Olet täällä

Omantunnonvapaudella kansanterveyden puolesta

16.10.2017

Eduskunnan alkoholilain käsittelyssä 19.9. kuultiin vastuullisia ja kansanterveyttä puolustavia puheenvuoroja salin kaikilta puolilta. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että kansanedustajat huomioivat terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden lausunnot ja näkemykset siitä, mitä maassamme tapahtuu, jos hallituksen esittämä alkoholilaki tulee voimaan sellaisenaan.

Useiden kansanedustajien puheista kuului vastuullisuus ja valveutuneisuus, joka näkee maamme talouden ja tulevaisuuden ison kuvan. Hetkellinen alkoholiteollisuuden työllisyyden kohentuminen ei millään mittapuulla tuota sellaista taloudellista voittoa, jolla kyettäisiin kattamaan alkoholin myynnin kasvusta ja sen myötä kulutuksen lisääntymisestä aiheutuvat haittakustannukset. Ulkomaalaisomisteisten alkoholitoimijoiden kohdalla voitot vieläpä menevät maamme ulkopuolelle, haitat jäävät aina tukevasti kotimaahan. Niinpä tässä asiassa työllisyyttä ei ole perusteltua, eikä kansanterveyden kannalta edes luvallista nostaa terveyden ja hyvinvoinnin rinnalle. Alkoholihaitat toki työllistävät merkittävästi, mutta se tapahtuu lain- ja järjestyksenvalvonnassa sekä terveydenhoitotyössä.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa suurempiin alkoholin aiheuttamiin haittakustannuksiin. Asiassa on huomioitava myös maamme johtoasema alkoholiperäisen maksakirroosin kuolleisuusluvuissa EU-maiden kesken sekä entistäkin merkittävämpi yhteys alkoholin ja syövän välillä. Näitä tosiasioita ei voi kukaan maamme asukas kieltää, niinpä kansanedustajilla on erityinen vastuu valitsijoidensa terveyden ja turvallisuuden takaamisessa silloinkin, kun osa kansasta ei omaa parastaan ymmärrä.

Hämmästyksekseni olemme kuulleet viime aikoina myös sellaisia kansalaisten kommentteja, ettei ole enää olemassa käsitettä kansanterveys. Tämä ei johdu sanojiensa mukaan siitä, etteikö ainakin osa kansasta olisi yhä perusmittapuilla mitattuna tervettä, vaan siitä, ettei maassamme asuvia yhdistä enää mikään yhteinen terveyskäsite tai elämäntapa. Näin kylmän ja eriarvoistavan toteamuksen edessä on jokaisen pohdittava omaa vastuutaan asiassa, erityisesti arkipäivän terveyden ja hyvinvoinnin valintojaan, joilla rakentaa terveyttään niin, että sitä on edessä myös ruuhkavuosien jälkeen vielä kolmannen iän koittaessa.

Emmekä tee valintoja vain oman terveytemme osalta. Annamme päätöstemme myötä mallin myös lapsille ja nuorille, jotka tällä hetkellä ovatkin raittiusvalinnoillaan paras esimerkki työikäisille ja valitettavasti yhä enemmän myös ikääntyville. Kenelläkään ei ole oikeutta vaarantaa alaikäisten ja nuorten aikuisten yhä vahvistuvaa päihteettömyyttä. Päättäjillä on erityinen etuoikeus ja velvollisuus saada aikaan päätöksiä, jotka tukevat kaikkien maamme asukkaiden terveyttä ja kannustavaa tulevaisuutta. Tähän me tarvitsemme entistä enemmän myös kansanedustajien vastuullisia päätöksiä ja lainsuojaa.

28.9.2017 Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry