Olet täällä

Kesä on juoksukaljojen sesonkiaikaa

12.07.2018
Näpistelijöiden jahtaaminen turhauttaa kauppiaita, yhteistytöllä vähemmän näpistyksiä?

Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset kaupat pitävät kyseenalaista kärkisijaa arvioitaessa kauppojen kokonaishävikkiä.  Suurin osa hävikistä muodostuu varkauksista. Varkauksiin syyllistyy myös henkilökunta, jonka osuus hävikistä on lähes yhtä suuri kuin ulkopuolisten näpistelijöiden.

Juoksukaljat sen sijaan lähtevät usein päihteiden ongelmakäyttäjien matkaan. Juoksukalja-varkauksiin syyllistyvien tekijöiden sosioekonominen asema on yleensä matala ja taustalla on usein syrjäytymistä, osalla myös päihdeongelmia.

Helsingin Taka-Töölössä sijaitsevan Sininauhakonsernin asunto ensin -periaatteella toimivan asumisyksikön avautuminen vuonna 2012 aiheutti näpistysten jyrkän kasvun alueen päivittäistavarakaupoissa. Kaupoissa ollaan oltu uupuneita ja turhautuneita. Tänä kesänä uuden alkoholilain myötä erityisesti vahvempi lonkero on ollut näpistelijöiden suosikkituote, kerrotaan töölöläismarketista. ”Narkkarit vievät alkoholin lisäksi myös suuvettä, kasvovoiteita ja juustoja, tässä alkaa ymmärrys loppua, kun osa porukasta ei reagoi mihinkään eikä poliisi voi tehdä mitään” kertoo kauppias. 

Enemmistö päihteitä käyttävistä ihmisistä maksaa kuitenkin ostoksensa, valitettavasti eivät kaikki. Arviolta viisi prosenttia päihteiden ongelmakäyttäjistä aiheuttaa ongelmia päivittäistavarakaupoissa. Heidän käyttäytymisensä leimaa helposti kaikki päihteitä käyttävät ihmiset ”narkkareiksi”, mikä lisää stigmaa ja ulkopuolisuuden tunnetta myös heissä, jotka eivät tee rikoksia.

Mitä asialle voisi tehdä? Jokaisessa asunto ensin -periaatteella toimivassa asumisyksikössä on oltava ympäristötyön suunnitelma; tätä työmuotoa edellytetään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja palveluntuottajan kanssa tehdyssä sopimuksessa.  Ympäristötyön tarkoitus on integroida asumisyksiköt asuinalueelle sekä ennaltaehkäistä ja korjata mahdollisia ongelmia ja puuttua häiriöihin.

Sopimuksessa ei kuitenkaan eritellä tarkemmin, mitä työn tulisi pitää sisällään. Joissakin asumisyksiköissä ympäristötyöhön kuuluu tärkeänä osana yhteistyö kauppiaiden, poliisin ja yrittäjien kanssa. Yhteistyön työmenetelmänä ovat päivittäiset ”myymäläkierrokset,” jolloin henkilökunta ja yksikön asukkaita jalkautuu alueen päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin. Näillä käynneillä selvitetään mahdollisia myymälävarkauksia ja tämän yhteistyön avulla osa tekijöistä saadaan kiinni ja heidän kanssaan keskustellaan yhdessä, miten käyttäytymistä olisi mahdollista muuttaa. Toiminnalla on mahdollista ehkäistä, estää sekä selvittää näitä rikoksia.

Kauppiaita ja myyjiä tulisi ohjeistaa myös siihen, miten päihteitä käyttävä ihminen tulisi kohdata. Tervehtiminen, asiallinen ja ystävällinen kohtelu voivat vähentää rikollista käyttäytymistä ja ehkäistä myös vaara- ja uhkatilanteita. Yhteistyö kannattaa. Poliisin tuoreiden tilastojen mukaan Taka-Töölön näpistykset ovat vähentyneet vuodesta 2013 kuluvaan vuoteen 30 prosentilla. Töölöläiskauppias kokee yhteistyön tärkeänä sillä ilman sitä yhteys katkeaisi kokonaan ja luultavasti näpistyksiä olisi vielä enemmän. Näpistelijöitä on saatu yhteistyön avulla myös kiinni, ihannetapauksessa näpistelijä on maksanut anastamansa tuotteet jälkikäteen.

Asunto ensin -periaatteella toimivien yksiköiden hyvä puoli rikoksentorjunnan näkökulmasta on se, että tekijä on helpompi saada kiinni, kun hänellä on asunto ja osoite. Myös Diakonissalaitos ja Pelastusarmeija tekevät ympäristötyötä asumispalveluyksiköissään. Silti kaupunkiin jää katvealueita.

Ympäristötyötä tulisi tehdä laajemminkin koko kaupungin alueella. Sosiaaliviraston etsivä lähityö tekee työtä kohderyhmän parissa, mutta heillä ei ole aikaa puuttua näpistyksiin. Ympäristötyölle voisi olla tarvetta ostareilla ja kauppakeskuksissa.  Muita keskeisiä keinoja ovat yhteistyö kunnan, koulun, poliisin ja kaupan sekä kolmannen sektorin välillä sekä erilaiset matalan kynnyksen palvelut ja mielekäs tekeminen, joilla ehkäistään ajautumista rikoksiin. Etsivä nuorisotyö, Ankkuri-malli ja Icehearts-toiminta ovat hyviä esimerkkejä käytännön toimintamalleista. Lisää hyviä käytäntöjä löytyy rikoksentorjunta.fi-sivustolta.

Mitään taikatemppua näpistysten loppumiselle on vaikea löytää sillä rikosten määrään voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä vain syrjäytymistä ehkäisemällä.

12.7.2018 Inari Viskari, asiantuntija, EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto