Olet täällä

Mitä rahapelejä sinä pelaat?

10.11.2017
Miltä sinusta tuntuisi, jos joku kysyisi, kuinka paljon pelaat rahapelejä? Entä käytätkö siihen paljon aikaa tai rahaa? Tunkeilevalta, yllättävältä vai jopa mukavalta?

Suomessa on arviolta 124 000 rahapeliongelmaista, joiden ongelmasta kärsivät myös heidän läheisensä. Peliongelmaisia suurempi joukko, noin 15 prosenttia suomalaisista eli 565 000 henkilöä, kuuluu riskialttiisti pelaavien ryhmään. Kaikille riskialttiisti pelaaville ei aiheudu ongelmia. Kuitenkin muutokset elämäntilanteessa, esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä, voivat vaikuttaa siten, että pelaaminen lisääntyy entisestään ja alkaa siten aiheuttaa myös ongelmia.

Pelaamisesta kysyminen on tärkeää, jotta ongelmiin voidaan tarttua jo varhaisessa vaiheessa. Peliongelma ei näy ulospäin, ja apua haetaan usein vasta, kun ongelmat taloudessa, ihmissuhteissa tai terveydessä häiritsevät arkea jo merkittävästi. Tässä vaiheessa ongelmallinen pelaaminen on usein jatkunut jo pitkään. Huoli omasta tai läheisen pelaamisesta on helpompi tuoda esille, jos joku muu avaa keskustelun ja kysyy asiasta. Asiasta kysyminen voi myös toimia havahduttavana tilanteena, joka pakottaa kiinnittämään huomiota omiin pelitapoihin.

Ehkäisevän päihdetyön viikolla kannustetaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ottamaan rahapelaaminen puheeksi asiakkaiden kanssa. Vaikka alkoholinkäytöstä kysyminen kuuluisi osaksi rutiinitehtäviä, rahapelaamisesta kysyminen saattaa tuntua luonnottomalta, joskus jopa turhalta. Ammattilaisetkaan eivät aina osaa avata keskustelua rahapelaamisesta, ellei asiakas itse tee aloitetta tai ellei työntekijä huomaa selkeää rahapeliongelmaa.

Miten pelaamisesta voisi puhua?  Keskustelun voi avata esimerkiksi kysymällä, millaisia pelejä toinen tykkää pelata ja miten säännöllistä pelaaminen on. Työntekijä voi myös kysyä, käyttääkö henkilö mielestään sopivasti aikaa pelaamiseen ja jääkö aikaa riittävästi muuhun. Lisäksi asiakasta voi pyytää arvioimaan, millaisen osan tuloistaan hän käyttää pelaamiseen ja onko se hänestä sopivasti. Asiakkaalta voi myös kysyä, onko hänellä tapana yrittää voittaa häviämiään rahoja takaisin ja johtaako se siihen, että hän pelaa entistä enemmän.

Ikäihmisille tarkoitetussa päivätoiminta Urkurissa tehtiin kokeilu, jossa työntekijä herätteli muutaman päivän ajan kävijöiden kanssa keskustelua rahapelaamisesta. Aiheesta keskusteltiin myös Kannelmäen palvelutalossa kokoontuvassa Pilke-ryhmässä. Pilke-toiminta on vertaistuellista ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa ikääntyneille, joilla on aiemmin ollut tai on edelleen ongelmia päihteidenkäytössä. Materiaaliksi päivätoimintakeskukseen lähetettiin Eläke pelissä -opas*.

Aihe herätti paljon keskustelua Urkurissa. Pilkeryhmässä keskusteltiin muun muassa huolesta, jonka läheisen pelaaminen aiheutti sekä kävijän omasta aiemmasta pelitaustasta.

Minun miesystäväni on kova palaamaan eikä siinä auta järjen sana. Toki on mukavaa kun on joskus voittanut Kenossa 200 euroa ja osti minulle kukkia. Mieluummin katson hiljaa sivusta kun pelaa, koska on välillä hieman aggressiivinen enkä halua tapella. (nimim. Pilke 2017)

Olen joskus pelannut paljonkin. Nyt vaan kerran viikossa laitan lottoon kahdeksan euroa. (nimim. Pilke 2017)

Ainakin päivätoimintakeskus Urkurissa ja Pilke-ryhmässä keskustellaan rahapelaamisesta vielä tulevaisuudessa. Mikäli jollakin kävijällä herää huoli omasta tai läheisensä pelaamisesta, asiaan haetaan yhdessä ratkaisua ja tarvittaessa turvaudutaan asiantuntija-apuun.

Mielestäni Pilke -ryhmäläiset suhtautuvat asiaan hienosti ja keskustelua riitti. Uskon että keskustelemme asiasta vielä useaan kertaan.  Monika Raitio-Susi, Päivätoimintakeskus Urkurin työntekijä ja Pilke-ryhmän ohjaaja

*Eläke pelissä -oppaassa kerrotaan rahapeleistä ja niiden pelaamisesta. Miten pelit toimivat? Miten pelien toimintalogiikka ja sattuma ohjaavat ajatuksiamme? Entä miten voi hallita omaa pelaamista ja nauttia siitä? Oppaassa kerrotaan myös mitä tehdä, jos tulee pelattua liikaa tai läheisen pelaaminen mietityttää.

Opasta voi käyttää tausta-aineistona, kun halutaan keskustella rahapelaamisesta. Se toimii keskustelun tukena esimerkiksi opintopiirissä, kerhoissa tai koulutuksissa.

Oppaan sisällön on suunnitellut toimituskunta, jossa on ollut mukana eläkeläisiä ja järjestöjen edustajia Eläkeliitosta, Eläkkeensaajien Keskusliitosta ja Eläkeläiset ry:stä. Oppaan sisällöstä ja käytännön toteutuksesta vastaa EHYT ry.

Kirjoittaja: Tapio Jaakkola, Projektipäällikkö, Arpa-hanke, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry