på olika experters mottagningar.

Personer med flyktingbakgrund bär på många psykiskt betungande erfarenheter, såsom svåra förhållanden i hemlandet, krig, en svår flykt, familjens splittring och förlust av hemmet. Enligt en undersökning om invandrares hälsa och välbefinnande, genomförd av Institutet för hälsa och välfärd, hade upp till 80 procent av männen med kurdisk bakgrund upplevt traumatiska händelser i sitt hemland, såsom krig och tortyr.

När den psykiska belastningen blir stor, ökar risken för skadligt bruk av alkohol och andra rusmedel. Fördomar som gäller till exempel religionen eller ursprungslandet för en person med flyktingbakgrund kan ändå inverka på om man frågar om hens bruk av rusmedel eller inte.

– En expert som möter personen med flyktingbakgrund kan uppleva det som svårt att fråga om alkohol- eller annat rusmedelsbruk. Alkoholen kan vara en sak som orsakar stigma och skam hos den som kommit till Finland som flykting, eller så kanske man utgår ifrån att personen inte använder alkohol på grund av sin religion. Flyktingarna själva önskar ändå att bli bemötta som individer i första hand, och inte som t.ex. representanter för en specifik kultur eller flyktingar, säger Johanna Mäki-Opas som leder PALOMA-projektet på THL.

Hon fortsätter med att förklara att religionen eller kulturella faktorer kan fungera som ett skydd, men att de inte hindrar flyktingarna från att använda alkohol eller andra rusmedel.

Det finns stora skillnader i alkoholkonsumtionen mellan flyktinggrupper från olika länder. Bland män från Mellanöstern och Nordafrika använder omkring sju procent mycket alkohol, medan 35 procent av esterna använder alkohol. 

Den finländska kulturen att dricka för att bli berusad kan kännas främmande för en person som kommit till Finland som flykting.

 – Å andra sidan ser personer från andra kulturer inte nödvändigtvis öl som en alkoholdryck. De kan tänka att de inte använder alkohol, trots att de dricker öl. Här syns skillnaden mellan kulturerna och även bristen på information, säger Mäki-Opas.

Inom PALOMA-projektet (Det riksomfattande projektet för utveckling av mentalvårdstjänster för flyktingar) har man i samarbete med ett stort antal sakkunniga och professionella från olika branscher skrivit en handbok för att stöda flyktingarnas mentala hälsa. Ämnet presenteras under social- och hälsovårdsbranschens expertseminarium under Rusmedelsdagarna den 16 maj.

– Man borde fästa uppmärksamhet vid tillgången på mentalvårds- och rehabiliteringstjänster för personer med flyktingbakgrund. Möjligheterna att integreras och sysselsätta sig i Finland förbättras om personen som anlänt till Finland som flykting mår psykiskt bra.  Användning av förebyggande tjänster minskar också behovet av övriga, dyrare tjänster, säger Mäki-Opas.

 

Tiedote 15.3.2018: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Yhteiskunnan rakenteet pönkittävät kannabiksen käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja

Nykyisen rikoslainsäädännön mukaan kannabiksen käytöstä kiinni jäänyt täysi-ikäinen voidaan ohjata hoitoon ja nuori puolestaan puhutteluun. Laki antaa siten mahdollisuuden jättää esimerkiksi käyttörikosmerkintä tekemättä. Tällä hetkellä lain tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi.

Hoitoon ohjauksen esteenä voi olla puute sopivasta hoitovaihtoehdosta. Puhuttelujen kohdalla puolestaan henkilöresurssipula voi vaikeuttaa käytännön toteuttamista. Puhuttelussa on paikalla nuoren ja huoltajan lisäksi aina syyttäjä, poliisi ja sosiaaliviranomainen, joten kyseessä on iso panostus, joka vaatii resursseja.

Usein kyse on kuitenkin paikallisista toimintakulttuureista. Vuonna 2016 oli 9935 huumausaineen käyttörikosepäilyä, joista 360 henkilöä ohjattiin hoitoon. Hoitoonohjauksen ja puhuttelun toteutumisessa on alueellisia eroja.

– Nuoret ja huumeita käyttävät ihmiset ansaitsevat yhdenvertaisen kohtelun. Asenteiden ja toimintatapojen muutos vaatii aktiivista työtä, toteaa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen projektipäällikkö Kim Kannussaari EHYT ry:stä.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa poliisin toteuttaman hoitoonohjauksen sekä toimenpiteistä luopumisen. Kannussaaren mukaan tavoitteena tulisikin olla, ettei kannabiksen käytöstä kiinni jääneille henkilöille aiheutuisi kohtuutonta haittaa.

Rankaiseminen ei Kannussaaren mukaan auta tilanteessa, jossa esimerkiksi nuorella on päihdeongelma. Se ei auta myöskään silloin, jos on kyseessä ensimmäinen kokeilu.

–  Keskustelu huumausainepolitiikan muuttamisesta on tervetullutta, mutta tärkeintä on, että huumeisiin ja huumeita käyttäviin ihmisiin liitetty stigma saadaan purettua. Asenteiden ja toimintatapojen muutos ei vaadi lakimuutosta. Tarvitaan avointa keskustelua, Kannussaari sanoo.

Tiedote 20.2.2018: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: ​Huumeita käyttävät ihmiset mukaan yhteiskunnan ulkokehältä

Huumeiden käyttö Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan. Yhä vanhemmat ihmiset käyttävät huumeita sen sijaan, että erityisesti nuorten käyttö olisi lisääntynyt. Yleisin käytetty huume on kannabis.

– Huumeita käyttävien ihmisten syrjäyttäminen tästä yhteiskunnasta ei palvele ketään. Syrjäytyminen heijastuu meihin kaikkiin rikollisuuden ja yleisen turvattomuuden lisääntymisen myötä. Myös kustannukset päihdehuollossa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa kasvavat, jos ongelmiin ei rangaistusten pelossa haeta apua ajoissa, toteaa A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajos.

Päihdepalvelujärjestelmä ei tunnista kunnolla ilmiön moninaisuutta ja eri käyttökulttuureja, minkä seurauksena suurelle osalle käyttävistä ihmisistä ei ole soveltuvia palveluja tarjolla. Pahimmillaan stigma, eli häpeäleima, estää hoitoon hakeutumisen tai mahdollisuuden hyvään hoitoon.

THL:n arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia opiskelijoista ja työssäkäyvistä on joskus käyttänyt huumeita. Tässä luvussa ovat mukana sekä kertakokeilut että toistuva käyttö. Valtaosa huumeita käyttävistä ihmisistä kokeilee kerran tai käyttää huumausaineita satunnaisesti.

– Ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan uusia keinoja ja tapoja. Miten esimerkiksi voidaan estää, että huumeita kokeillut henkilö etenee käytössään pidemmälle tai siirtyy riskialttiimpiin käyttötapoihin? Kajos kysyy.

– Haittoja vähentäviä toimintatapoja tulisi hyödyntää jo paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Päihdepäivillä toukokuussa aiheesta puhuu muun muassa professori, psykiatri ja Global Drug Survey -tutkimusyrityksen toimitusjohtaja Adam Winstock. Global Drug Survey tekee huumeiden käyttöön liittyvää laajaa tutkimusta ja toteuttaa maailman suurimmaksi luonnehdittua vuosittaista kansainvälistä päihdekyselyä.

– Huumepolitiikassa tärkeää on varmistaa kansalaisoikeuksien toteutuminen. Huumeiden käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota, Winstock toteaa.

Kyselyyn on vuosittain ollut maailmanlaajuisesti jopa yli 100 000 vastaajaa. Viime vuonna Muunto-hanke ja Humaania päihdepolitiikkaa ry suomensivat kyselyn, minkä seurauksena suomenkielisiä vastauksia kertyi noin 1500.

Tiedote 15.12.2017: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Prosenttirajan korotus vesittää hallituksen tavoitteen terveyden edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä

Alkoholilain uudistus toteutettiin yhden elinkeinon ehdoilla. Asiantuntijoiden puolueettomat arviot sivuutettiin täysin.

– Olemme erittäin pettyneitä siihen, miten huonosti lakivalmisteluprosessi vietiin läpi. Esimerkiksi asiantuntija-arviot sivuutettiin kokonaan, eikä lakiuudistuksen vaikutuksia lasten asemaan selvitetty kunnolla, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.

Lakiuudistusta tehtäessä kansanterveys ja hallituksen kärkihanke terveyden edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä jäivät panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan etujen jalkoihin.

Koko kansaan vaikuttava uudistus toteutettiin yhden elinkeinon ehdoilla.

– Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan siihen, että päihdehaitat yhteiskunnassamme kasvavat. Samalla eriarvoisuus kasvaa, ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä nousee, Kaukonen jatkaa.

Alkoholin enimmäisvahvuuden nosto vähittäiskaupassa 5,5 prosenttiin lisää THL:n arvioiden mukaan alkoholin kokonaiskulutusta kuudella prosentilla.

Tämä lisää muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, alkoholikuolemia, tapaturmia ja järjestyshäiriöitä.

– Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön resursseja on välttämätöntä lisätä. Myös sote-uudistuksessa tulee huomioida muuttunut tilanne, Kaukonen sanoo.

Tiedote 8.12.2017 Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja SOSTE: Faktoja alkoholilain uudistuksen lapsiin kohdistuvista uhista ei voi sivuuttaa

Alkoholilain uudistuksen lapsivaikutusten arviointiin on selvästi kirjattu lapsiin kohdistuvat uhat. ”Näin selvää faktaa ei voi sivuuttaa”, sanoo Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston lastensuojelutyöryhmän puheenjohtaja Pia Sundell. Sundell on Barnavårdsföreningen i Finland -järjestön toiminnanjohtaja.

Kirjallisen kysymyksen lasten asemasta alkoholilain kokonaisuudistuksessa tekivät kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP), Sari Tanus (KD) ja Kari Kulmala (Sin). Saman huolen ovat nostaneet esiin Ehkäisevän päihdetyön verkoston lastensuojelutyöryhmä ja SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry. Kirjalliseen kysymykseen lapsivaikutusten arvioinnista vastasi eduskunnassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Vastauksessaan Saarikko toteaa, että ”alkoholijuomien luvanvaraisen vähittäismyynnin muutokset saattavat lisätä käyttöä ja käyttötilanteita kodeissa. Arvion mukaan lasten ja perheiden kokemat haitat lisääntyvät. Alkoholijuomien saatavuuden ja myynninedistämisen lisääntyminen voi arvion mukaan hidastaa alaikäisten alkoholinkäytön vähenemistä. Vahvempien juomien saatavuuden lisääminen on lisäriski erityisesti kokemattomille ja humalahakuisesti juoville nuorille.”

Suomessa on noin 70 000 lasta, joiden vanhemmista ainakin toisella on päihteistä johtuvia ongelmia. Joka neljännen huostaan otetun lapsen tilanteen taustalla on vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö.

”YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kolmannen artiklan mukaan lasten etu on aina ensisijaisesti otettava huomioon lainsäädännössä”, Sundell huomauttaa.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa, että eduskunta on juuri tehnyt satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi hienon juhlapäätöksen, jolla pyritään rakentamaan lapsille parempaa tulevaisuutta. Hän muistuttaa, että paremman tulevaisuuden rakentamisessa on kuitenkin yksittäisten lahjoitusten sijaan keskeistä arjen politiikka, jota tehdään kunnissa ja eduskunnassa. ”Alkoholilain käsittely on nyt konkreettinen testi, kantavatko edustajien juhlapuheet myös arjen tekoihin.”

Järjestöjen kanta on, että alkoholilain uudistusesityksessä on monta hyvää ehdotusta, mutta Alkon ulkopuolella myytävän alkoholin prosenttirajaa ei tule korottaa, eikä limuviinoja päästää kauppoihin.

 

Tiedote 24.10.2017 EPT-verkosto: Moni huumeiden käyttäjä kuolee muuhun kuin huumeisiin 

Usein ajatellaan, että huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa käytön ja jos hän ei onnistu lopettamaan, hän väistämättä kuolee huumeiden käytön seurauksena. Huumeita käyttävä ei kuitenkaan välttämättä pyri päihteettömyyteen, eivätkä kaikki huumeita käyttävät ihmiset kuole huumeisiin.  

Huumeiden käytön yleistymisestä ja arkipäiväistymisestä huolimatta käyttöön liittyy yhä paljon kielteisiä ennakkoasenteita. Leimaavat asenteet vaikuttavat muun muassa siihen, millaista hoitoa huumeita käyttävät saavat. Hoidettavissakin olevat sairaudet saattavat jäädä hoitamatta. 

– Avun ja palveluiden tarvitsijoita ei voi erotella päihteiden tai niiden laillisuuden perusteella. Myös päihteiden käyttäjät ovat osa yhteiskuntaa. Heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin, kuten oikeus saada hoitoa ja apua, YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen sanoo. 

Hän jatkaa, että päihteiden käyttäjien ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät toimijat tietävät, että asiakaslähtöinen, yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus takaa parhaat tulokset. 

Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa heistä, jotka hyötyisivät päihdepalveluista, eivät ole palveluiden piirissä. 

–Vaikka esimerkiksi huumehoidot ovat kehittyneet paljon, palvelujärjestelmässämme on edelleen palveluihin pääsyä hankaloittavia tai asiakasta liian herkästi rankaisevia käytäntöjä, vahvistaa kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta.  

 

Yhteiskunnan kielteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat ennakkoluulot ja tiedon puutteesta aiheutuvat pelot. Mielenterveysbarometrin (2015) mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei haluaisi huumeongelmaista naapurikseen. Torjuvat ja negatiiviset asenteet voivat johtaa siihen, että huumeita käyttävä ihminen syrjäytyy ja omaksuu itsekin negatiivisen kuvan itsestään. 

– Negatiivinen kierre voidaan pysäyttää, jos ennakkoluulot hälvenevät ja päihteitä käyttävien ihmisten leimaaminen loppuu, Janne Paananen sanoo. 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kampanja Ei tuomita tuo esiin huumeita käyttävien ihmisten tarinoita. Kampanjan tavoitteena on purkaa stereotypioita huumeiden käyttäjistä.  

Kampanjaa toteuttamassa ovat A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Irti Huumeista ry, KRAN rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Music Against Drugs ry, Nuorten Ystävät ry, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, Stop Huumeille ry, Suomen ASH ry, Suomen Lumme ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Valkonauhaliitto, Tukikohta ry ja YAD Youth Against Drugs ry. 

www.eituomita.fi

 

Tiedote 14.9.2017 EPT-verkosto: Alkoholilaissa on kyse koko kansan terveydestä

Esitys uudeksi alkoholilaiksi on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Alkoholilain uudistuksessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen 5,5 prosenttiin.

Alkoholista aiheutuvat haitat lisääntyvät, jos kokonaiskulutus kasvaa. THL:n arvion mukaan kokonaiskulutus kasvaa kuusi prosenttia, mikäli enimmäisvahvuutta vähittäiskaupoissa nostetaan 5,5 prosenttiin. Tämä tulee lisäämään alkoholihaittoja: alkoholista aiheutuvia kuolemia arvioidaan tulevan vuosittain 150 enemmän kuin nykyisin. Alkoholisairaudet ja -tapaturmat ja järjestyshäiriöt tulevat lisääntymään.

– Hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja alkoholilakiuudistus on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mikäli lakiuudistus toteutuu esitetyn laisena, on uhkana myös terveyserojen kasvaminen entisestään. Alkoholin kulutuksen kasvu uhkaa erityisesti kaikista haavoittuvimpia väestöryhmiä, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.

 – Päättäjien ja poliitikkojen tulee nyt ymmärtää, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

 

Työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle

Alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.

–  Alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat. Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula, ja aloille, joissa kustannukset jäävät suurelta osin yhteiskunnan maksettavaksi, Kaukonen huomauttaa.

 

Tiedote 20.6.2017: EPT-verkosto: Alkoholilakiuudistuksessa lausuntojen palautetta ei ole kuultu

Hallituspuolueet ovat päätyneet säilyttämään esityksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta ennallaan. Niin kutsutut limuviinat sekä 5,5 % alkoholijuomat ovat tulossa kauppojen hyllyille.

Hallituspuolueet eivät näytä huolestuvan lisääntyvien haittojen ja niiden mukana nousevien kustannusten uhasta. Simon Elo (Sininen Tulevaisuus) nosti hallituksen tiedotustilaisuudessa esiin, miten uudistus luo 300 uutta työpaikkaa panimoalalle.

– Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2 miljoonaa työpäivää. Lisäksi arvioiden mukaan uusi alkoholilaki aiheuttaa toteutuessaan vuosittain 150 ihmisen kuoleman. Ovatko nämä luvut suhteessa 300 uuteen työpaikkaan? Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen kysyy.

 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat pettyneitä siihen, miten kiistelty laki ollaan viemässä läpi. Lakiesitys on saanut paljon vastustusta asiantuntijoiden, alkoholitutkijoiden ja kansanterveysjärjestöjen taholta. Muun muassa lausuntokierroksella annetuissa lausunnoissa useat tahot kritisoivat alkoholilakiesitystä tai sen osia, kuten kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäispitoisuuden nostamista 5,5 prosenttiin ja kaupoissa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoitteen poistoa.

– Esitetty alkoholilain kokonaisuudistus ei vähennä päihdehaittoja, vaan tulee toteutuessaan lisäämään niitä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, Kaukonen jatkaa.

Hän muistuttaa, että alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

– On välttämätöntä, että suomalaisessa yhteiskunnassa lisätään ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön resursseja, Kaukonen sanoo.

Erityisen tärkeää on, että tämä huomioidaan sote-uudistuksessa konkreettisin keinoin.

 

Tiedote 31.5.2017 EPT-verkosto: Alkoholilain uudistamisessa tärkeintä on vastuullisuus

Esitys alkoholilain uudistuksesta ei ole etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan ratkaisu tukee hallituksen tavoitetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

– Tämä on vastuullinen päätös, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.

Koko väestöön kohdistuvat alkoholipoliittiset toimet, kuten hinnan ja saatavuuden sääntely, vähentävät tehokkaasti myös julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa.

– Meidän tulee tavoitella alkoholin kokonaiskulutuksen laskua. Tarvitsemme uudistuksia alkoholilainsäädäntöön, mutta nykyinen esitys alkoholilaiksi sisälsi muutoksia, jotka olisivat lisänneet alkoholin kulutusta ja sitä myöten haittoja, Kaukonen jatkaa.

Muun muassa lausuntokierroksella annetuissa lausunnoissa useat tahot kritisoivat alkoholilakiesitystä tai sen osia, kuten kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäispitoisuuden nostamista 5,5 prosenttiin ja kaupoissa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoitteen poistoa.

 

Tiedote 28.3.2017 EPT-verkosto: Valinnanvapauslaki muuttaa palvelutarjontaa – päihdeongelmainen asiakas vaarassa jäädä ulkopuolelle

Päihdeongelmainen käyttää usein monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja samanaikaisesti. Elämänhallinnan ja riippuvuusongelmien kanssa painiva asiakas vaatii erityistä osaamista ja tukea palveluiden valinnassa. Pahimmillaan uusi valinnanvapauslaki voi hajauttaa päihdepalvelut eri tuottajien kapea-alaisesti tarjoamiksi irrallisiksi palveluiksi.

Mikäli hallituksen esitys valinnanvapauslaista hyväksytään esityksen mukaisena, useita palveluja käyttävien päihdeongelmaisten palvelut hajautuvat monelle tasolle. Palvelun saaminen monimutkaistuu ja riski hoidon keskeyttämiseen kasvaa.

– Kenellä on vastuu hoidosta kokonaisuutena? Miten tässä mallissa taataan hoidon kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen toteutuminen? YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen kysyy.

–Huumeidenkäyttäjän ja päihdeongelmaisen asiakkaan kannalta on huomattavasti tärkeämpää, että hän saa tarvitsemaansa palvelua oikeaan aikaan ja usein myös sieltä mistä sitä hakee, kuin että hän saa valita palvelun tuottajan. Kärjistäen voidaan kysyä, onko oikeus valita tärkeämpi, kuin oikeus hyvään hoitoon?

Päihdeasiakkaiden hoitopolku on monipolvinen ja palveluntarpeen arviointia sekä asiakassuunnitelmaa voidaan tehdä useastikin hoidon edetessä. Uhkana on, että lakiuudistuksen myötä haavoittuvassa asemassa oleva asiakas päätyy toimivan hoitoketjun sijasta mutkikkaan rakenteen heittopussiksi.

– Vaikeasti päihdeongelmainen ihminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas, ei niinkään aktiivinen kuluttaja markkinoilla, Paananen sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestöt: EHYT ry, Irti Huumeista ry, KRAN rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, Sovatek-säätiö, Suomen Lumme ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Tukikohta ry ja YAD Youth Against Drugs ry jättivät yhteisen lausunnon valinnanvapauslaista 28.3.2017. Lausunnossa painotettiin muun muassa asiakaslähtöisyyden huomioimista, uudistuksen kiireisen aikataulun tuomia haasteita ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja roolia uudistuksen yhteydessä.

 

Tiedote 16.12.2016   EPT-verkosto: Ehdotettu alkoholilaki työllistää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä järjestyksen valvontaa

Alkoholihaitat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset, jotka näkyvät muun muassa julkisten palveluiden menoerinä, tuotannon menetyksinä ja työurien lyhentymisenä. Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2 miljoonaa työpäivää, ja varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Alkoholihaitat eivät kohdistu ainoastaan alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

Alkoholipolitiikasta ja alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat.

– Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula. Keskusteltaessa työllistävistä vaikutuksista emme saa unohtaa tätä tosiasiaa. Olisi välttämätöntä, että hallitus ottaa kasvavat hoito- ja kuntoutuskustannukset huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituslain valmistelussa. Nykyesityksessä sitä ei ole huomioitu mitenkään, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo ja jatkaa, että kustannusten kasvu on ristiriidassa kaavailtujen sote-säästöjen kanssa.

–  On myös muistettava, että merkittävä osa tuotannonmenetyksistä aiheutuu alkoholin käytöstä. Alkoholin käyttö aiheuttaa työelämässä muun muassa poissaoloja ja työtehon heikkenemistä, jopa onnettomuuksia. Arvioiden mukaan joka kymmenes työntekijä käyttää alkoholia liikaa.

 

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan vuonna 2013 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 887 – 1 089 miljoonan euron haittakustannukset. Nämä kustannukset muodostuvat pääosin alkoholihaittojen hoitamisesta sekä korjaamisesta.

Alkoholin käyttöön liittyvät sosiaalihuollon kustannukset olivat 223 – 270 miljoonaa euroa vuonna 2013, ja ne muodostivat suurimman osan alkoholihaittakustannuksista. Alkoholiehtoiset järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvät haittakustannukset olivat noin 238 miljoonaa euroa ja terveydenhuollon alkoholihaittakustannukset 79 – 140 miljoonaa euroa.

Nämä luvut eivät sisällä vielä lainkaan välillisten alkoholihaittojen aiheuttamia kustannuksia.

–  Koko väestöön kohdistuvat alkoholipoliittiset toimet, kuten hinnan ja saatavuuden sääntely, vähentävät tehokkaasti julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa, Kaukonen sanoo.

 

Tiedote 23.11.2016  EPT-verkosto: Terveyshaittoja ja eriarvoisuutta lisäävä alkoholilakiesitys

Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta lähti lausuntokierrokselle. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-järjestöverkosto) mukaan on selvää, että entistä vahvemman alkoholin myynti kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa lisää alkoholin kulutusta ja haittoja. Toteutuessaan se tulisi yhteiskunnalle kalliiksi sekä taloudellisesti että eriarvoisuuden kasvuna.

Jos esitys hyväksytään tällaisenaan, alkoholin saatavuus ja kulutus kasvavat 6 – 10 prosenttiyksikköä. Sen myötä myös haitat kasvavat, kuten esityksen perusteluissakin kerrotaan. Jo nyt korkealla tasolla olevat alkoholikuolemat lisääntyvät noin 150:llä vuodessa. Haitat kohdentuvat erityisesti suurkuluttajiin ja heidän läheisiinsä, mutta myös alaikäisten alkoholinkäyttö saattaa kääntyä uudelleen kasvuun, kun niin sanotut limuviinat tulevat elintarvikeliikkeisiin.

”Jos uudistuksen päätavoite olisi vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja, löytyisi tähän paljon keinoja OECD:n ja WHO:n toimenpide-ehdotuksista. Nyt esitetyt toimet ovat näiden kanssa täysin ristiriidassa. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että alkoholielinkeinojen puolustamat taloudelliset intressit ohittavat suomalaisten hyvinvoinnin tarpeet ja muun sosiaali- ja terveyspoliittisen tavoitteenasettelun. Samalla myös suomalainen veronmaksaja ja Suomen valtio häviää taloudellisesti”, toteaa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.

Alkoholin saatavuus ja kulutus lisääntyvät

Hallituksen esityksen mukaan elintarvikekaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävien tuotteiden alkoholiprosentti nousisi 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Samalla niin sanotun valmistustaparajoitteen poisto toisi päivittäistavarakauppaan kokonaan uusia, aikaisempaa houkuttelevampia alkoholituotteita.

Nelosoluen, vahvojen lonkeroiden ja ns. limuviinojen tulo päivittäistavarakauppoihin painaa myös tuotteiden hintoja alaspäin. Saatavuuden lisääntymisen ja laskevien hintojen myötä alkoholia kulutettaisiin tulevaisuudessa yhä enemmän, sen osoittavat useat kansanväliset tutkimukset.

Tällainen alkoholijuomien saatavuuden tietoinen lisääminen heikentää väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää hyvinvointi- ja terveyseroja. Näiden vaikutusten korjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluilla on yhteiskunnalle kallista. Sote-uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi alkoholin kulutuksesta aiheutuvia kustannuksia on entistä vaikeampi ennakoida.

Lisätiedot:

Olavi Kaukonen
EPT-järjestöverkoston puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
050 528 6189

 

 

Tiedote 9.8.2016  Viron terveys-ja työministeri Jevgeni Ossinovski järjestöjen vieraana.

Viron terveys- ja työministeri Ossinovski: Alkoholipolitiikan pitäisi perustua kansanterveyteen
Pohjoismaiden ja Baltian maiden pitäisi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovskin mukaan tehdä yhteistyötä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan parhaita tapoja alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden pitäisi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovskin mukaan tehdä yhteistyötä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan parhaita tapoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Ministeri Ossinovski tapasi suomalaisia kansanterveysjärjestöjä tiistaina 9.elokuuta Helsingissä.

– Merkittävä tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholimainonnan ja alkoholin saatavuuden rajoittaminen sekä alkoholihinnan nostaminen ovat tehokkaimpia keinoja kulutuksen vähentämiseen. Sääntelyn purkamisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia kansanterveyteen, ministeri Ossinovski totesi tapaamisessa.

Suomen hallitus on aikeissa purkaa sääntelyä, kun vastaavasti Virossa aiotaan toteuttaa päinvastaisia toimia. Ministeri Ossinovskin mukaan kansanterveyden pitäisi olla ensimmäisellä sijalla, kun alkoholiin liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä tehdään.

– Kansanterveys on yksi tärkeimmistä asioista mille tahansa maalle. Tämä ei välttämättä vaikuta liike-elämän intresseihin myönteisellä tavalla, mutta kansanterveyden on yksiselitteisesti oltava prioriteeteissa korkeammalla, toteaa ministeri Ossinovski.

– Alkoholilla on vaikutuksia myös väestön kuolleisuuteen ja vammautumisiin. Runsaan juomisen lisääntyminen on huolestuttava trendi, koska se on yhteydessä esimerkiksi liikenneonnettomuuksien ja väkivallan lisääntymiseen.

Nykyistä tiukemmalla alkoholipolitiikalla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskunnan sosiaalisiin normeihin: uusi sukupolvi kuluttaa alkoholia vähemmän

– Tupakkapolitiikka on hyvä esimerkki työstä, jonka tulokset ovat selvästi näkyvillä: tupakoinnin suosio ei ole enää vahvaa nuorten keskuudessa, kertoo ministeri Ossinovski.

Suomessa uudistetaan parhaillaan alkoholipoliittista lainsäädäntöä. Meillä aiotaan tuoda esimerkiksi entistä vahvempi alkoholi kauppoihin, kioskeille ja huoltoasemille sekä poistaa valmistustaparajoite kaupoissa myytävältä alkoholilta. Suomalaiset järjestöt varoittavat päätösten seurauksista.

– Suomessa ajattelemme helposti, että olemme ainoa maa. joka ponnistelee alkoholihaittojen vähentämiseksi. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta. WHO:n mukaan eri mailla on velvollisuus luoda, toteuttaa, seurata ja arvioida alkoholin ongelmakäytön vähentämiseen tähtäävää politiikkaa. Myös Suomen. Onnittelen Viroa sen pyrkimyksessä ottaa alkoholinkäytön terveysvaikutukset mukaan poliittiseen päätöksentekoon, sanoo Mervi Hara, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja.

Ministeri Ossinovski keskusteli Suomen ja Viron alkoholipolitiikan suunnista Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n sekä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston edustajien kanssa.
 

Lisätietoja:

Mervi Hara, EPT-verkoston vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja p.050 460 2324 tai mervi.hara@suomenash.fi

Koordinaatiopäällikkö Leena Sipinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry p.040 557 5057 tai leena.sipinen@ehyt.fi

Meediasuhete nõunik Oskar Lepik, Sotsiaalministeerium p.+372 626 9321 / +372 5333 7341 tai
press@sm.ee / oskar.lepik@sm.ee