29
Seminaaria tai työpajaa
130
Asiantuntijaa
62
Tuntia seminaaria
1000
Keltaista kassia varattuna
Päihdepäivät 2019: Jokainen on läheinen.
Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille Helsingin Kulttuuritalolla 8.-9.5.2019.
Ohjelma
Seminaarit
Keskiviikko 8.5.2019
Klo 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Klo 11.15 Lounas
klo 12.00–14.00 alkupäivän seminaarit
1. Kuka on läheinen? Läheisen monet roolit ja kokemukset
Päihteiden käyttö koskettaa käyttäjän läheisiä eri tavoin. Seminaarin tavoitteena on tuoda näkyväksi läheisten monia rooleja ja kokemuksia. Kuka on läheinen? Miten eroavat puolison, aikuisen lapsen tai vaikka sisaruksen kokemukset ja miten tämä tulisi huomioida läheisten tukemisessa? Mikä voi auttaa läheistä selviytymään vaikeassa elämäntilanteessa? Millaista tukea läheinen tarvitsee?
Seminaariin osallistumisen myötä osallistuja tunnistaa laajemmin läheisten erilaisia rooleja. Osallistuja saa myös tietoa siitä, millaista elämä on läheisten erilaisista näkökulmista katsottuna päihteitä käyttävän rinnalla. Tätä kautta seminaariin osallistuja hahmottaa läheisenä olemisen laajemmin kuin perinteisesti on totuttu ajattelemaan. Seminaariin osallistuja tunnistaa paremmin läheisten erityisiä tuen tarpeita ja ymmärtää, kuinka päihteiden käyttö vaikuttaa läheisen elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti. Seminaariin osallistumisen myötä osallistuja osaa huomioida ja tukea paremmin eri tilanteissa olevia läheisiä ja nähdä myös läheisen avuntarvitsijana.
Puheenjohtaja: Ron Furman, toiminnanjohtaja, Tukikohta ry
12.00 Puheenjohtajan alkusanat
12.05 Kuka on läheinen?
Leif Berg, toiminnanjohtaja, Finfami Uusimaa ry
12.20 Kun päihteet pyörittävät parisuhdetta
Hede Laasonen, kehittämissuunnittelija, Tukikohta ry
12.45 Huoli ikääntyvän vanhemman päihteiden käytöstä
Katariina Hänninen, kehittäjä, ikääntyneiden päihdetyö, Sininauhaliitto
13.10 Päihteiden käytön vaikutus sisaruksiin; sisaruksen puheenvuoro
Jonna Vähäkuopus, vastaava ohjaaja; Kriminaalihuollon tukisäätiö, Vertaistuki Redis
13.30 Miksi läheiset tulisi ottaa huomioon päihdehoidossa? Toipumisorientaation näkökulma
Maila Toivanen, perheterapeutti, Perheiden päihdeavokuntoutus
Helsingin kaupunki
Viivi Väänänen, sosiaaliohjaaja, Perheiden päihdeavokuntoutus
Helsingin kaupunki
Seminaarin tarkoituksena on tuoda esille asiakkaan oikeuksien näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, päättäjille ja tutkijoille. Tämän oikeudellisen seminaarin erityisteemana on lapsen oikeuksien näkökulma päihdepalveluihin. Tarkoituksena herättää ajatuksia ja keskustelua sekä lisätä ymmärrystä lapsen oikeuksien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Puheenjohtaja: Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja ja tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
12.00 Avauspuheenvuoro
Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja ja tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
12.10 Lapsen oikeuksien näkökulma päihteisiin ja päihdepalveluihin
Suvianna Hakalehto, oikeustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
12.55 Lastensuojelullinen näkökulma päihteidenkäyttöön
Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja ja tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
13.25 Perhe ja läheiset päihdehuollossa
Oskari Korhonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja ja tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
Seminaarin toteutus: Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti
Mitä nuoret ajattelevat päihteistä nyt ja miten rakenteet muuttuvat ehkäisevässä päihdetyössä ja nuorten mukana? Seminaarista saat tietoa nuorten käsityksistä päihteisiin liittyen sekä kuulet hyvistä ehkäisevän päihdetyön käytännöistä ja toimintamalleista kunnan nuorisotyössä. Seminaari on kohdennettu erityisesti nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa toimiville ehkäisevän päihdetyön toimijoille, mutta seminaariin voivat osallistua myös muutkin aiheesta kiinnostuneet.
Puheenjohtaja: Marika Vartiainen, verkostokoordinaattori, Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo
12.00 Seminaarin alkusanat
Marika Vartiainen, verkostokoordinaattori, Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo
12.05 Ennalta ehkäisevä päihdetyö nyt ja tulevaisuudessa
Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori th, Mikkelin kaupunki
12.25 Kunta ehkäisevän päihdetyön toimijana, keskiössä kunnallinen nuorisotyö
Outi Hedemäki, ALU-koordinaattori, Meriva sr
12.45 Mitä nuoret ajattelevat päihteistä? Mikä kiinnostaa ja mikä ei? Tutkittua tietoa nuorten trendeistä ja päihteistä
Mika Piipponen, verkostokoordinaattori, Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo
13.05 Ehkäisevä päihdetyö tilattomassa nuorisotyössä. Case-esimerkki Hollolan kaupunki
Marja Keisanen, vapaa-aikapäällikkö, Hollolan kaupunki
13.25 Haussa päihteetön pelikenttä. Mitä nuoret futarit ajattelevat urheilun ja alkoholin suhteesta?
Leena Sipinen, Work Package Leader (WPL), Focus on Youth, Football and Alcohol -hanke/EHYT ry
13.45 Ehkäisevän päihdetyön yhteistyö kunnan ja järjestön välillä
Sampo Ilmari Tuhkalehto, toiminnanjohtaja, Music Against Drugs ry
Seminaarin toteutus: FYFA-hanke, Hollolan kaupunki, MAD ry, Meriva sr, Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo ja Terveydenhoitajaliitto
Kuka määrittelee toipumisen ja kenelle se on ylipäätään mahdollista? Seminaarin tarkoituksena on tarjota tietoa, uusia näkökulmia ja keskustelunavauksia toipumiskeskeisestä lähestymistavasta riippuvuuksien hoidossa.
Ensimmäisessä puheenvuorossa keskitytään toipumispolkujen monimuotoisuuteen ja toipumisen eri määritelmiin. Toinen puheenvuoro lähestyy riippuvuuksien hoitoa ja toipumista psykoterapian viitekehyksessä. Kolmannessa puheenvuorossa pohditaan naiserityisyyttä, ammattiauttajan päihderiippuvuutta, siihen liittyvää häpeää ja toipumista.
12.00 Avauspuheenvuoro
12.05 Mitä tarkoittaa toipumiskeskeisyys?
Monta tietä toipumiseen – miten toipuminen määritellään?
Piia Sumupuu, yhteisöpedagogi, projektikoordinaattori
Tietoisesti kohti parempaa -hanke, Myllyhoitoyhdistys ry
12.35 Miten toipumisen alkuun päästään ja miten siiinä pysytään?
Riippuvuus psykoterapian näkökulmasta
Kristiina Niskanen, psykoterapeutti, Riippumatta Oy
13.05 Naiserityisyys, riippuvuusilmiö ammattilaisten keskuudessa ja ammattiauttajan toipuminen
Katja Näätänen, sosionomi, Hoitokoti Tuhkimo Oy
13.35. Loppukeskustelu ja kysymykset
Seminaarin suunnittelu: Myllyhoitoyhdistys ry
Mitä aluevaltauksia kaupalliset päihdetoimijat ovat tekemässä?
Minkälaista liikkumatilaa yhteiskuntamme sallii päihteitä myyville yrityksille?
Missä määrin kaupalliset markkinaintressit vaikuttavat harjoitettuun päihdepolitiikkaan?
Päihdepoliittinen ilmasto on merkittävien muutosten äärellä. Tupakointi on vähentynyt mutta uudet nikotiinituotteet valtaavat nopeasti markkinoita. Kannabiksen asema herättää kansainvälisesti vilkasta keskustelua. Kannabiksen laillisen aseman muuttumisen myötä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on syntynyt miljardien eurojen lailliset kannabismarkkinat. Suomessa kaupan ala pyrkii vapauttamaan alkoholimyynnin omien taloudellisten intressiensä ohjaamana.
Seminaarissa päihdepolitiikan suomalaiset huippuasiantuntijat avaavat nikotiiniteollisuuden sekä alkoholi- ja huumemarkkinoiden ajankohtaisia kehityskulkuja. Päihteiden myynnin ja markkinoinnin taustalla vaikuttavat merkittävät taloudelliset intressit. Näiden markkinaintressien hallinta vaikuttaa päihteiden käyttöön ja niistä syntyviin haittoihin. Yksityiset toimijat eivät vastaa päihteistä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta vaan vastuu on julkisella vallalla. Seminaari lisää ymmärrystä päihteitä markkinoivien tahojen toiminnasta sekä antaa valmiuksia keskustella tulevaisuuden päihdepolitiikasta.
Puheenjohtaja: Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
12.00 Tupakkayhtiöiden uudet strategiat
Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
12.30 Kannabismarkkinat
Tuukka Tammi, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
13.00 Alkoholimonopolit ja kansanterveys
Pia Mäkelä, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
13.30 Suomalainen huumausainekauppa verkossa
Juha Nurmi, tietoturvatutkija
Seminaarin toteutus: EHYT ry
Millaista on huumeidenkäyttö tämän päivän Suomessa?
Miltä näyttää väestön stimulanttihuumeiden käyttö jätevesitutkimusten valossa ja poikkeaako se päihdepalvelujen asiakkaiden käytöstä?
Seminaarissa esitellään käytännönläheisesti huumeidenkäytön nykytilaa sekä ajankohtaisia trendejä eri näkökulmista. Seminaari antaa tietoa koko väestön päihteidenkäytöstä mm. jätevesistä löydettyjen huumausainejäämien perusteella sekä valottaa yksityiskohtia terveysneuvonnan ja muiden päihdepalveluiden asiakkaiden taustatiedoista. Seminaarissa esitellään myös yhden suonensisäisesti huumeita käyttävien yleisimmän terveysongelman eli C-hepatiitin hoidon uusia tuloksia opioidikorvaushoitopotilailla.
Seminaari on tarkoitettu päihdetyötä tekeville ja päihteidenkäyttäjien parissa toimiville sekä kaikille ajankohtaisista tutkimustuloksista kiinnostuneille.
Seminaarin puheenjohtaja: Solja Niemelä, Päihdelääketieteen kliininen opettaja/ Ylilääkäri, Turun yliopisto
12.00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja Solja Niemelä, Päihdelääketieteen kliininen opettaja/ Ylilääkäri, Turun yliopisto
12.05 Aivodoping ja muut uudet työikäisen väestön päihteiden viihdekäytön piirteet
Markus Partanen, avohoitopalveluiden ylilääkäri, A-klinikka Oy
12.30 Mitä jätevedet kertovat suomalaisten huumeidenkäytöstä
Aino Kankaanpää, kehittämispäällikkö, oikeustoksikologiayksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
12.50 tauko
13.00 Päihdepalvelujen asiakastutkimus: mitä aineita kävijät käyttävät?
Niina Jalo, Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
13.15 Terveysneuvontapiste Millin aikasarjatutkimus: i.v.-käyttäjien profiili vuosina 2008-2018
Solja Niemelä, Päihdelääketieteen kliininen opettaja/ Ylilääkäri, Turun yliopisto
13.45 Korvaushoitopotilaiden C-hepatiittihoitopilotti ja fibroscan-tuloksia
Margareeta Häkkinen, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri, A- klinikka Oy
Seminaarin toteutus: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Seminaarissa tarkastellaan ikääntyneiden päihdeongelmaa apua tarvitsevien löytämisen, kohtaamisen sekä tukemisen näkökulmasta. Aihetta käsitellään kahden kehittämishankkeen (Seniori-Vamos ja Kuppi nurin) kehittämistoiminnan tulosten, toimintamallien ja käytännön esimerkkien kautta. Seminaarissa nähdään asiakkaan digitarina ja kuullaan päihteiden käyttäjän läheisen kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Osallistuja saa käytännönläheistä tietoa oman työnsä tueksi.
Yhä useampi toimija kohtaa työssään ikääntyneitä päihdeongelmaisia. Onko ongelman tunnistaminen haastavaa iäkkään ihmisen kohdalla? Voiko runsaan päihteiden käytön vuoksi muistisairaus jäädä huomaamatta ja ilman hoitoa? Miten mielekästä tekemistä ja osallisuutta onnistutaan edistämään, kun kotoa poistuminen ilman tukea ei enää onnistu. Tarvitaan ihmisyyttä, rohkeutta kohdata ja nähdä ihminen tarpeineen haasteen takana.
Seminaarin puheenjohtaja: Heli Alkila, palvelualuejohtaja, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Haastavassa tilanteessa olevien löytäminen ja tukeminen; Seniori-Vamos – etsivää ja osallistavaa vanhustyötä
Satu Aalto, projektipäällikkö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
- Kenestä olemme huolissamme, kenet pitää löytää?
- Toimintamalli kohtaamiseen ja kotona asumisen tukemiseen
Toimijuutta ja osallisuutta ikääntyneen päihdeongelmaisen elämään
Anna-Liisa Arjama, yksikönjohtaja, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
- Asiakkaan digitarina
- Menetelmä, joka edistää asiakkaan integroitumista yhteiskuntaa ja vahvistaa asiakkaan työntekijän kohtaamista
Läheisen näkökulma ja hänen tukemisensa
Christa Ahonen, suunnittelija, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry sekä kokemusasiantuntija
Seminaarin toteutus: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Omaishoitajaliitto ry
Klo 14.00 Kahvitauko ja tutustuminen messualueeseen
Klo 15.00–17.00 Iltapäivän seminaarit
Läheisen päihdeongelma herättää loputtoman määrän tunteita, kuten huolta, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Yhteiskunnassa ilmenevät asenteet ja reaktiot päihteidenkäyttäjiä kohtaan vaikuttavat läheisiin. Saako alkoholistia tai huumeidenkäyttäjää surra? Voiko vapaasti sanoa, että läheiselläni on päihdeongelma tai että läheiseni kuoli päihteisiin tai niiden käyttämisestä johtuneisiin komplikaatioihin? Kaikkien päihdeongelmaisia läheisiä työssään kohtaavien tulee tunnistaa omat asenteensa ja ymmärtää erilaiset ilmiöt, joiden kanssa päihdeongelmaisen läheiset ovat jatkuvasti tekemisissä. Seminaari sopii niin päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään työssään kohtaaville sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, surua työssään käsitteleville ja sururyhmien vetäjille, omakohtaista kokemusta omaaville ja muuten aiheesta kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Susanna Vainio, psykiatrinen sairaanhoitaja, TtM, väitöskirjatutkija
15.00 Seminaarin avaus
Susanna Vainio, TtM, väitöskirjatutkija
15.05 Kokemuspuheenvuoro
Marko Luukkanen, kokemusasiantuntija Irti Huumeista ry, Surukirjan kirjoittaja (2018)
- vanhemman rooli päihdeongelmaisen lapsen rinnalla
15.15 Läheisten kokemuksia päihdeongelmasta
Susan Nurminen, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhuollon lehtori
Susanna Vainio, väitöskirjatutkija
- systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja kansainväliseen tutkimustietoon perustuvaa tietoa vanhempien ja sisarusten kokemuksista läheisen päihdeongelmasta.
15.35 Vanhempien selviytyminen lapsen päihdekuoleman jälkeen
Susan Nurminen, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhuollon lehtori, TtM
- Millaisia selviytymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä vanhemmat ovat kohdanneet lapsen päihdekuoleman jälkeen. Millaisiin asioihin päihdeongelmaisten läheisiä kohtaavien ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota ja millaista tukea tarvitaan.
15.55 Kokemuspuheenvuoro
Marko Luukkanen, Kokemusasiantuntija Irti huumeista ry, Surukirja kirjoittaja (2018)
- Miten jatkaa elämää oman lapsen päihdekuoleman jälkeen.
16.10 Epäoikeutettu suru päihdekuoleman jälkeen
Susanna Vainio, TtM, väitöskirjatutkija
- Suremisen ”säännöt” määrittelevät kuka saa surra, milloin, missä ja miten saa surra, miten kauan on sopivaa surra. Saako päihdekuolemaa suomalaisessa yhteiskunnassa surra vai onko suru epäoikeutettua. Miten päihdekuoleman kohdanneet läheiset kokevat asian.
16.25 Vaiettu menetys
Minna Salonen, kokemuspuhuja, sosiaalipsykologi-sosiaalityöntekijä (VTM)
Satu Mustonen, viestinnän suunnittelija, Sininauhaliitto
- Pyhäinpäivänä 2018 kuusi päihdejärjestöä sekä kaksi seurakuntaa avasi vaiettumenetys.fi -verkkosivuston. Sivulle voi sytyttää äärettömän määrän tähtiä symboloimaan päihteisiin kuollutta läheistä, kirjoittaa viestin, jakaa kuvan ja läheiseen liittyvän muiston. Miksi sivusto haluttiin perustaa? Miten se on vastannut vaiettuun suruun?
16.40 Keskustelua ja loppusanat
Susanna Vainio, TtM, väitöskirjatutkija
Seminaarin toteutus: Tampereen yliopisto
Seminaari käsittelee sikiöaikaisen päihdealtistuksen vaikutuksia sikiöajasta aikuisuuteen sekä esittelee Kehitysvammaliiton tarjoamia palveluita ja vertaistukitoimintaa FASD-nuorille, -aikuisille ja perheille, joilla on FASD-lapsi.
Seminaari tarjoaa tietoa työstä päihteitä käyttävien, raskaana olevien naisten parista HAL-poliklinikalta sekä tietoa päihdealtistuksen vaikutuksesta sikiöön. Lisäksi seminaari esittelee tutkimustuloksia siitä, miten sikiöaikaisen päihdealtistus näkyy lapsuusiällä ja millaisia vaikutuksia on havaittavissa aikuisuuden kynnyksellä, käsitellen muun muassa nuorten rikollisuutta, koulutusta ja mielenterveysongelmia. Lisäksi pohditaan sitä, millainen vaikutus kasvuympäristöllä ja lapsuusajan traumoilla on päihteille altistuneen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kehitysvammaliitto esittelee heidän tarjoamaa vertaistukitoimintaa ja palveluita, ja video ”Katkennein siivin elämään” kertoo nuorten aikuisten kokemuksista elämästä FASD-diagnoosin kanssa.
Tavoitteena on herätellä keskustelua päihteiden käytöstä raskausaikana ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista. Lisäksi tavoitteena on herätellä keskustelua ennaltaehkäisevistä toimista ja niiden kehittämisestä, palvelujärjestelmän kyvystä tarjota tarvittavaa tukea päihteille altistuneille lapsille eri ikävaiheissa sekä palvelujärjestelmän kyvystä tarjota tarvittavaa tukea FASD-nuorille ja –aikuisille.
Seminaari on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaari soveltuu erityisesti päihteitä käyttävien naisten ja/tai raskaana olevien naisten sekä FASD-lasten, -nuorten ja –aikuisten parissa työskenteleville. Seminaari soveltuu myös lastensuojelussa ja äitiysneuvoloissa työskenteleville.
Puheenjohtaja: Niina-Maria Nissinen, TtM, FM, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus
15.00 Päihdealtistuksen vaikutukset sikiöön – kokemuksia työstä HAL-poliklinikalta
Hanna Kahila, LT, HUS Naistentaudit ja Synnytykset
15.20 Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kehitys
Anne Koponen, sosiaalipsykologian dosentti, vanhempi tutkija, Folkhälsanin tutkimuskeskus
15.40 Sikiöaikana päihteille altistuneet lapset aikuisuuden kynnyksellä
Niina-Maria Nissinen, TtM, FM, tohtorikoulutettava, Folkhälsanin tutkimuskeskus
16.00 Tauko
16.10 Kehitysvammaliiton tarjoamat palvelut sekä vertaistukitoiminta FASD-nuorille, -aikuisille ja perheille, joilla on FASD-lapsi
Sari Somer, FASD-koordinaattori, Kehitysvammaliitto
16.20 Video nuorista FASD-aikuisista: ”Siivet kantavat – sittenkin”
Sari Somer, FASD-koordinaattori, Kehitysvammaliitto
16.40 Kysymyssessio
Seminaarin toteutus: Folkhälsanin tutkimuskeskus
Seminaarissa keskitytään nuorten nuuskan käyttöön ja välittämiseen. Tuoreiden laadullisten selvitysten tulosten sekä käytännön työkalujen avulla osallistuja saa uutta tietoa nuuskasta sekä siitä, miten nuuskan käytön voi ottaa puheeksi ja miten siihen voi puuttua. Seminaari soveltuu erityisesti päihdetyöntekijöille, opettajille, nuorisotyöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, lajiliitto- ja seuratoimijoille ja ohjaajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Mervi Hara, toiminnanjohtaja, Suomen ASH
15.00 Alkusanat
Osa I: Nuuskan välittäminen ja nuuskaan suhtautuminen – tuloksia tuoreista selvityksistä
15.05 Nuuska ja nuoret – laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankintatavoista
15.25 Miten nuuska kulkeutuu urheileville nuorille ja miten nuuskaan suhtaudutaan urheilun toimintaympäristössä
Risto Fonselius, Kuuskulman tapaustutkimustoimisto, Syöpäjärjestöt
15.45 Taukojumppa
Osa II: Mitä nuorten kanssa toimivien tulisi tietää nuuskasta?
15.50 Nuuskan käytön haitat
Eeva Ollila, Syöpäjärjestöt
16.10 Puheeksi oton malli
Tanja Gluschkoff ja Taina Kangas, Syöpäjärjestöt
16.30 Ohjeet kouluille; tupakkalaki ja mitä se käytännössä tarkoittaa
Päivi Christensen, EHYT ry
16.45 Päämääränä päihteetön pelikenttä. Urheiluseura päihdekasvattajana
Jari Hätinen, tuottaja, Suomen Olympiakomitea
Seminaarin toteutus: EHYT ry ja Syöpäjärjestöt
15.00 Avaus
Päivytin työvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Suojasalmi, toimitusjohtaja, Sovatek
15.05 Näkökulmia päihdeasiakkaitten rikollisuuteen ja päihdevankien kuntoutukseen
Jouni Tourunen, tutkimuspäällikkö, A-klinikkasäätiö
15.20 Päihdetyöntekijän palvelut vankeusprosessissa
Jaana Santala, sairaanhoitaja, tiimivastaava, Sovatek
Kirsi Mikkilä, rikosseuraamustyöntekijä, Laukaan vankila ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto
15.45 Estääkö sakonmuunto vankeudeksi uusintarikollisuutta?
Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala, Kriminaalihuollon tukisäätiö
16.00 Pidä kiinni – ensikodin kokemukset yhteistyöstä vankeusakana ja vankeusajan jälkeen
Lotta Virrankoski, Sosiaalityöntekijä, Ensi- ja turvakotien liitto
Ohjaaja Sari Mauravaara ja kokemusasiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
16.25 Keskustelua
16.55 Lopetus
Seminaarin toteutus: Päihdetoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT
The seminar will address different issues that cross-border problems are raising, talk about approaches that countries could take to deal with it and what is the situation with the EU Directive that covers these fields. The European Commission is currently preparing a study on the potential public health effects of revising article 32 of the Directive. What could European Commission do and what could we do about it, thinking of the upcoming European Parliament elections?
The seminar will increase the understanding of the challenges many Nordic-Baltic countries experience concerning the current rules for private cross-border alcohol purchases. We will take a special look at the Finnish-Estonian and Estonian-Latvian border trade and address the problematic issue of industry interests in the mix of it.
Seminar could be useful for policymakers, municipal officials, policy advocates and policy-minded NGO-s.
15.00 Introduction
15.10 Entangled cross-border web of industry interests in Lithuania
Nijole Gostautaite Middtun, President of the Lithuanian Tobacco and Alcohol Control Coalition
15.40 European Parliament Election – How does it impact national alcohol policy?
Kalle Dramstad, European Policy Officer at IOGT-NTO
16.10 Cross-border challenges at the Finnish, Estonian and Latvian borders
Lauri Beekmann, Executive director of NordAN
DISCUSSION
Seminaarin toteutus: Nordic Alcohol and Drug Policy Network (NordAN)
Miten palvelujärjestelmä kohtaa nuoret kannabiksen käyttäjät ja millaisia välineillä, menetelmillä ja asenteilla? Kuinka he ottavat huomioon läheiset/vanhemmat? Keskustelemassa asiantuntijat erityispalveluista, perusterveydenhuollosta, erityisnuoristyöstä sekä vanhempi. Lopuksi saat kannabisinterventiohankkeen menetelmät ja välineet työsi tueksi.
15.00 Avaussanat
Kim Kannussaari, Kannabisinterventiohanke
15.05 Läheisen kokemus ja haaste palvelujärjestelmälle, otetaanko vakavasti ja millaisia palveluita on tarjolla?
Läheinen
15.25 Erityispalveluiden näkökulma
Pekka Salmela, päihdelääkäri, Tampereen päihdekeskus
15.40 Hubukysymyksiä ja keskustelua
15.50 Sosiaalityön näkökulma
Päivi Rantanen, sosiaalityöntekijä, Tampereen päihdekeskus
16.05 Erityisnuorisotyöntekijän näkökulma
Laura Manninen Raahen kaupunki
16.20 Hubukysymyksiä ja keskustelua
16.35 Työkalujen ja menetelmien esittely ja käyttöönotto
Kannabisinterventiohanke
Seminaarin toteutus: Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hanke
15.00 Puheenjohtajan avaus
Hannu Sievänen, kehittämiskoordinaattori, A-klinikka Oy
15.05 Digitalisaatio ei ole teknisiä innovaatioita vaan organisaatioiden ja ihmisten kykyä mukautua
Risto Sarvas, Professor of Practice, Aalto University, Finland
16.00 Verkkoterapia tuo muutoksen arkeen
Minna Ylönen, psykologi, A-klinikka Oy
16.20 Digitaaliset biomarkkerit ennaltaehkäisevät retkahduksia
PhD Markku Hämäläinen, Kontigo Care AB (suomi/englanti)
Seminaarin toteutus: A-klinikka Oy
Klo 17.00 Hulinat messualueella
Sisältöä
Klo 17.30 Maksuton ja yleisölle avoin seminaari: Kohtaamisia
Klo 19.00 Päihdepäivien ensimmäinen päivä loppuu
Torstai 9.5.2019
Klo 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit
Klo 9.00–11.00 aamupäivän seminaarit
Teetkö työtä riippuvuusongelmien kentällä? Haluatko kehittää läheisten vertaistoimintaa? Suunnitteletko tai oletko perustamassa ryhmää läheisille?
Vertaistuki riippuvuusongelmissa on moninaista. Seminaarissa 100 läheistä ja 1000 vertaisuutta esitellään kolme erilaista näkökulmaa kasvokkaiseen vertaisryhmätyöskentelyyn. Kussakin kolmesta alustuksessa tarkastellaan esiteltävää toimintamallia ja niissä toteutuvaa läheisten vertaisuutta sekä ryhmänohjaajan että ryhmään osallistuneen kokemuksista käsin.
Keskustelemme myös siitä, mitä läheisten vertaisuus erilaisissa riippuvuusongelmissa on ja miten eri tavoin se voi näkyä.
Seminaari sopii vertaistuesta ja läheisten kanssa tehtävästä työstä kiinnostuneille päihde- ja peliongelmia kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöille.
Puheenjohtaja: Pekka Lund, Sininauhaliitto ry
9.00 Kirjallisuusterapeuttinen prosessi päihteitä käyttävien lasten vanhempien vertaistoiminnassa
Tarja Hiltunen, läheistoiminnan kehittäjä, Sininauhaliitto
Katri Kluukeri, kirjallisuusterapeutti
9.30 Tilaa surulle ja vertaisuudelle
Markus Kopperoinen, pastori, päihdesensitiivisen sururyhmän ohjaaja, Helsingin seurakuntayhtymä/Malmin seurakunta
10.00 Mitä erityistä rahapeliongelma tuo läheisten vertaisuuteen? – kokemuksia Tiltin Perheklubista
Hanna Karmakka-Asare, tieto- ja tukipiste Tiltin asiakastyöntekijä
Johanna, Perheklubin tukiohjaaja
Eva Kanerva, Perheklubihankkeen projektipäällikkö, Sininauhaliitto ry
Seminaarin toteutus: Sininauhaliitto ry
Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoutta lapsen arkitodellisuudesta, kun perheessä on päihdeongelma. Päihdeongelma aiheuttaa suuren uhan riittävän vanhemmuuden toteutumiselle ja vaikuttaa sitä kautta merkittävästi lapsen kehitykseen, erityisesti mielenterveyden ja psyykkisen kehityksen näkökulmasta. Päihdeongelmasta toipuminen on hidasta, mutta lapsi ei voi odottaa, sillä jokainen päivä on keskeinen osa hänen ainutkertaista lapsuuttaan. Seminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa tarkastellaan lapsen hädän tunnistamista ja riittämättömän vanhemmuuden vaikutusta lapsen kehitykseen. Toisessa puheenvuorossa kuvataan elävän lapsen kokemusmaailmaa ja seminaarin päätteeksi tutustutaan lapselle kohdennettuun tukeen. Seminaari on suunnattu kaikille päihdeongelman vaikutuspiirissä kasvavien lasten perheitä auttaville ammattilaisille, kolmannen sektorin toimijoille sekä lasten vanhemmille ja läheisille.
Puheenjohtaja: Anna Trygg, vs johtaja Perhetukikeskus Päiväperho
9.00 Lapsen hätä
Maija Tirkkonen PsT, psykologi, psykoterapeutti, perheterapeutti, työnohjaaja, Perhetukikeskus Päiväperho
Milla Mäkikomsi terveydenhoitaja, Perhetukikeskus Päiväperho
- Riittämätön vanhemmuus – näkymätön lapsi
- Vaille jäämisen pitkäaikaisvaikutukset
- Lapsen hädän tunnistaminen – työkaluja
9.30 Aikuisten päihteidenkäyttö lasten silmin
Jan Holmberg, kouluttaja, tietokirjailija, sh (YAMK),
- Miten lapsi kokee aikuisen päihteiden käytön?
- Miten lapsen tarpeet eroavat aikuisen tarpeista hoitotyössä?
- Vinkkejä lapsen kanssa työskentelyyn päihdehoitotyössä
10.00 Lapselle kohdennettu tuki; oikeus turvallisempaan arkeen
Pia Pirhonen, projektipäällikkö, Irti Huumeista ry
Johanna Nyyssönen, projektityöntekijä, Irti Huumeista ry
- Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
- Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
- Vanhempien odotukset lapsen tuelle
- Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
- Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Seminaarin toteutus: Perhetukikeskus Päiväperho, Tampereen kaupunki, Irti Huumeistary, janholmberg.weebly.com
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä alkoholimainonnan kanava. Työryhmässä keskustellaan alkoholimainonnan ajankohtaisista teemoista erityisesti nuorten näkökulmasta. Kuultavat esitykset perustuvat kansainvälisesti ainutlaatuiseen tutkimushankkeeseen, jossa on tarkasteltu uusia alkoholimainonnan strategioita sosiaalisessa mediassa. Mitä sosiaalisessa mediassa oikeastaan tapahtuu? Minkälaisia sosiaalisen median mainontastrategiat ovat? Kohdistetaanko alkoholimainontaa nuoriin ja onko mainontaa mahdollista rajoittaa? Seminaari on suunnattu nuorten kanssa työskenteleville sekä uusista päihdeilmiöistä, alkoholipolitiikasta ja alkoholimainonnan vaikutuksista kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Anu Katainen, sosiologian dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
9.00 Puheenjohtajan avaussanat
Anu Katainen, sosiologian dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
9.10 Nuoret alkoholimainonnan kohteena
Tuomas Tenkanen, TM, osastopäällikkö, EHYT ry
9.30 Identiteetti ja yhteisöt sosiaalisessa mediassa
Markus Kaakinen, tutkijatohtori, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), Helsingin yliopisto
9.50 Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa: mitä se on ja miten se vaikuttaa?
Emmi Kauppila, YTM, tutkija, Helsingin yliopisto
10.10 Voidaanko sosiaalisen median alkoholimainontaa rajoittaa?
Anu Katainen, sosiologian dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
10.30 Keskusteluosuus
Seminaarin toteutus: Helsingin yliopiston riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG)
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan. Osallistujarajoitus on 40 henkilöä.
Seminaari toteutetaan Usva-hankkeen ja Poikien Talon seksuaaliväkivaltatyön kokemuksia hyödyntäen.
9.00 Lyhyt virittäytyminen aiheeseen; työntekijän henkilökohtaiset valmiudet
Tommi P. Pesonen, Seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Helsingin Poikien Talo
Anniina Piiroinen, Projektipäällikkö, Usva-hanke
9.10 Mitä on seksuaalinen kaltoinkohtelu? Seksuaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset.
Tommi P. Pesonen, Seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Helsingin Poikien Talo
9.30 Päihteidenkäyttäjien kohtaama seksuaalinen kaltoinkohtelu. Usva-hanke – tukea päihteidenkäyttäjien seksuaalisen väkivallan kokemuksiin
Anniina Piiroinen, Projektipäällikkö, Usva-hanke
9.50 Huolen puheeksiotto
Tommi P. Pesonen, Seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Helsingin Poikien Talo
Anniina Piiroinen, Projektipäällikkö, Usva-hanke
10.00 Tauko
10.10 vakauttavat harjoitukset ja harjoituksien purku
Tommi P. Pesonen, Seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja, Helsingin Poikien Talo
Anniina Piiroinen, Projektipäällikkö, Usva-hanke
Työpajan toteutus: Usva-hanke ja Poikien Talon seksuaaliväkivaltatyö
Alueilla ja kunnissa on hyvin erilaisia päihteiden käyttöön ja päihdehaittoihin liittyviä ongelmia ja samalla erilaisia valmiuksia haasteiden ratkaisemiseen. Ihmisten arjessa ehkäisevän päihdetyön tulee kuitenkin aina perustua tutkittuihin menetelmiin tai tietopohjaiseen kehittämistyöhön. Ehkäisevä päihdetyö, eli tuttavallisemmin EPT, tarvitsee siten vahvat rakenteet ja edistäjän, kuten EPT-seutukoordinaattorin. Koordinaattori liimaa päättäjät ja eri toimijat yhteen ja varmistaa, että kaikki tietävät mitä kannattaa tehdä ja miten se kannattaa tehdä. Onnistuneen ehkäisevän työn reseptissä on selkeät tavoitteet, reilusti johtamista ja motivoituneet tekijät. Jos tunnistat itsesi osaksi tätä toimijakenttää, tule kuulemaan tarkemmat kuvaukset reseptin aineksista.
Puheenjohtaja: Teija Strand, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
09.00 Seminaarin avaus
Teija Strand, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
09.05 Koordinaatio työtä yhteen sovittavana johtamisena
Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos
09.25 Ehkäisevä päihdetyö hyvinvointikertomuksessa
Johanna Riippi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija, Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistus
09.45 Ehkäisevä päihdetyö tulevissa sote-palveluissa
Niina Jalo, suunnittelija, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen maakunta
10.05 Vaikuttavat interventiot kunnan ja maakunnan yhteistyönä
Jenni Lahtinen, projektisuunnittelija Selvin päin Satakunnassa -hanke
10.25 Mikä maksaa? Kuntapäättäjän kommentti
Henni Hyytiä-Ilmonen, kaupunginvaltuutettu ja lääkäri, Lahti
10.40 Lisäkysymyksiä ja keskustelua
10.55 Päätössanat
Teija Strand, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Seminaarin toteutus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Seminaarissa käsitellään mm seuraavia asioita:
- Päihdetyön ja seksuaalineuvonnan yhdistäminen
- Seksuaalisuuden puheeksiotto
- Alkoholi ja seksuaalisuus
- Seksuaalisuus ja päihdekulttuurit
- Seksipositiivisesti hivistä
Ohjelma tarkentuu piakkoin.
Seminaari korvaa aikaisemman Huumeilmiö-seminaarin.
Tunteet tuntuvat kehossa ennen kuin mieli ehtii niitä tunnistaa. Kun työssä viritymme kuuntelemaan asiakasta, kehomme reagoi peilisolujen kautta hänen tunnetilaansa. Myötätuntouupumuksen tunnekuormitus ylittää kapasiteettimme käsitellä tunteita: olemme vastaanottaneet liikaa toisten ihmisten tunteita ja samalla toisten tunteet ovat sekoittuneet omiin tunteisiimme.
Tässä työpajassa tutkimme kehoa ja tunteita yksinkertaisten harjoitteiden avulla. Tavoitteena on tarjota välineitä, joiden avulla omasta hyvinvoinnista ja ”tunnesäiliöstä” voisi pitää paremmin huolta ja näin lisätä kykyä kohdata tunteita ja ehkäistä myötätuntouupumusta.
Työpaja sopii kaikille hyvinvoinnin vahvistamisesta sekä kehon ja mielen yhteydestä kiinnostuneille. Osallistujamäärä: 20 henkilöä.
9.00 Avauspuheenvuoro: Hyvinvointiosaamisen merkitys ja vahvistaminen järjestöissä
Heidi Eriksson, järjestösuunnittelija, Sininauhaliitto
9.15 Missä tunteet tuntuvat? Keho avuksi myötätuntouupumuksen ehkäisyyn
Riitta Saarikko, tunnetaitovalmentaja, kehoterapeutti, työnohjaaja STOry, MMT – Studio Viisas Keho
10.00 Tauko
10.10 Työpaja jatkuu
10.55 Työpajan yhteenveto ja päätös
Heidi Eriksson, järjestösuunnittelija, Sininauhaliitto
Työpajan toteutus: Sininauhaliitto
Klo 11.00 lounas ja tutustuminen messualueeseen
Klo 12.30–14.30 Iltapäivän seminaarit
Läheisillä on usein tärkeä rooli päihteitä käyttävän ja riippuvuudesta kuntoutuvan tukemisessa, mutta läheiset tarvitsevat tukea myös oman itsensä takia. Pitkään jatkuva kuormittuminen sairastuttaa ja heikentää läheisen omaa hyvinvointia. Palvelujärjestelmä ei nykyisin sisällä ennalta ehkäiseviä tukimuotoja. Järjestöissä läheisten tarpeet tiedetään ja on etsitty mahdollisuuksista tunnistaa ja tukea. Mitä voisimme tehdä, että läheiset saisivat paremmin tukemia nykyisessä yksilö- ja suoriteorientoituneessa maailmassa?
Seminaari on tarkoitettu läheisten kuormittuneisuudesta ja huomioon ottamisesta kiinnostuneille työntekijöille, palveluntarjoajille, palvelujen tilaajille ja poliitikoille, kuormittuneiden läheisten työnantajille sekä läheisille itselleen. Tavoitteena on käydä keskustelua läheisten palvelujen tarpeesta ja tarjonnasta sekä siitä, miten palvelut tulisi järjestää.
12.30 Tervetuloa – johdatus perheen kokonaistilanteen huomioon ottamiseen
Kehittämiskoordinaattori Katja Malin-Kaartinen, Tukikohta ry
12.40 Tutkittua tietoa läheisten tilanteesta
Dosentti Tuuli Pitkänen, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö
12.55 Saneleeko raha läheisille tarjottavien palvelujen määrän ja sisällön?
Emeritus ylilääkäri Antti Holopainen
13.10 Järjestöjen rooli palveluverkoston täydentäjänä
Vastaava läheistyöntekijä Mira Reponen, Irti Huumeista ry
13.25 Läheisen näkökulma tuen ja avun saamiseen
Fysioterapeutti Jaana Kontiainen
Tauko ja venyttely (ja kanssayleisön tervehtimistä). Yleisö voi tuoda paperille kirjoittamiaan kysymyksiään panelisteille
13.45 Yhteinen keskustelu yleisön ja alustajien kesken
Yleisöllä on mahdollisuus kirjoittaa kysymyksiä paperille esitysten aikana. Kysymykset kerätään ja niistä nostetaan aiheita yhteiseen keskusteluun.
Puheenjohtajina toimivat kehittämiskoordinaattori Katja Malin-Kaartinen, Tukikohta ry ja tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA), A-klinikkasäätiö
Seminaarin toteutus: A-klinikkasäätiö, Tukikohta ry ja Irti Huumeista
Seminaari on suunnattu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Tavoitteena on muun muassa lisätä seminaariin osallistujien kuulijoiden perustietämystä neuropsykiatrisista häiriöistä ja arjen tukikeinoista sijaishuollossa itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelyssä. Seminaarissa pohditaan myös tekijöitä ja riskejä, jotka vaikuttavat neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten arjen hallitaan ja päihteiden käyttöön. Seminaariin osallistujat ja alan ammattilaiset saavat omaan työhönsä tietoa ja keinoja neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten tukimuodoista sekä uusia valmiuksia päihteiden käytön riskien huomioimisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Puheenjohtaja: Pia Sundell, toiminnanjohtaja, Barnavårdsföreningen i Finland
12.30 Puheenjohtajan alkusanat
12.35 Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten haasteet ja itsenäistymisen tukeminen sijaishuollossa
Annemari Kantanen, Barnavårdsföreningen i Finland
13.00 Päihteiden käyttö itselääkintänä neuropsykiatrisesti oireilevilla nuorilla
Hanna Sjöberg, Barnavårdsföreningen i Finland
13.30 Päihteiden käytön riskien huomioiminen ja ennaltaehkäisy
Merja Koponen, Barnavårdsföreningen i Finland
14.00 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
14.25 Puheenjohtajan loppusanat
Seminaarin toteutus: Barnavårdsföreningen i Finland rf
Oppilaitosyhteisöissä tavoitetaan valtaosa nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokasta. Sen vuoksi oppilaitokset ovat erityisen otollinen paikka vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Kaikki nuorten hyvinvointia tukeva työ on samalla ehkäisevää päihdetyötä. Vaikuttava ehkäisevä päihdetyö oppilaitosyhteisöissä koostuu toimivista rakenteista, yhteisön tukemisesta ja yksilön huomioimisesta. Seminaarissa pääset kurkistamaan käytännön ratkaisuihin näillä kolmella eri tasolla.
Seminaari on suunnattu toisen ja korkea-asteen oppilaitosyhteisöissä työskenteleville ja opiskeleville sekä oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekeville, kuten nuorisotyöntekijöille, kirkon oppilaitostyöntekijöille, opiskeluterveydenhuollon työntekijöille, kunnan ept-koordinaattoreille ja kuntapäättäjille.
Puheenjohtaja: Senni Moilanen, asiantuntija, hyvinvointi ja yhteisöllisyys, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
12.30 Johdatus seminaarin teemaan
Anu Rautama, koulutussuunnittelija, EHYT ry
Sarianna Palmroos, projektipäällikkö, EHYT ry
12.50 Suunnitelmallinen opiskelijahyvinvointityö vaatii yhteisön mukanaoloa – esimerkkinä Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Lauri Jurvanen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
13.10 Hyviä käytäntöjä on, mutta miten ne saadaan juurtumaan? Yhteisötason ehkäisevän työn haasteet ja ratkaisut
Antti Maunu, tutkijatohtori, Turun yliopisto
13.45 Kun huoli opiskelijan hyvinvoinnista herää: Miksi puuttua ja miten ottaa puheeksi?
Pauliina Tokola, ammatin opettaja, Stadin ammatti ja aikuisopisto
14.10 Puheenjohtajan yhteenveto
Senni Moilanen, asiantuntija, hyvinvointi ja yhteisöllisyys, Suomeen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Seminaarin toteutus: EHYT ry
Seminaarin tarkoituksena on motivoida ja tarjota perustiedot nettivertaistoiminnan aloittamiseen. Seminaarin ohjelma pohjautuu Lasinen lapsuus -työn järjestämään noin 25 aikuisille tai nuorille järjestämään nettivertaisryhmään
Seminaarissa käsitellään seuraavia aiheita:
- Minkälaisten teemojen käsittelyyn ohjattua nettivertaisryhmää voidaan soveltaa
- Mitä nettiryhmässä tehdään?
- Miten nettiyö eroaa kasvokkaisesta työstä: Puuttuuko nettikohtaamisesta jotain? Mitä ryhmäläiset ovat kertoneet saavansa osallistumisesta?
- Rekrytoiminen: Mitä ohjaaminen ja osallistuminen edellyttävät?
- Mitä tekniikkaa ja osaamista nettivertaistyö vaatii?
Seminaarissa osallistuvat saavat mukaansa ABC-starttipaketin ryhmän perustamisen tueksi. Kirjallisen rungon lisäksi siihen kuuluu, että Lasinen lapsuus -työ sitoutuu perehdyttämään halukkaat seminaariin osallistuneet nettiryhmätyöskentelyn järjestämiseen seuraavan vuoden kuluessa. Lasinen lapsuus -aihepiiriä sivuaviin nettiryhmiin toimitetaan myös tarvittava tekniikka!
12.30 Tervetuloa
12.35 Yhteisöllisyys ja ryhmäytyminen netissä
Harto Pönkä, sosiaalisen median ja koulutusteknologian asiantuntija
13.05 Kysymyksiä
13.10 Nettityön vahvuudet ja tarpeen tunnistaminen
Laura Barck ja Janne Takala, kehittämiskoordinaattorit Lasinen lapsuus -toiminta, keskustellen osallistujien kanssa
13.40 Tauko
13.45 Videokommentti nettiryhmään osallistuneilta kokemusasiantuntijoilta, sekä keskustelua paikalla olevan kokemusasiantuntijan kanssa
14.00 Millainen nettiryhmä käytännössä on Case: Käydään katsomassa Lasinen lapsuus -ryhmää!
14.10 Mitä tarvitsen päästäkseni alkuun?
Laura Barck ja Janne Takala, kehittämiskoordinaattorit Lasinen lapsuus -toiminta,
14.20 Kysymyksiä ja keskustelua
Seminaarin toteutus: A-klinikkasäätiö/Lasinen lapsuus
Puheenjohtaja: Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
12.30 Alkusanat
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
12.35 Keskustelua kokemustiedon käytöstä koulutuksessa ja työn tukena
Sari Ilvonen, lehtori
13.00 Varoittavasta esimerkistä näkökulmien avaajaksi – ammattilaisten toiveet kokemusasiantuntijoilta
Keijo-hanke, Stop huumeille ry ja YAD ry; paneelikeskustelussa neljä kokemusasiantuntijaa
13.42 Rajoja ja rohkeutta – miten kokemusasiantuntijoita koulutetaan
Tero Hohenthal, projektityöntekijä, YAD ry
13.55 Kokemusasiantuntijuuden yleisimmät sudenkuopat – ja kuinka välttää ne
Taina Meriluoto, YYT tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
14.25 Loppusanat
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Seminaarin toteutus: YAD Youth Against Drugs ry
Mikä on huumehoidon tilanne Suomessa? Mihin suuntaan päihdetyö on menossa? Miten päihteiden käyttöä voidaan ehkäistä? Miten vastata päihteitä käyttävien ihmisten erilaisiin tarpeisin huomioiden sekä ongelmakäyttäjät että myös satunnaiskäyttäjät? Mihin suuntaan Suomen mallia tulisi viedä? Hoidetaanko vai rangaistaanko? Huumeita käyttävien ihmisten tarpeet huomioitava sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettaessa.
Puheenjohtaja: Mirka Vainikka, EPT -järjestöverkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja
12.30 Huumehoidon tilanne Suomessa
Mirka Vainikka, EPT -järjestöverkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja
12.40 Kansainvälinen puheenvuoro
13.10 Tulevaisuuden huumetilanne ja päihdetyön haasteet Suomessa
Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö
13.35 Hoidetaanko vai rangaistaanko? Syyttäjän näkökulma
Leena Metsäpelto, valtionsyyttäjä, Valtakunnansyyttäjänvirasto
14.00 Helsingin kaupunki ja kehittyvä huumetyö, mihin suuntaan olemme menossa?
Mikko Tamminen, Helsingin kaupunki, psykiatria -ja päihdepalveluiden johtaja
14.25 Lavarunoilija, Poetry Slam -kilpailun Helsingin mestari
Jonna Nummela aka Nihkee Akka
Seminaarin toteutus: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Seminaarin tiedot tulevat myöhemmin
Klo 14.30 Kahvitauko
Klo 16.00 Päihdepäivät loppuvat
Päihdepäivien seminaaridioihin voit tutustua täällä: SLIDESHARE – PÄIHDEPÄIVÄT
Ilmoittautuminen
| Normaalihintaiset liput | |
| Kahden päivän ennakkolippu 28.2. asti | 200€ |
| Kahden päivän lippu (ke-to) | 225€ |
| Yhden päivän lippu (ke tai to) | 150€ |
| Alennetut liput: Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät | |
| Kahden päivän lippu (ke-to) | 100€ |
| Yhden päivän lippu (ke tai to) | 50€ |
Helsingin Kulttuuritalolla järjestetään 8.-9.5.2019 päihdetyön seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille.
Lippuja voi ostaa yhdelle tai useammalle päivälle. Tapahtumassa on 29 erilaista seminaaria ja työpajaa sekä alan laajin ja erikoistunein messuosasto.
Tapahtuman ilmoittautuminen loppuu 12.4.2019 ja edullisempia ennakkolippuja voi hankkia 28.2. asti.
Tapahtumaan voi ilmoittautua yksin tai ryhmänä.
Pääsylippu sisältää tapahtuman materiaalit, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä iltatilaisuuden.
Messu- ja näyttelytilat
Päihdepäivät 2019: alan laajin ja erikoistunein messualue
Päihdepäivillä on yli 40 messupistettä. Näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjoavat infoa ja palveluja tapahtuman noin 1200 kävijälle kahden päivän ajan.
Messualue on ilmainen koko tapahtuman ja auki yleisölle päivittäin kello 9-16.
Alue koostuu sisätilojen messualueesta ja ulkotiloissa olevasta Kohtaamisten teltasta. Teltassa on myös kahvilatoimintaa Pop up Elokolon muodossa.
Päihdepäivien kattavalla messuosastolla on 49 näytteilleasettajaa. Osastolla tapaat järjestöjä, yrityksiä ja hankkeita, jotka tuottavat päihdepalveluja, antavat neuvontaa ja esittelevät uutuuksia. Kohtaamisten teltassa on näytteilleasettajia ja Pop up Elokolo. Messuosasto ja teltta ovat auki keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15. Näytteilleasettajat ovat:
Hinnasto ja messupöydän varaaminen
Messupaikka koostuu pyöreästä huputetusta pöydästä, joka on kooltaan 80x80x110cm sekä 2x2m turkoosista palamatosta.
Pöydän rinnalle mahtuu esiteteline sekä roll-up. Esiteteline ja jakkara kuuluvat paketin hintaan. Hintaan sisältyy lisäksi sähköt.
Tästä pääset tutustumaan messupaikkojen varaamisohjeisiin.
| Messupöytä Kohtaamisten teltassa | |
| EPT-verkoston jäsenjärjestö | 200€ |
| Muut organisaatiot | 300€ |
| Messupöytä Kulttuuritalon lämpiössä | |
| EPT-verkoston jäsenjärjestö | 400€ |
| Muut organisaatiot | 600€ |
Messupöydät ovat tältä vuodelta loppuunmyydyt.
Maksuton ohjelma
Päihdepäivillä on vuonna 2019 paljon maksutonta ohjelmaa, johon kuka vain voi osallistua. Tapahtumassa voi kuulla luentoja, osallistua ilmaiseen suurseminaariin ja rentoutua. Maksuttomaan ohjelmaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Ota mukaan työkaverisi, vapaaehtoistyön ryhmäsi tai asiakkaasi ja tule tutustumaan päihdetyön erilaisiin näkökulmiin!
Messualue ja Kohtaamisten teltta
Messualue on avoin yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15, eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Messualueella on yli 40 esittelypistettä, jossa eri organisaatiot esittelevät toimintaansa. Kulttuuritalolla on myös useita kahviloita, joissa voit tavata tuttuja ja nauttia kupin kuumaa. Kohtaamisten teltassa on näytteilleasettajia ja Pop up Elokolo. Teltta on auki yleisölle keskiviikkona 9-19 ja torstaina 9-15
Vahvistamon Talk Show Live -lavalla yleisölle avointa ohjelmaa
Vahvistamo järjestää Live Talk Show:n Päihdepäivillä. Vieraana mielenkiintoisia asiantuntijoita ja aiheina mm. ekstremismi, kulttuurisensitiivisyys, uni, mielenterveys ja pelaaminen. Ohjelmalava sijaitsee Kulttuuritalon aulassa
Maksuton seminaari: Kohtaamisia
8.5. klo 17.30-19.00, Aalto-Sali
Keskiviikkona 8.5. kello 17.30 – 19 järjestetään Kulttuuritalon Aalto-salissa ilmainen seminaari kohtaamisesta ja puheeksiotosta. Seminaari on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ennen seminaaria voi tutustua messualueeseen ja näyttelypisteisiin sekä Kohtaamisten telttaan
Maksuton seminaari: Esteetön mielenterveys- ja päihdetyö EMPP
9.5. klo 13.30-14.30, seminaarihuone AINO
Sininauhaliiton Esteetön mielenterveys-ja päihdetyö EMPPA esittäytyy ja kokemusasiantuntija Johanna Nurmi kertoo toipumisestaan 9.5. klo 11.30-12.30 Aino-salissa (pohjakerros, kulku sisäpihalta).
Tule Vahvistumaan -piste
Tule Vahvistumaan -piste on tarkoitettu kaikille Päihdepäiville osallistuville.
Piste esittelee erilaisia rauhoittumisen mahdollisuuksia, keinoja ja
välineitä: esim. asmr ja mindfulness ym. mielen rauhoittumiseen
kehitettyjä menetelmiä.
Rauhoittumisen ja rentoutumisen taitoa tarvitaan kiireisen ja paljon erilaisia ärsykkeitä sisältävän elämän keskellä.
Tule Vahvistumaan -pisteen kautta ammattilaiset voivat löytää uusia keinoja hallita omaa jaksamistaan sekä keinoja asiakastyön tueksi.
Majoitus ja matkustus
Kulttuuritalo on Helsingin Alppilassa, osoitteessa Sturenkatu 4.
Kulttuuritalo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Linnanmäen huvipuiston kyljessä lähellä Helsingin keskustaa. Kulttuuritalon pysäkeille vievät raitiovaunut 1, 3, 8 ja 9, bussi nro 23 Rautatientorilta ja Pasilan asemalta, bussi nro 70 Kampista ja Suutarilasta sekä bussi nro 51 Hakaniemestä ja Malminkartanosta. Pikavuorobussit Lahden ja Porvoon suunnasta sekä Finnarin bussit lentokentältä pysähtyvät Kulttuuritalon kohdalla. Tilausbussit ja taksit voivat pysähtyä talon edessä. Hae aikatauluja HSL:n reittioppaasta >
Pysäköinti
Lähimmät pysäköintipaikat ovat talon vieressä sijaitseva noin 15 auton maksullinen pysäköintialue (vyöhyke 2, klo 9 – 21, maks. 4 tuntia). Aluekoodi 24. Pysäköintialueella on yksi invapysäköintipaikka. Lähikaduilta löytyy myös maksullisia pysäköintipaikkoja. Parkkitilaa löytyy myös Linnanmäen autoparkista, joka sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä Kulttuuritalolta.
Majoitus
Päihdepäivien majoitus hankitaan varaamalla paikka suoraan hotellilta. Parhaat hinnat saa usein verkosta vertailemalla, mutta tapahtumalla on myös muutamia sopimushotelleja.
Yhden hengen huone: 145€/vrk
Kahden hengen huone: 165€/vrk
Yhden hengen huone: 139€/vrk
Kahden hengen huone: 159€/vrk
Varaukset: hotellin sivuilta
Varaustunnus: BEHY070519
Hostelli, jossa on huoneita jopa yli kymmenelle hengelle.
Varaukset: hostellin sivuilta
MEDIALLE
Maaret Väkinen
viestinnän asiantuntija
maaret.vakinen(at)ehyt.fi
p. 050 327 0009