Olet täällä

Ajankohtaista

EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmä teki kysymyksen lapsivaikutusten arvioinnista alkoholilain kokonaisuudistusprosessissa

Vastaperustettu EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmä valmisteli kirjallisen kysymyksen lasten asemasta alkoholilain valmisteluprosessissa. Kirjallisen kysymyksen esittävät kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Sari Tanus (kd) sekä Kari Kulmala (si).

Lastensuojelutyöryhmä piti riittämättömänä lasten huomioimista lain valmistelussa ja nosti esiin kattavan ja systemaattisen lapsiasiainvaikutusten arvioinnin puuttumisen. YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen kirjattu artikla kolme velvoittaa valmistelemaan lakeja niin, että lasten hyvinvointi ja etu otetaan kattavasti huomioon. Verkoston lastensuojelutyöryhmän mukaan näin ei ole toimittu alkoholilakia valmisteltaessa, vaikka keinoja tähän olisi ollut käytettävissä.

Suomalaisista lapsista noin kuusi prosenttia asuu perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on päihdeongelma. Näistä noin neljänneksen kohdalla on kyse alkoholista ja vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö on huostaanoton peruste varsinkin pienimpien lasten huostaanotoissa sekä avopalveluissa. Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lasten psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä aiheuttaa stressaavia tilanteita. Lasten paha olo vaikuttaa kasvuun sekä perusturvallisuuteen ja haittaa aikuiseksi kasvamisen hyviä edellytyksiä. Alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntyessä yhteiskunnassa myös haitat kasvavat. Lapset ovat usein ensimmäisiä, joihin haitat kohdistuvat, varsinkin jos puhutaan perheiden päihdehaitoista.

EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmä haluaakin kirjallisessa kysymyksessä kysyä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta, miten hallitus aikoo varmistaa sen, että lapsinäkökulma huomioidaan alkoholilain vaikutusten arvioinnissa? Kirjallinen kysymys on luovutettu eteenpäin kansanedustajille 3.11.2017 ja sitä on työstetty yhdessä SOSTE ry:n kanssa. Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) ja varapuheenjohtaja Sari Tanus (kd) sekä Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja Kari Kulmala (si) ovat jättäneet tänään 7.11. lastensuojelutyöryhmän kirjallisen kysymyksen lapsivaikutusten arvioinnista alkoholilain kokonaisuudistusprosessissa.

Tästä voit lukea kysymyksen kokonaisuudessaan.

EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmä on perustettu syksyllä 2017. Sen puheenjohtajana toimii Pia Sundell, joka on Barnavårdsföreningen i Finland ry:n toiminnanjohtaja. Lastensuojelutyöryhmän tavoitteena on nostaa esiin lapsen asemaa ehkäisevässä työssä ja lisätä ammattilaisten osaamista lastensuojelussa. Ryhmä toteuttaa verkoston vuodelle 2018 kirjattua toiminnan painopistettä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki EPT-verkoston jäsenjärjestöt.

 

EPT-verkosto: Alkoholilain tavoitteena oltava alkoholin kokonaiskulutuksen lasku kahdeksaan litraan

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto esittää, että uuden alkoholilain tavoitteeksi asetetaan alkoholin kulutuksen lasku kahdeksaan litraan. Järjestöverkosto esittää lisäksi, että lakiin kirjataan selkeät toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Järjestöverkosto toteaa lausunnossaan, että esitetty alkoholilain kokonaisuudistus ei vähennä päihdehaittoja, vaan päinvastoin tulee toteutuessaan lisäämään niitä. Tämän vuoksi järjestöverkosto pitää välttämättömänä, että ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön resursseja lisätään, mikäli esitys toteutuu.

Järjestöverkosto vaatii, että päivittäistavarakauppojen vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien enimmäisvahvuutta ei tule korottaa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Järjestöverkosto pitää vastuuttomana, että lakiesityksestä on poistettu maininta vähittäismyynnin valmistustaparajoitteesta. Rajoitteen poisto sallii kaupoissa, huoltamoilla ja kioskeissa limuviinojen myynnin, ja ne houkuttelevat erityisesti lapsia ja nuoria. Lisäksi ostokokeiden mukaan lasten on helpointa ostaa alkoholia juuri kioskeista ja huoltamoilta, jonne näiden juomien myynti laajenisi.

Lausunnossa järjestöverkosto huomauttaa, että hallituksen esityksen suurimmat työllistämisvaikutukset kohdistuisivat julkiselle sektorille, eivät yksityisiin yrityksiin. Alkoholin kulutuksen lisääntyminen vaikuttaisi työllisyyteen lisäämällä työpainetta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa, aloilla, joissa on jo nyt resurssipulaa.

Järjestöverkosto toteaa myös, että matkustajatuonnin osuutta alkoholikaupasta ei pidä liioitella. Vuonna 2015 oluen kokonaiskulutus Suomessa oli 20,5 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina laskettuna, josta kaiken ulkomailta tuodun oluen osuus oli 1,6 miljoonaa litraa. Tämä tarkoittaa 7,6 %:ia oluen  kokonaiskulutuksesta (THL). Viron hallituksen kaavailemat veronkorotukset tulevat näkymään myös Suomessa, ja ne tulevat hillitsemään matkustajatuontia Virosta.

Koko lausunnon voit lukea täältä.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kannanotto Nuorten terveystapatutkimuksen rahoituksesta

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT -järjestöverkosto) kokoaa yhteen 46 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.  Verkoston tietoon on tullut, että Nuorten terveystapatutkimus olisi jäämässä ilman rahoitusta ensi vuonna. Pidämme päätöstä erittäin haitallisena, koska kyseessä on erityisen merkittävä tutkimus. Sen avulla on seurattu valtakunnallisin postikyselyin 12–18-vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen.

Lue koko kannanotto tästä.

 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viestintäkoulutus

Maanantaina 12.12.2016 klo 9-13
Paikka: Helsingin seurakuntayhtymän virastotalo,
Engel-sali (Kolmas linja 22 B) Helsinki
 
Viestintäkoulutus Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston työntekijöille sekä muille järjestötoimijoille. Koulutuksen aiheena miten saada päihdenäkökulmat paremmin esiin sote-uudistuksen ja kuntavaalien yhteydessä.
 
klo 9.00: Avaus, EPT-verkoston viestintä- ja vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry
klo 9.05 – 9.30 Järjestöt lobbaajina –vallan vahtikoiria vai sylipuudeleita? Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto
klo 9.35 – 10.10: Järjestöt ja uutiskynnyksen sietämätön korkeus. Toimittaja Johanna Korhonen
 
G l ö g i
 
Järjestöjen ääni kuuluu ja näkemykset ovat esillä kuntavaalien yhteydessä. Miten temppu tehdään?
Puoluetoimistojen puheenvuorot (15 min.)
•         Pirjo Alijärvi, poliittisen valmistelun päällikkö, SDP
•         Mari Kokko, viestintävastaava, Suomen Keskusta
•         Hanna Sarkkinen, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
•         Henna Hakkarainen, Viestintäpäällikkö, Vihreät
 
Keskustelua järjestötoimijoiden esittämien kysymysten pohjalta.
Yhteenveto ja koulutuksen päätös.
 
Ilmoittaudu 8.12.2016 mennessä osoitteessa:
https://www.lyyti.in/ept_viestintakoulutus2016
 
EPT-verkoston viestintä- ja vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry
 
Lisätiedot:
Maaret Väkinen, viestinnän suunnittelija,
EHYT ry, puh. 050 327 0009

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto vietti varhaisen tuen laskentapäivää 7.9.2016

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston 45 järjestöä tuottavat kansalaisille monipuolista toimintaa ympäri Suomen. Yksi toiminnan muodoista varhainen tuki, jonka avulla pyritään tarjoamaan ennaltaehkäisevää tukea yksilötasolla. Varhaisen tuen toimintamuodoissa yksilöt voivat itse pohtia suhdettaan päihteisiin ja mahdollisiin riippuvuuksiin, eikä heidän ei tarvitse tunnustautua ongelmaiseksi tai riippuvaiseksi. Varhainen tuki on usein ryhmätoimintaa mutta järjestöt tarjoavat myös tukea yksilötasolla.
 
Varhaisen tuen tunnuspiirteitä ovat:
  • yksilöllisyys
  • omaehtoisuus - yksilöt hakeutuvat itse pohtimaan omaa tai läheistensä elämänhallintaa ja suhdetta riippuvuuksiin
  • voimavaralähtöisyys
  • dialogisuus ja vuorovaikutuksellisuus
  • matalan kynnyksen toimintatavat
  • toiminnan teoriasidonnaisuus (esimerkiksi addiktioteoriat, sosiaalityö ja kasvatustieteet)
  • ammatillisesti tuettu, yksilölähtöinen tavoitteenasettelu
 
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto keräsi 7.9.2016 näytteen varhaisen tuen käytöstä verkoston jäsenjärjestöissä. Päivän aikana kokoontuivat esimerkiksi Suomen Valkonauhaliiton perhetyön ja lohtusyöjien ryhmät sekä järjestettiin Naistenkartano ry:n NOVAT-ryhmiä. Helsingin Kouluraittiuspiirin Täältä Tullaan – elämäntaito-ohjelmassa kohdattiin yhteensä 54 alakoululaista. EHYT ry:n matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla 127 henkilöä sai apua ja tukea. Päivän aikana jaettiin Lahdessa EU:n ruokalähetys kymmenille tarvitsijoille. Kohtaamisten lisäksi verkoston järjestöissä annettiin neuvontaa verkossa, puhelimitse ja asiakastapaamisissa.
 
Seuraavan kerran varhaisen tuen otantapäivää vietetään keväällä 2017. Kaikkiin verkoston järjestöihin ja niiden toimintaan voi tutustua tästä.
 
Lisätiedot:
Helena Palojärvi, toiminnanjohtaja
Naistenkartano ry
+358 40 506 1220
 
Leena Sipinen, koordinaatiopäällikkö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
+358 40 557 5057

 

16.6. Päihdejärjestöt: Ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto haluaa muistuttaa alkoholilain kokonaisuudistuksesta päättäviä kansanedustajia vanhasta viisaudesta: ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki. Suomalaisen alkoholipolitiikan linja on ollut vastuullinen ja sillä on saatu paljon hyvää aikaan.  Päihdejärjestöt pelkäävät, että hallituspuolueiden esittämät toimenpiteet alkoholilain uudistukseen katkaisevat tämän hyvän kehityksen.  Toimivaa yhtälöä ei kannattaisi rikkoa, kun alkoholin kokonaiskulutus on viimein saatu laskuun.

Suomalainen alkoholipolitiikka on kansainvälisesti kiiteltyä ja esikuvana monen maan uudistuksille. Alkon monopoli, veronkorotukset, myynnin ikä- ja aikarajoitukset sekä myynti- ja anniskelutoiminnan luvanvaraisuus ovat kaikki tärkeitä osia toimivassa yhtälössämme.  Vuoden 2015 alusta Suomi toimi edelläkävijänä rajoittamalla ensimmäisenä maana maailmassa alkoholin mainontaa sosiaalisessa mediassa. Suomalaista alkoholipolitiikkaa toteutetaan tavalla, jota WHO ja OECD suosittelevat jäsenvaltioilleen. Kokonaisvaltaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä vähennetään alkoholin kulutusta ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä kaikki tutkimusnäyttöön perustuvat merkittävät ja vaikuttavat alkoholin saatavuutta säätelevät toimenpiteet. Pitkään ja huolella rakennetun kokonaisuuden kestävyyttä koetellaan nyt kun alkoholilain kokonaisuudistuksessa tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet normien purku ja vapauttamisvimma.

Alkoholipolitiikan liberalisointi ei johda koskaan kulutuksen ja haittojen vähenemiseen. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto korostaa, että mikäli alkoholipolitiikkaa vapautetaan hallituspuolueiden esityksen mukaisesti, niin sekä alkoholin kulutus että alkoholihaitat kasvavat merkittävästi.  Tämä tuo valtavasti lisätöitä ja harmia, sekä työelämään että koteihin.

Päihdejärjestöt vaativat, että päättäjät kantavat vastuunsa kansanterveydestä ja luottavat nykyiseen toimivaan alkoholipoliittiseen linjaamme.

 

20.5. Päihdejärjestöt:  Hallitus päätti lisätä alkoholihaittoja tuntuvasti

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on pettynyt hallituspuolueiden eduskuntaryhmien neuvottelemaan esitykseen alkoholilain kokonaisuudistuksesta.  Kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nosto ja valmistustaparajoituksesta luopuminen lisäävät merkittävästi alkoholin saatavuutta.

- Hallitus päätti lisätä alkoholin saatavuutta ja alentaa hintaa juuri niissä tuoteryhmissä, joiden kulutuksesta valtaosa haitoista nykyiselläänkin syntyy. Linjaus on täsmälleen päinvastainen kuin alkoholipolitiikan tutkijat ja terveyssektori ovat esittäneet. Valmistustaparajoituksista luopuminen oli yllätys myös siksi, että linjaus lyö korville hallituksen omaa lastensuojelun kärkihanketta. Limuviinojen saatavuuden lisäämisessä unohtui kokonaan tärkeänä pidetty lasten ja nuorten suojelu, verkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen toteaa.

Päihdejärjestöt pitivät ministeri Juha Rehulan alkuperäistä esitystä hyvänä.  Esityksen lähtökohtana oli vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja ja kustannuksia.  Hallituspuolueiden uuden esityksen myötä haittoja väistämättä kasvatetaan, kun saatavuutta lisätään merkittävästi.

- Yli puolet kaikesta alkoholista juodaan Suomessa oluena. Lisäämällä oluen saatavuutta, kasvattamalla kauppojen valikoimaa ja alentamalla vahvojen oluiden hintoja ei siirretä kulutusta ravintoloihin, kuten tähän asti on ollut tavoitteena, vaan ohjataan kuluttamaan väkevämpiä oluita kotona.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto vaatii, että hallitus arvioi lain jatkovalmistelussa erittäin tarkasti uudistuksen vaikutukset.  Hallituspuolueiden linjaus kasvattaa alkoholihaittoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia, joista sosiaali- ja terveysjärjestelmä joutuu vastamaan.  Verkosto esittää, että hallitus kantaisi päätöksestään myös vastuun siten, että kasvavan alkoholiveron tuotosta ohjataan prosentti päihdehaittojen torjuntaan ja korjaamiseen.

 

9.3. Päihdejärjestöt: Alkoholihaittojen hallitsemiseksi tarvitaan Alkon monopolia

Päihdejärjestöt vaativat, että alkoholilakia uudistettaessa ei tehdä alkoholin kulutusta lisääviä päätöksiä.  Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat välilliset ja välittömät kustannukset nousevat eri arvioiden mukaan 5-6 miljardiin euroon.  Haittoihin vaikutetaan tehokkaasti nimenomaan kokonaiskulutuksen kautta.  

Päivittäistavarakauppa ry julkaisi tänään yhden asianajajan selvityksen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta.  Selvityksen mukaan oluen ja mietojen viinien myynnin vapauttaminen ei välttämättä edellytä Alkon monopolin purkua.

- Selvityksessä voidaan ainoastaan sanoa, ettei monopoli välttämättä murenisi, koska lainsäädäntö asian suhteen on hyvin monimutkaista.  Kuten PTY myös toteaa, niin kyseessä on kuitenkin ensisijassa täysin Suomen sisäinen päätös.  Miksi haluaisimme kasvattaa kokonaiskulutusta ja lisätä myyntiä, kun olemme juuri saaneet alkoholinkulutuksen laskuun? ihmettelee Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.

Alkoholiteollisuus on ottanut tavakseen perustella asian kuin asian Viron tuonnilla.  A-oluen myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa siirtäisi PTY:n mukaan alkoholijuomien hankinnan kotimaahan.

- A-olutta on nytkin myynnissä kotimaassa.  Vaikka sen hinta halpenisi päivittäistavaramyynnissä hieman suhteessa nykytilanteeseen, ei se silti olisi edullisempaa kuin Virossa.  Tuonti Virosta on toki ongelma, mutta se ei todellakaan ole suomalaisen alkoholipolitiikan koko kuva, eikä sen perusteella voi tehdä lainsäädännöllisiä uudistuksia jonka haittavaikutukset ovat suhteessa moninkertaiset, Kaukonen jatkaa.

Alkon toiminnan lähtökohta on haittojen vähentäminen, ei voittojen kasvattaminen, kuten tavallisessa yritystoiminnassa. Alko ei pyri myymään mahdollisimman paljon, vaan myymään vastuullisesti sen alkoholin, jonka suomalaiset ostavat.  Kansalaiset ovat myös tyytyväisiä Alkon palveluihin, joten miksi korjaisimme jotain mikä ei ole rikki.

 

8.3. Olavi Kaukonen Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtajaksi

Olavi Kaukonen on valittu Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtajaksi. Kyseessä on luottamustehtävä vuosille 2016-2017. Kaukonen on arvostettu päihdepolitiikan asiantuntija, joka on toiminut A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2010. Koulutukseltaan Kaukonen on valtiotieteiden tohtori.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluu 41 järjestöä.  Verkosto toimii aktiivisesti kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta päihde- ja pelihaittoja ehkäisten ja vähentäen.  Puheenjohtaja Kaukonen korostaa myös verkoston merkitystä päihdejärjestöjen äänitorvena ja päihdepoliittisena vaikuttajana.

-  Pitkään valmisteltu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on toteutettava johdonmukaisen kansanterveyslähtöisesti. Alkoholikuolemat ovat viime vuosina vähentyneet, mutta alkoholi on edelleen merkittävin työikäisen väestön tappaja. Myös OECD:n ehdotusten mukaan meidän olisi syytä hillitä alkoholihaittoja tuntuvasti ja johdonmukaisesti, koska ne alentavat työn tuottavuutta ja lyhentävät työuria, Kaukonen toteaa.

 

17.2.: Päihdejärjestöt: Vastuullisuus muistettava norminpurkuvimmassa

Ministeri Juha Rehula julkisti viime viikolla pohjaesityksensä alkoholilain kokonaisuudistukseksi.  Lain lähtökohtana on vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja ja kustannuksia.

Myös alkoholilain uudistuksessa osallistutaan ajankohtaiseen norminpurkuun.  Vanhentuneiden tai ylimitoitettujen normien, kuten esimerkiksi tupla-annosten tai yhteisten anniskelualueiden kiellon purku onkin perusteltua.  Samalla on kuitenkin ensisijaisen tärkeää säilyttää sellaiset rajat, joiden purkaminen aiheuttaisi yksilöille ja sitä myötä yhteiskunnalle paljon enemmän haittoja kuin hyötyjä.

Varsinkin kokoomuksen riveistä on tullut vaatimuksia kasvattaa alkoholin saatavuutta merkittävästi enemmän kuin mitä ministeri Rehula esittää.  Kokoomuksen mukaan rajoitusten väljentäminen lisäisi työllistävyyttä, elinkeinomahdollisuuksia ja yksilönvapautta. 

  • On totta, että alkoholin saatavuuden parantaminen lisäisi työllistävyyttä.Terveysongelmien kasvu ja järjestyshäiriöiden lisääntyminen työllistäisivät jo entisestään kuormittunutta sosiaali- ja terveysalaa sekä poliisia, toteaa vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja Mervi Hara Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostosta.

Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat välilliset ja välittömät kustannukset nousevat eri arvioiden mukaan 5-6 miljardiin euroon.  Haittoihin vaikutetaan tehokkaasti nimenomaan kokonaiskulutuksen kautta.  Talousjärjestö OECD kannustaa toukokuussa ilmestyneessä raportissaan jäsenvaltioita haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan. Kustannustehokkaita keinoja OECD:n mielestä ovat hinnan ja saatavuuden rajoitukset sekä mm. mainonnan rajoittaminen. Politiikkatoimia ei OECD:n mukaan tule kohdistaa vain suurkulutukseen vaan koko väestöön.

  • Suomesta ei saa ostaa alkoholia aamuisin neljän ja yhdeksän välillä. Tästä lähtökohdasta viittaaminen yksilönvapauden lisäämiseen tuntuu lähinnä ajattelemattomalta.Norminpurkuvimmassakin olisi tärkeä ensin tutkia mitä vaikutuksia uudistuksilla olisi.Vastuullinen päättäjä tuskin haluaa tavoitella kokonaiskulutuksen kasvua, Mervi Hara jatkaa.

 

10.2.: Alkoholin myyntiaikojen vapauttaminen olisi vastuutonta

Alkoholin kulutustilastojen tarkastelu osoittaa, että alkoholin myynti on viime vuosikymmeninä vähentynyt Alkoissa ja ravintoloissa. Ainoastaan päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla alkoholin myynti on lisääntynyt huomattavasti.  Tätä taustaa vasten vaatimus alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta on erityisen haitallinen kansanterveyden kannalta.

Alkoholilain uudistuksen yhteydessä on järkevää purkaa sellaisia normeja jotka ovat vanhentuneita tai ylimitoitettuja, kuten esimerkiksi tupla-annosten tai yhteisten anniskelualueiden kielto.  Samalla on kuitenkin ensisijaisen tärkeää säilyttää sellaiset rajat, joiden purkaminen aiheuttaisi yhteiskunnalle ja sitä myötä yksilöille paljon enemmän haittoja kuin hyötyjä.

-  Alkoholin aiheuttamat haitat yhteiskunnalle ovat kiistattomat.  Vapauttamalla alkoholin myyntiajat tuettaisiin samalla kehitystä jossa juominen on siirtynyt koteihin ja kadulle.  Alkoholilainsäädännön tavoitteena on aina ollut alkoholihaittojen vähentäminen.  Sitä periaatetta pitäisi edelleen noudattaa. Päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä ja perustua tutkittuun tietoon, toteaa vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja Mervi Hara Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostosta.

Alkoholin myyntiaikojen pidentyminen kasvattaisi sekä kulutusta että haittoja.  Varsinkin pienten kauppojen henkilökunnan turvallisuutta olisi vielä vaikeampi taata.  Jo nyt pienissä kaupoissa on merkittäviä turvallisuusongelmia, eikä henkilökuntaa tai vartiointia ole mahdollista lisätä.

Lisätietoja:
Mervi Hara
Vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja
050 460 2324
mervi.hara@suomenash.fi